Lapsi ei ollutkaan oma
Selvisi, että "lapseni" ei olekaan biologisesti omani. DNA-tulosten tullessa muutin välittömästi pois ex-vaimoni ja ex-lapseni asunnosta, loput maksamani tavarat haen pois kun eivät ole paikalla.
En usko, että saan enää isyyttä purettua (aion kyllä yrittää). Miten saitte järjestettyä muut käytännön asiat vastaavassa tilanteessa? Huoltajuusasioihin en aio osallistua enää millään lailla kuin korkeintaan sillä absoluuttisella minimillä mitä laki vaatii.
Kommentit (71)
käykö naiset vieraissa noin paljon että tulee vahinkoja?? miten tälläsiä naisia edes tapaa missään??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä yllä oleva on petturinaisen puhetta. Vaikka olen nainen, ymmärrän miestä, joka ei halua olla tekemisissä toisen miehen siittämän lapsen kanssa.
Mä en ymmärrä. Mulla on yksi lapsi ja tietysti naisena tilanne ei ole sama kuin ap:lla, mutta jos kuvittelen vaikka tilannetta, jossa mies olisi salaa käynyt vaihtamassa vauvan synnärillä toiseen ja nyt olisin neljä vuotta kasvattanut väärää lasta. Olisi järkyttävä tilanne ja luotto mieheen olisi iäksi mennyt, mutta en mä sitä mun vaihdokasta voisi hylätä, koska olen rakastanut häntä neljä vuotta omanani. Olisi täysin mahdotonta, että katkaisisin sen syvän rakkauden siteen kuin veitsellä leikaten. Mä olisin silti sen lapsen äiti, vaikka se ei biologisesti olisikaan minun.
Yle areenalla on aiheesta hyvä lyhytsarja "Vaihtuneet elämät".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä yllä oleva on petturinaisen puhetta. Vaikka olen nainen, ymmärrän miestä, joka ei halua olla tekemisissä toisen miehen siittämän lapsen kanssa.
Heti linnaan tuollaiset käkiemot!
Nussiminen ei ole rikos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi 50 isästä kasvattaa lasta, joka ei ole hänen omansa
Naiset hakevat geenejä muualta, mutta vähemmän kuin on uskottu."
No aika suuri tuo määrä on.
Toisaalta ihan ymmärrettävää haluta jälkeläiselleen parhaat mahdolliset geenit. Monesti lisääntyminen on mahdollista tasokkaamman henkilön kanssa kuin pariutuminen.
Ei niistä geeneistä ole hyötyä jos kasvatus ja vanhempien elämä on mitä sattuu.
Joskus näitä paljastuu perinnöllisten sairauksien yhteydessä. Tai jos tarvitaan esim. munuaisen luovuttajaa perhepiirissä.
Joo joo. 0/5.
Sulla ei ole lasta. Eikä naistakaan. Halusit tulla vaan haukkumaan naisia.
Eipä vuosia kestänyttä suhdetta rakkaaseen ihmiseen voi purkaa jonkun hammurabilaisen veri on vettä sakeampaa -periaatteen perusteella. Lapsellehan se oli kova paikka.
Suhde äitiin on muuttunut. Biologisen isän yritykset lähestyä päättyivät lähes väkivaltaisesti lapsen tehtyä kantansa selväksi. Mikähän idea äidiltä tuokin oli.
Olen oikeastaan ainoa joka on tukenut lasta tässä kriisissä.
Lapsi oli jo siis aikuinen kun asia selvisi.
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Em. kommentti on oiva esimerkki miten naiset kiristää "lypsylehmäänsä" syyllistämällä jostain jonka nainen itse teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä yllä oleva on petturinaisen puhetta. Vaikka olen nainen, ymmärrän miestä, joka ei halua olla tekemisissä toisen miehen siittämän lapsen kanssa.
Heti linnaan tuollaiset käkiemot!
Nussiminen ei ole rikos.
on se jos aiheuttaa tollasen ongelman
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on, mutta kun tälläistä sattuu oikeasti niin oon miettinyt miten mies suhtautuu tiedon jälkeen lapseen. Onhan se nyt hirveä tilanne saada tietää että lapsi ei olekaan oma, mutta jos sitä on hoitanut ja kasvattanut kuin omanaan niin pystyykö lapsen "hylkäämään" kuinka helposti. Tämä on täysin neutraali kysymys eikä tarkoitus saada naislaumaa haukkumaan miestä.
