Miksi ihmiset lukee kaunokirjallisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset avaukset on kyllä aina hupaisia, kun käytännössä aina viimeistään toisella sivulla viestit alkaa olemaan pelkkää munan mittailua, että kuinka nyt Dostojevskin lukeminen on ehdottomasti merkki jostain suuremmasta älykkyydestä kuin Tolkienin lukeminen jne.

Tai kiinnität itse tällaisiin viesteihin huomiota, koska sinulla on jo valmiiksi ennakkoluuloinen asenne. Vahvistusvinoutuma. Tuntemistani ihmisistä harvalla syy lukemiseen on minkäänasteinen kehuskelu. Useimmat lukevat lukemisen iloista. Jostakin syystä ajattelet toisin, ehkä sinulla on vain huono itsetunto?

Nuohan on kaksi ihan eri asiaa. Voit lukea lukemisen ilosta, mutta silti ylpeillä sillä mitä luet. Ei ne toisiaan poissulje. 

Eikä silläkään ole mitään merkitystä mistä syystä kummankaan meidän tuntemat ihmiset mitäkin lukee, kun puhuin siitä mihin suuntaan näissä avauksissa ne viestit tuppaa menemään. Ei kyse ole mistään mun tulkinnasta, vaan ihan luettavissa olevista viesteistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei todellakaan tarvitse olla autistinen, jos ei pidä kaunokirjallisuudesta.

Eli olet autistinen tms. Nyt ei ollut kyse siitä, että et pidä kaunokirjallisuudesta vaan kyse on sun käytöksestä tässä ketjussa. 

Tässä ketjussa on jo ainakin 10 viestiä jotka on luultu mun kirjoittamaksi, mutta ei ole. Yllä oleva yksi niistä.

Mutta siis mun on oltava autisti jos en hehkuta kaikkia niitä kirjoja joita muut (lukijoita ehkä 20% väestöstä) hehkuttaa? Ok! :)

-ap

Eli et tajunnut vieläkään. Nyt ei ole kyse kaunokirjallisuudesta ja siitä mitä kukakin hehkuttaa vaan sun omat viestit kertoo erittäin selkeästi, että olet autisti tms. Sen huomasi susta hyvin helposti. 

En ole määrännyt ketään lukemaan mitään. Ajattelin vain että mitäköhän ihmiset saa kaunokirjallisuudesta kun minulle ei anna oikein mitään. Kysynpä vauvapalstalla. Eikä ole mitään kestettävää, häh, ei sinun autismijankkaus haittaa minua, vaan huvittaa. Ilmeisesti tästä aiheesta ei ole enää sitten muuta sanottavaa.

Johtopäätöksenä vedän itsellenk, että suurin osa nauttii kaunokirjallisuuden lukemisesta ihan vaan viihteeenä, kun oma mielikuvitus täyttää aukot ja se on nautinnollista. Osa saa lisäksi niiden kautta sellaista tietoa jota muuten ei ehkä saisi. Ja näistä päätellen ei siis sovi mulle, kun en tykkää kuvitella asioita ja/tai lukea pitkiä kuvauksia asioista, faktat saan tehokkaammin muualta ja ajatusruoan myös.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Menee aivan överiksi tuo autisti-autisti. Mielestäni ylittää sopimattomuusrajan, haukkuminen ei ole mitään keskustelua.

Oletkohan autisti-neurootikko lukenut jo riittävästi romanttista hömppää. Ehkä aivosi jo tarvitsisivat vaihtelua 😆

 Ilmoitan seuraavat törkeät viestisi asiattomiksi vaikken aloittaja olekaan. Aiheellinen kysymys mielestäni olen ihmetellyt samaa. 

Mä vain kerroin tosiasian minkä moni on nähnyt ap:sta. Mä en ole ainoa joka on kirjoittanut ap:n olevan autisti tms. Ihan sama mulle vaikka ilmiantaisit mun kommentit. Ei se ap:n kirjolla olemista mihinkään muuta. Enkä ole kirjoittanut asiattomasti vaan todennut, että ap ihan itse antaa itsestään autistin kuvan. 

Mä luen monenlaista kirjallisuutta enkä pakkomielteisesti märise muiden lukemisista. Se oli nyt tämä ap oma asenne ja tyyli aloittaa ja jatkaa keskustelua mikä tässä ihmisiä ärsyttää. Ei se mitä kukin lukee. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Menee aivan överiksi tuo autisti-autisti. Mielestäni ylittää sopimattomuusrajan, haukkuminen ei ole mitään keskustelua.

