Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei ollutkaan oma
16.05.2025 |
Selvisi, että "lapseni" ei olekaan biologisesti omani. DNA-tulosten tullessa muutin välittömästi pois ex-vaimoni ja ex-lapseni asunnosta, loput maksamani tavarat haen pois kun eivät ole paikalla.
En usko, että saan enää isyyttä purettua (aion kyllä yrittää). Miten saitte järjestettyä muut käytännön asiat vastaavassa tilanteessa? Huoltajuusasioihin en aio osallistua enää millään lailla kuin korkeintaan sillä absoluuttisella minimillä mitä laki vaatii.
Kommentit (55)
Onpa ikävä tilanne, otan osaa. Neuvoja en osaa antaa, olen lapseton nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinainen lokki oot. EX-vaimon asunnossa loisinu vuosia?
Nythän siitä on ennakkotapaus, joten isyyden purkaminen tuskin on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole eka etkä viimeinen mies jota narrataan. Moni elättää käenpoikaa tietämättään.
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä. Voihan ap vielä astua muijan kun se kerran on helposti lettuaan levittelevä tapaus. Ihmisiä ei voi ikinä olla liikaa <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provohan tämä on, mutta kun tälläistä sattuu oikeasti niin oon miettinyt miten mies suhtautuu tiedon jälkeen lapseen. Onhan se nyt hirveä tilanne saada tietää että lapsi ei olekaan oma, mutta jos sitä on hoitanut ja kasvattanut kuin omanaan niin pystyykö lapsen "hylkäämään" kuinka helposti. Tämä on täysin neutraali kysymys eikä tarkoitus saada naislaumaa haukkumaan miestä.
Olisko täällä ihan sattumoisin miestä paikalla jolle on näin käynyt, tai jotain henkilöä jonka tutulle/sukulaiselle on tämmöinen tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen keskustelu täällä on provo. Sama kettu kertoi, joka pisti tulia taivaalle.
Minkäikäinen lapsi on? Minusta sinun tulee ottaa huomioon lapsen tunteet tässä irtautumisprosessissa, kun olet päättänyt irrota. Vauva, pikkulapsi unohtaa nopsaan, mutta isompi kokee tulleensa hylätylsi.
Minusta tuo on kamala pettämisenlaji puolisolle, jos uskotellaan, että lapsi on puolison, vaikka olisikin jonkun muun. Itse olen nainen enkä ymmärrä naisten petollisuutta tässä asiassa.
Toki niinkin voi käydä, että asiat puhutaan rehellisesti ja puoliso hyväksyy toisen miehen lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5. So boring
MITEN ymmärsit mistä puhutaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Tämä. Voihan ap vielä astua muijan kun se kerran on helposti lettuaan levittelevä tapaus. Ihmisiä ei voi ikinä olla liikaa <3
Oletko idiootti vai mistä päättelet ex-vaimon olevan helposti lettuaan levittelevä tapaus? Luultavasti idiootti, kun luulet ettei ihmisiä voi olla liikaa. Voin kertoa faktan: Mitä tahansa voi olla liikaa.
Oho! Tarinahan on kuin La Promesasta, siinä aatelistyttö lankesi maatyöläiseen ja on nyt menossa naimisiin kreivin kanssa. Tosin hänen piti kertoa tulevalle puolisolleen, että näin on nyt käynyt`, koska tuleva pari eivät olleet naineet.
Tuleeko häitä vai ei, enpä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on, mutta kun tälläistä sattuu oikeasti niin oon miettinyt miten mies suhtautuu tiedon jälkeen lapseen. Onhan se nyt hirveä tilanne saada tietää että lapsi ei olekaan oma, mutta jos sitä on hoitanut ja kasvattanut kuin omanaan niin pystyykö lapsen "hylkäämään" kuinka helposti. Tämä on täysin neutraali kysymys eikä tarkoitus saada naislaumaa haukkumaan miestä.
Olisko täällä ihan sattumoisin miestä paikalla jolle on näin käynyt, tai jotain henkilöä jonka tutulle/sukulaiselle on tämmöinen tapahtunut.
Isäni sai tietää isosiskoni ollessa 11v ettei ole siskon biologinen isä. Olin itse silloin 4v enkä tiedä alkudraamaa, mutta isä on edelleen siskon isä, ihan omasta halustaankin, ja myös sisko pitää isää ainoana oikeana isänään vaikka tietääkin asian.
Ajattelisin sen niin, että jos on normaali lapsen ja vanhemman välinen suhde sekä kiintymys, niin ei lasta voi ihan noin vaan jättää tai hylätä vuosien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Nythän siitä on ennakkotapaus, joten isyyden purkaminen tuskin on vaikeaa.
Eihän se vaikeaa ole jos hoitaa asian AJOISSA. Ota selvää ja ryhdy HETI TOIMIMAAN niin saat asian pois päiväjärjestyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsesta ja lapsen tunteista et siis välitä pätkän vertaa kun selvisi että ei olekaan "omien kupeiden hedelmä"?
Nyt on sinulle täysin merkityksetön vaikka olet tähän saakka kohdellut kuin omaa lasta kohdellaan?
Ja tässä siis oletetaan ettei lapsi olisi mieluummin läheisemmässä suhteessa oikeaan isäänsä?
Tottakai sen saa purettua, kun vaan hoidat asian. Se lehdissä jauhettu tyyppi ei heti saanut, kun jätti asian vuosiksi roikkumaan.