Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei ollutkaan oma
16.05.2025 |
Selvisi, että "lapseni" ei olekaan biologisesti omani. DNA-tulosten tullessa muutin välittömästi pois ex-vaimoni ja ex-lapseni asunnosta, loput maksamani tavarat haen pois kun eivät ole paikalla.
En usko, että saan enää isyyttä purettua (aion kyllä yrittää). Miten saitte järjestettyä muut käytännön asiat vastaavassa tilanteessa? Huoltajuusasioihin en aio osallistua enää millään lailla kuin korkeintaan sillä absoluuttisella minimillä mitä laki vaatii.
Kommentit (55)
Joo, mäkin tiedän sellaisen tapauksen, jossa kaksi tytärtä on ihan erinäköiset keskenään. Toisessa on selvästi isänsä piirteitä, mutta toisesta en löydä niitä yhtään. Noiden vanhempien parisuhde päättyi siihen, kun vaimo jäi toisen kerran pettämisestä kiinni. Väkisin tulee mieleen, että onkohan tuo toinen tytärkin jonkun sellaisen pettämisen tulosta, mistä ei jäänyt kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kun olet saanut isyyden purettua, niin mahtaneeko sinua kohtaan olla mitään lain minimivaatimuksiakaan (voit tietysti hyvän hyvyyttäsi olla lapselle avuksi, ja ehkä vain aluksi jonkin aikaa mutta tällöin kannattaa varmistaa ja rajoittaa se siihen ettei eksä pääse vedättämään eikä vetämään välistä itselleen).
Voit vihjata eksälle että hoitaa asioita lapsen osalta oikean isän suuntaan ja kanssa.
Ap ei provossaan kerro onko lapsi dna-testin hetkellä ollut vauva vai esimerkiksi 5v ikäinen. Aika iso ero silloin tilanteessa.
M59+
Kyllähän näitä sattuu. Sukulainen jäi pettämisestä kiinni, kun lapsi olikin tumma. Asia ei varmasti olisi tullut esille, jos hän olisi pettänyt vaalean miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä yllä oleva on petturinaisen puhetta. Vaikka olen nainen, ymmärrän miestä, joka ei halua olla tekemisissä toisen miehen siittämän lapsen kanssa.
Heti linnaan tuollaiset käkiemot!
"Yksi 50 isästä kasvattaa lasta, joka ei ole hänen omansa
Naiset hakevat geenejä muualta, mutta vähemmän kuin on uskottu."
No aika suuri tuo määrä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Yksi 50 isästä kasvattaa lasta, joka ei ole hänen omansa
Naiset hakevat geenejä muualta, mutta vähemmän kuin on uskottu."
No aika suuri tuo määrä on.
Toisaalta ihan ymmärrettävää haluta jälkeläiselleen parhaat mahdolliset geenit. Monesti lisääntyminen on mahdollista tasokkaamman henkilön kanssa kuin pariutuminen.
Onko emäntä pettänyt teidän yhdessä olon aikana vai mikä tässä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on, mutta kun tälläistä sattuu oikeasti niin oon miettinyt miten mies suhtautuu tiedon jälkeen lapseen. Onhan se nyt hirveä tilanne saada tietää että lapsi ei olekaan oma, mutta jos sitä on hoitanut ja kasvattanut kuin omanaan niin pystyykö lapsen "hylkäämään" kuinka helposti. Tämä on täysin neutraali kysymys eikä tarkoitus saada naislaumaa haukkumaan miestä.
Olisko täällä ihan sattumoisin miestä paikalla jolle on näin käynyt, tai jotain henkilöä jonka tutulle/sukulaiselle on tämmöinen tapahtunut.
Minulle ei ole näin käynyt, ja olen niin varma kun ilman dna-testejä voi olla, että ovat omiani. Nykyään olen sitä mieltä, etten enää edes haluaisi tietää, jos eivät olisikaan biologisesti minun. He ovat minun lapsiani.
Ja jos se nyt jotenkin kuitenkin selviäisi, olisi se kova pala nieltäväksi ja tulisi ero, mutta lapsia pitäisin näiden vuosien jälkeen edelleen ominani.