Oletkohan autisti-neurootikko lukenut jo riittävästi romanttista hömppää. Ehkä aivosi jo tarvitsisivat vaihtelua 😆

 Ilmoitan seuraavat törkeät viestisi asiattomiksi vaikken aloittaja olekaan. Aiheellinen kysymys mielestäni olen ihmetellyt samaa. 

Siinä toinen autisti joka ei kestä totuutta. Teidän kaltaisia ihmisiä ei jaksa katsella. Pakkomielteisiä jankkaajia ja omasta mielestä muka niin hemmetin älykkäitä. Ap:kin kuvittelee olevansa niin älykäs kun hän on korkeasti koulutettu ja lukee sitä tätä ja tuota. Oikeasti älykäs ihminen tajuaisi olla lukematta 50 kirjaa sellaista mistä ei pidä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäläiset klassikot ovat aivan karsean tylsiä. Sama koskee kaikkia Nobel-kirjoja ja ns. klassikoita.

Olen elämäntilanteessa, jossa äänikirjat ovat käytännöllisempiä kuin valon pitäminen yöllä päällä lukemisen takia. Yritin kuunnella sitä Max Seeckin kirjaa, josta nyt aletaan tehdä Hollywood-leffaa tms. Lukija oli niin hirveä, etten kestänyt kuunnella. Koska kirja vaikutti myös tusinakamalta (semmoiselta hollywoodpullalta), en jaksanut juonenkaan takia siirtyä lukemaan. Lisäksi repliikit oli kirjoitettu puhekielellä. Siis puhekielellä! Aikuisten kirjaan! Ymmärrän, että teinejä pitää kosiskella kirjojen pariin puhekielellä, mutta eikö aikuisia lukijoita sentään voisi sen verran kunnioittaa, että kirjoittaisi oikeaa suomea?

Itse olen pitänyt esim. Dumas'n Monte-Criston kreivistä (jos siitäkin hyppää yli ne turhan pitkät sivujuonien kuvailukoukerot) ja Tim Weaverin triller

En olekaan lukenut kaikkia, tietenkään, kuten et sinäkään. Olen yrittänyt lukuisia kertoja useita kirjoja, mutta minusta ne vain ovat loppumattoman tylsiä. Minulla on Dostojevskia ja Tolstoita omassa hyllyssänikin, mutta en ole pystynyt kahlaamaan niitä alkua pidemmälle. Sama juttu Sinuhe egyptiläisen kanssa. Toisten mielestä se on mielettömän hyvä, minusta taas aivan uskomattoman tylsä ja paikallaan junnaava ja juontaan toisteleva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ovat ennen kaikkea jonkun toisen ajatuksia. Keskinkertaisia ja sitä huonompia ajatuksia ei jaksakaan lukea, mutta poikkeuksellisen hyviä jaksaa. Toiset ihmiset osaavat tehdä havaintoja, joita ei itse osaa tehdä, ja sitä kautta oppii uusia näkökulmia.

Tämän perustelun olen kuullut aiemminkin, mutta voisitko nimetä vaikka kolme kirjaa jossa on poikkeuksellisen hyviä ajatuksia? Tähän mennessä lukemani ovat olleet lähinnä tuttua juttua, ei mitään uutta mitä en olisi itse jo tajunnut/ajatellut.

Kun elämänkokemusta karttuu, kirjojen juttuja alkaa nähdä eri vinkkelistä. Jos on lukenut kirjan parikymppisenä, siitä huomaa ihan eri asiat kuin viisikymppisenä. Kirjanhan voi tosiaan lukea vain kirjoittajan esittäminä ajatuksina, mutta varsinainen juttuhan on se, mitä itse kirjasta oivaltaa ja miksi.

I

Minä taas olen aina inhonnut Muumipappaa. Hän on itsekeskeinen narsisti, joka vaatii, että koko muun perheen elämä pyörii hänen ympärillään. Tämä oikein korostuu Muumipappa ja meri -teoksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäläiset klassikot ovat aivan karsean tylsiä. Sama koskee kaikkia Nobel-kirjoja ja ns. klassikoita.