Olisko täällä ihan sattumoisin miestä paikalla jolle on näin käynyt, tai jotain henkilöä jonka tutulle/sukulaiselle on tämmöinen tapahtunut.
Hylkäähän tosi monet myös täysin biologisia lapsiaan esim eron jälkeen, tai lasten muutettua omilleen tosi nuorena, etenkin miehet. Eiköhän kynnys ei-biologisen hylkäämiseen ole huomattavasti alhaisempi.
Lasta tulee sääli syyttömänä mutta emännän kuuluu saada näpäytys miehen vedätyksestä jos ei ole kertonut ajoissa kuka lapsen oikea isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä yllä oleva on petturinaisen puhetta. Vaikka olen nainen, ymmärrän miestä, joka ei halua olla tekemisissä toisen miehen siittämän lapsen kanssa.
Heti linnaan tuollaiset käkiemot!
Nussiminen ei ole rikos.
Mutta seuraukset pitää kantaa.
Näitä tapauksia on nyt niinkin valtavasti kuin kaksi, että kysy siltä toiselta ulilta.
Kaikenlaista lepsut naiset saa aikaan.
Kaikenlaista sitä kuulee... huh huh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on, mutta kun tälläistä sattuu oikeasti niin oon miettinyt miten mies suhtautuu tiedon jälkeen lapseen. Onhan se nyt hirveä tilanne saada tietää että lapsi ei olekaan oma, mutta jos sitä on hoitanut ja kasvattanut kuin omanaan niin pystyykö lapsen "hylkäämään" kuinka helposti. Tämä on täysin neutraali kysymys eikä tarkoitus saada naislaumaa haukkumaan miestä.
Olisko täällä ihan sattumoisin miestä paikalla jolle on näin käynyt, tai jotain henkilöä jonka tutulle/sukulaiselle on tämmöinen tapahtunut.
Isäni sai tietää isosiskoni ollessa 11v ettei ole siskon biologinen isä. Olin itse silloin 4v enkä tiedä alkudraamaa, mutta isä on edelleen siskon isä, ihan omasta halustaankin, ja myös sisko pitää isää ainoana oikeana isänään vaikka tietääkin asian.
Ajattelisin sen niin, että jos on normaali lapsen ja vanhemman välinen suhde sekä kiintymys, niin ei lasta voi ihan noin vaan jättää tai hylätä vuosien jälkeen.
Onko isäsi edelleen yhdessä äitisi kanssa? Entä mitä mieltä sisko oli äidistä kuultuaan väärästä isyydestä?
Haluaisitko tehdä kanssani lapsen? Olen jo raskaana, joten sinun ei edes tarvitse tehdä mitään muuta kuin antaa rahaa seuraavat vähän yli 18 vuotta. Toivottavasti sinulla on sitä rahaa paljon paljon paljon.
Ikävä tilanne. Mutta katosiko tunteesi vaimoa ja lasta kohtaan samalla hetkellä, kun sait tietää asiasta? Entä vaimon ja varsinkin lapsen tunteet sinua kohtaan... Lapselle melkoinen suru ja trauma, jos noin vaan yllättäen katoat hänen elämästään, vaikka hänelle olet ollut isä eikä lapsi tietenkään ole millään tavoin syyllinen tapahtuneeseen.
Ja miksi haet tavarasi silloin, kun muu perhe ei ole paikalla? Aiotko ottaa smalla mukaasi myös jotakin sinulle kuulumatontakin?
Et ole varmasti ensimmäinen etkä viimeinen mies, jolle näin on käynyt. Osa ehkä hoitaa asian juuri noin kuin sinäkin, jotkut saavat asian puhumalla edes jonkinlaiselle tolalle, etteivät kaikki ihmissuhteet katkea kuin veitsellä leikaten.
Kaikenlaisista asioista pitää voida keskustella. Mitä mahtoi tapahtua? Miksi näin pääsi käymään? Nyt kärsii kolme ihmistä? Entä jos vielä teette yhteisen lapsen? Jospa vaimosikaan ei tiennyt, että oli tullut raskaaksi jollekin toiselle? Oliko vaimosi raskaana, kun menitte naimisiin? Oletteko edes naimisissa?
Jos ei rahkeet riitä mälliämpäriä enempään, niin luultavasti ne äidinkään geenit ei ihan priimaa silloin ole.