Työkaveri on kohta eläkkeellä ja alkanut epäilemään onko edesmennyt isänsä ollutkaan sen isä. Puhuu jatkuvasti kuinka naapurin isäntä kohteli paremmin sitä kun isänsä ja joku jopa kertonut että tietää kuka tämän isä oli. Äitinsä oli kuulemma miehille hyvin antavainen avioliitossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi 50 isästä kasvattaa lasta, joka ei ole hänen omansa
Naiset hakevat geenejä muualta, mutta vähemmän kuin on uskottu."
No aika suuri tuo määrä on.
Toisaalta ihan ymmärrettävää haluta jälkeläiselleen parhaat mahdolliset geenit. Monesti lisääntyminen on mahdollista tasokkaamman henkilön kanssa kuin pariutuminen.
Ei niistä geeneistä ole hyötyä jos kasvatus ja vanhempien elämä on mitä sattuu.
Tunteet ja käytännön asiat on kaksi eri asiaa. Keskity käytännön järjestelyyn, laitat itsellesi sopivan kodin. Tunteita ehtii sitten miettiä myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä yllä oleva on petturinaisen puhetta. Vaikka olen nainen, ymmärrän miestä, joka ei halua olla tekemisissä toisen miehen siittämän lapsen kanssa.
Mä en ymmärrä. Mulla on yksi lapsi ja tietysti naisena tilanne ei ole sama kuin ap:lla, mutta jos kuvittelen vaikka tilannetta, jossa mies olisi salaa käynyt vaihtamassa vauvan synnärillä toiseen ja nyt olisin neljä vuotta kasvattanut väärää lasta. Olisi järkyttävä tilanne ja luotto mieheen olisi iäksi mennyt, mutta en mä sitä mun vaihdokasta voisi hylätä, koska olen rakastanut häntä neljä vuotta omanani. Olisi täysin mahdotonta, että katkaisisin sen syvän rakkauden siteen kuin veitsellä leikaten. Mä olisin silti sen lapsen äiti, vaikka se ei biologisesti olisikaan minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi 50 isästä kasvattaa lasta, joka ei ole hänen omansa
Naiset hakevat geenejä muualta, mutta vähemmän kuin on uskottu."
No aika suuri tuo määrä on.
Toisaalta ihan ymmärrettävää haluta jälkeläiselleen parhaat mahdolliset geenit. Monesti lisääntyminen on mahdollista tasokkaamman henkilön kanssa kuin pariutuminen.
Ei niistä geeneistä ole hyötyä jos kasvatus ja vanhempien elämä on mitä sattuu.
Kidutusta sekin jos älykäs lapsi joutuu elämään huonoissa oloissa.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai sen saa purettua, kun vaan hoidat asian. Se lehdissä jauhettu tyyppi ei heti saanut, kun jätti asian vuosiksi roikkumaan.
Eikö sen tapauksen vuoksi tehty lakiin muutos?
Vierailija kirjoitti:
Minkäikäinen lapsi on? Minusta sinun tulee ottaa huomioon lapsen tunteet tässä irtautumisprosessissa, kun olet päättänyt irrota. Vauva, pikkulapsi unohtaa nopsaan, mutta isompi kokee tulleensa hylätylsi.
Minusta tuo on kamala pettämisenlaji puolisolle, jos uskotellaan, että lapsi on puolison, vaikka olisikin jonkun muun. Itse olen nainen enkä ymmärrä naisten petollisuutta tässä asiassa.
Toki niinkin voi käydä, että asiat puhutaan rehellisesti ja puoliso hyväksyy toisen miehen lapsen.
Yhtälailla lastakin on petetty.
Lapsella on oikeus tietää alkuperänsä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulle valkoihoiselle miehelle selvinnyt ilman dna- testiä, että tuo musta rullahuulinen lapsi ei olekaan minun.
Rullahuulinen ei ylläpidon mielestä ole rasistinen kuvaus liittyen lapsen ulkonäköön.
Porsiko se tytön vai pojan? Jos tytön niin ap:sta voi kohta tulla jo isoisä.
Tämä yllä oleva on petturinaisen puhetta. Vaikka olen nainen, ymmärrän miestä, joka ei halua olla tekemisissä toisen miehen siittämän lapsen kanssa.