Olen elämäntilanteessa, jossa äänikirjat ovat käytännöllisempiä kuin valon pitäminen yöllä päällä lukemisen takia. Yritin kuunnella sitä Max Seeckin kirjaa, josta nyt aletaan tehdä Hollywood-leffaa tms. Lukija oli niin hirveä, etten kestänyt kuunnella. Koska kirja vaikutti myös tusinakamalta (semmoiselta hollywoodpullalta), en jaksanut juonenkaan takia siirtyä lukemaan. Lisäksi repliikit oli kirjoitettu puhekielellä. Siis puhekielellä! Aikuisten kirjaan! Ymmärrän, että teinejä pitää kosiskella kirjojen pariin puhekielellä, mutta eikö aikuisia lukijoita sentään voisi sen verran kunnioittaa, että kirjoittaisi oikeaa suomea?

Itse olen pitänyt esim. Dumas'n Monte-Criston kreivistä (jos siitäkin hyppää yli ne turhan pitkät

En olekaan lukenut kaikkia, tietenkään, kuten et sinäkään. Olen yrittänyt lukuisia kertoja useita kirjoja, mutta minusta ne vain ovat loppumattoman tylsiä. Minulla on Dostojevskia ja Tolstoita omassa hyllyssänikin, mutta en ole pystynyt kahlaamaan niitä alkua pidemmälle. Sama juttu Sinuhe egyptiläisen kanssa. Toisten mielestä se on mielettömän hyvä, minusta taas aivan uskomattoman tylsä ja paikallaan junnaava ja juontaan toisteleva.

Etkö ymmärrä, että on täysin älyvapaata sanoa, että kaunokirjallisuuden klassikot ovat kaikki tylsiä? Ikään kuin ne olisi homogeeninen ryhmä. Jokainen kirja on yksilö, ne ovat eri ihmisten kirjoittamia, eri historian aikoina, eri maissa,  kirjoitettu kaikki omilla tyyleillään. Mainitsit, ettet tykkää samaistua mielikuvitushahmoihin. Kaikki kaunokirjallisuus ei ole kertomakirjallisuutta, käsityksesi kirjallisuudesta on hyvin kapea. Mutta tuossa kommentissasi piilee ongelmasi ydin; kaunokirjallisuus vaatii jonkin verran empatiakykyä ollakseen inspiroivaa. Jos ei pysty empatiaan, ei varmaankaan saa kaunokirjallisuudesta mitään.

Ap sen verran vielä palaa tähän ketjuun, että mun viimeinen kirjoitus oli tuo yhteenveto klo 17:51, enkä ole siis edelleenkään se joka tässä ketjussa kirjoittaa dostojevskista ja/tai Einsteinista jne.

Kaunokirjallisuus ja tietokiorjallisuus ovat eri kategorioita, niitä ei kannata yrittää verrata toisiinsa. Ne ovat siis kaksi eri asiaa. Tosin kaunokirjallisuuskin sisältää tietoa ja tietokirjallisuus ei voi koskaan olla puhdasta tiedettä, siinä on aina mukana tekijän ja lukijan intentioita. Tarkoitus ja pohjavire ovat kuitenkin erilaisia. Kaunokirjallisuutta lukiessa tavallaan seurustellaan kirjan henkilöiden kanssa tai ainakin seurataan heidän elämäänsä, tässä voidaan lähentyä historiankirjoitusta, sehän on kertomuksellista ja tulkinnallista aukkopaikat täyttäen. Kaunokirjallisuudesta saa joskus myös psykologisia oivalluksia, voi eläytyä luonnontunnelmiin tai muihin tunnelmiin. Kaunokirjallisuus opettaa myös empatiaa toisenlaisia ihmisiä kohtaan, ja kaikkihan me olemme jossain kohtaa ja monessakin kohtaa niitä toisenlaisia. Kun lukee kaunokirjallisuutta, ei ole koskaan yksin. Mutta 50 teosta ei ole mitenkään kattava otos kaunokirjallisuudesta, ihan päinvastoin.

Kirjoitit otsikossa Miksi ihmiset lukee kaunokirjallisuutta? Jos olisit kirjoittanut lukeVAT, et olisi että lukeminen kehittää kielitajua. On inhottavaa huomata kielen rappeutumista, mutta huono kielitaito altistaa myös kaikenlaisille väärinkäsityksille ja ulkopuolisuudelle, tässä tapauksessa omasta kulttuurista. Se kertoo myös lahjomattomasti puhujasta/ kirjoittajasta.

Jos on jo vaikka yli kahdenkymmenen, voi olla työlästä oppia eläytymään kirjojen maailmaan. Se on varmasti toisenlaista kuin ihmisellä, joka on lukenut monta kymmentä vuotta vähintään kirja per viikko -tahtia. Kun näkee ihmisen, joka ei ole lukenut kaunokirjallisuutta, näkee aution ihmisen. Siinä on kirjoja lukeneella totinen eläytymisen ja suhtautumisen paikka!

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitit otsikossa Miksi ihmiset lukee kaunokirjallisuutta? Jos olisit kirjoittanut lukeVAT, et olisi että lukeminen kehittää kielitajua. On inhottavaa huomata kielen rappeutumista, mutta huono kielitaito altistaa myös kaikenlaisille väärinkäsityksille ja ulkopuolisuudelle, tässä tapauksessa omasta kulttuurista. Se kertoo myös lahjomattomasti puhujasta/ kirjoittajasta.

Jos on jo vaikka yli kahdenkymmenen, voi olla työlästä oppia eläytymään kirjojen maailmaan. Se on varmasti toisenlaista kuin ihmisellä, joka on lukenut monta kymmentä vuotta vähintään kirja per viikko -tahtia. Kun näkee ihmisen, joka ei ole lukenut kaunokirjallisuutta, näkee aution ihmisen. Siinä on kirjoja lukeneella totinen eläytymisen ja suhtautumisen paikka!

Tekstiä katosi.  Moderaattori on hyvä eikä sotke!   SIIS   Kirjoitit otsikossa Miksi ihmiset lukee kaunokirjallisuutta? Jos olisit kirjoittanut lukeVAT, et olisi saanut tätä vastausta. 

Vierailija kirjoitti:

Ap sen verran vielä palaa tähän ketjuun, että mun viimeinen kirjoitus oli tuo yhteenveto klo 17:51, enkä ole siis edelleenkään se joka tässä ketjussa kirjoittaa dostojevskista ja/tai Einsteinista jne.

Mitä väliä sillä on minulle. Kaikki muut ovat vain muita, ei mitään merkitystä. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sen verran vielä palaa tähän ketjuun, että mun viimeinen kirjoitus oli tuo yhteenveto klo 17:51, enkä ole siis edelleenkään se joka tässä ketjussa kirjoittaa dostojevskista ja/tai Einsteinista jne.

Mitä väliä sillä on minulle. Kaikki muut ovat vain muita, ei mitään merkitystä. ;)

Joo ei varmaan sulle olekaan, mutta minulle on sen verran väliä (kuitenkin aika vähän) että ilmeisesti aika moni jonkun muun viesti ketjussa on yhdistetty minuun ja sitten tehty vääriä tulkintoja ja triggeröidytty -ap

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitit otsikossa Miksi ihmiset lukee kaunokirjallisuutta? Jos olisit kirjoittanut lukeVAT, et olisi että lukeminen kehittää kielitajua. On inhottavaa huomata kielen rappeutumista, mutta huono kielitaito altistaa myös kaikenlaisille väärinkäsityksille ja ulkopuolisuudelle, tässä tapauksessa omasta kulttuurista. Se kertoo myös lahjomattomasti puhujasta/ kirjoittajasta.

Jos on jo vaikka yli kahdenkymmenen, voi olla työlästä oppia eläytymään kirjojen maailmaan. Se on varmasti toisenlaista kuin ihmisellä, joka on lukenut monta kymmentä vuotta vähintään kirja per viikko -tahtia. Kun näkee ihmisen, joka ei ole lukenut kaunokirjallisuutta, näkee aution ihmisen. Siinä on kirjoja lukeneella totinen eläytymisen ja suhtautumisen paikka!

Mä luin kyllä lapsena paljon, neiti etsivät ja baby sitters clubit, Vihervaaran annat ja semmoiset kaikki läpi, mutta se oli kasaria se, eikä ollut vielä niin paljon muuta viihdettä. Silti nyt aikuisena en enää jaksa lukea "tarinoita", jos niissä ei ole jotain poikkeuksellisen luovaa uutta ajattelua tai syvällistä mukana. Ja yleensä ei ole. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitit otsikossa Miksi ihmiset lukee kaunokirjallisuutta? Jos olisit kirjoittanut lukeVAT, et olisi että lukeminen kehittää kielitajua. On inhottavaa huomata kielen rappeutumista, mutta huono kielitaito altistaa myös kaikenlaisille väärinkäsityksille ja ulkopuolisuudelle, tässä tapauksessa omasta kulttuurista. Se kertoo myös lahjomattomasti puhujasta/ kirjoittajasta.

Jos on jo vaikka yli kahdenkymmenen, voi olla työlästä oppia eläytymään kirjojen maailmaan. Se on varmasti toisenlaista kuin ihmisellä, joka on lukenut monta kymmentä vuotta vähintään kirja per viikko -tahtia. Kun näkee ihmisen, joka ei ole lukenut kaunokirjallisuutta, näkee aution ihmisen. Siinä on kirjoja lukeneella totinen eläytymisen ja suhtautumisen paikka!

Mä luin kyllä lapsena paljon, neiti etsivät ja baby sitters clubit, Vihervaaran annat ja semmoiset kaikki läpi, mutta se oli kasaria se, e

Voi että mahtavaa ap, kun sä olet niin älykäs ja sulla on luovaa uutta ja syvällistä ajattelua! 

Tämänhän sä halusit kuulla.

Ap ja koko suomen kansa on amerikkalaisen kulttuuri-imperialismin uhri.

Mielikuvitus ja eläytymiskyky on amputoitu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman sivistykseni vuoksi luen.

On kai niitäkin, joiden kapasiteetti ei tuohon riitä.

Mitä sivistystä saat siitä että luet jonkun keksityn hahmon keksittyjä ajatuksia tai tapahtumia? Vaikka tarina sijoittuisi esim espanjan sisällissotaan, niin eikö olisi helpompi ja nopeampi ja sivistävämpi lukea siitä sodasta ihan tietokirja, tai aikalaisten oikeita kokemuksia?

Katsotko elokuvia?  Jonkun keksimiä nekin juonet ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitit otsikossa Miksi ihmiset lukee kaunokirjallisuutta? Jos olisit kirjoittanut lukeVAT, et olisi että lukeminen kehittää kielitajua. On inhottavaa huomata kielen rappeutumista, mutta huono kielitaito altistaa myös kaikenlaisille väärinkäsityksille ja ulkopuolisuudelle, tässä tapauksessa omasta kulttuurista. Se kertoo myös lahjomattomasti puhujasta/ kirjoittajasta.

Jos on jo vaikka yli kahdenkymmenen, voi olla työlästä oppia eläytymään kirjojen maailmaan. Se on varmasti toisenlaista kuin ihmisellä, joka on lukenut monta kymmentä vuotta vähintään kirja per viikko -tahtia. Kun näkee ihmisen, joka ei ole lukenut kaunokirjallisuutta, näkee aution ihmisen. Siinä on kirjoja lukeneella totinen eläytymisen ja suhtautumisen paikka!

Mä luin kyllä lapsena paljon, neiti etsivät ja baby sitters clubit, Vihervaaran annat j

Sä kyllä loukkaannut ja väärinymmärrät helposti. En sanonut että mulla on luovaa ja syvällistä ajattelua, vaan että haluan kuluttaa luovaa ja syvällistä sisältöä, jota useimmat kaunokirjallisuuden genreen kuuluvat kirjat eivät tarjoa. Ymmärrätkö eron?

Nykyään on oikeasti vaikea löytää hyvää luettavaa. Some on mielestäni pilannut kirjat. Hirveästi hehkutetaan teoksia, joita ei todellakaan pitäisi kenenkään lukea. Menee paljon aikaa kun etsii luettavaa, mutta onneksi itse olen löytänyt omin avuin vielä luettavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman sivistykseni vuoksi luen.

On kai niitäkin, joiden kapasiteetti ei tuohon riitä.

Mitä sivistystä saat siitä että luet jonkun keksityn hahmon keksittyjä ajatuksia tai tapahtumia? Vaikka tarina sijoittuisi esim espanjan sisällissotaan, niin eikö olisi helpompi ja nopeampi ja sivistävämpi lukea siitä sodasta ihan tietokirja, tai aikalaisten oikeita kokemuksia?

Katsotko elokuvia?  Jonkun keksimiä nekin juonet ovat.

Katson, paljonkin. Ne kestää yleensä sen pari tuntia, niin ei ole niin suuri sijoitus kuin kirjan lukeminen. Toki jätän kesken jos on oikeasti huono leffa. Ja valkkaan ylipäätään sellaisia joiden ei pitäisi olla huonoja arvostelujen perusteella. Kirjoissa sama strategia ei kohdallani toimi.

Leffoissa on myös hienoa seurata leikkausta, ohjausta ja näyttelijöiden työtä, eli se kässäri on vain osa sitä kokemusta. Kirjassa jos on köykäinen/pinnallinen/epäkiinnostava juoni niin se on vähän niinku siinä.