Lue keskustelun säännöt.
Minusta tuntuu, että nykypäivänä parisuhteet eivät kestä useita vuosia
13.05.2025 |
Tuntuuko muistakin samalta, että nykypäivänä on tosi harvinaista, että esim- avioliitto tai muut pitkäaikaiset suhteet eivät oikeasti kestä kuin ehkä muutaman vuoden? Huomaahan sen jo julkkiksistakin, että erotaan vaikk alapset olisivat pieniä. Mikähän siinä on syynä? Ainakin itse arvelen, että nykypäivänä vaan erotaan helposti, jos ei ole enää kivaa. Toisaalta, onko se sitten huono juttu, jos ero tulee siksi, että ei ole enää kivaa yhdessä?
Minunkin eräs uskovainen naispuolinen ystävä meni 24-vuotiaana naimisiin lyhyen seurustelun jälkeen toisen uskovaisen miehen kanssa, ja heidän oli tietenkin tarkoitus olla yhdessä hautaan asti, kun he ovat uskovaisia, mutta he erosivat jo 7 vuoden jälkeen.
Jos edes uskovaisilla ei avioliitot kestä, niin kenellä sitten kestää?
Kommentit (156)
"Tuskinpa se alkuhuuma 7 tai vaikka 10 vuotta kestää kellään. 😂 Syyt tuohon jossain muualla. Yleensä ihmisessä itsessään."
Eli et pidäkään enää ikuisen alkuhuuman jahtaamista erojen syynä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehkä siinä vaiheessa jos kodin ilmapiiri on jäätävä eikä puolisoiden välillä ole mitään läheisyyttä tai yhteyttä, niin siinä vaiheessa olisi varmaan hyvä miettiä eroa jos niitä asioita ei enää halua saada paremmaksi. Mutta ei nyt voi olettaa että se olisi ihan niin aina jos on pitkään ollut yhdessä. Ei meillä ainakaan ole sellaista. Meillä itseasiassa on todella hyvin että on tasaista arkea (mutta ei kyllä tylsää) mutta sitten myös on alkuhuuma hetkiä säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
"Tuskinpa se alkuhuuma 7 tai vaikka 10 vuotta kestää kellään. 😂 Syyt tuohon jossain muualla. Yleensä ihmisessä itsessään."
Eli et pidäkään enää ikuisen alkuhuuman jahtaamista erojen syynä?
Tietyntyyppisillä se on. Piilotetaan omia tunteita ja tarpeita. Näytellään jotain muuta kuin oikeasti on. Sitten ns havahdutaan ja aletaan syyttämään asiaan täysin syytöntä puolisoa aiheesta. Aloitetaan henkinen väkivalta salasuhteineen. Joskus jopa fyysinen väkivalta.
Vähän siltä se vaikuttaa, että parisuhteet eivät välttämättä kestä enää niin pitkään. En osaa nähdä sitä pelkästään huonona asiana, moni ystäväni on lähtenyt huonosta suhteesta, johon heidän vanhempansa olisivat kenties jääneet.
On se pitkä ja onnellinen parisuhde silti ihana asia, ja Väestöliiton barometrin mukaan myös valtaosan haave. Olen ollut 15 vuotta saman miehen kanssa ja kyllä se ikäisissäni suht harvinaista on. N33
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy on se, että ei kestetä sitä tasaista arkea. Koko parisuhde pitäisi olla yhtä alkuhuumaa. Sitä alkuhuumaa on kuitenkin mahdotonta saada itsestään. Pidemmässä parisuhteessa se vaatii aina työtä. Samalla pitäisi myös oppia sietämään sitä harmaata arkea ja niitä hetkiä, kun kumppani tuntuukin maailman ärsyttävimmältä. Nykyään parisuhteen ongelmat ratkaistaan eroamalla, eikä enää keskustelemalla.
Mä veikkaan, että monen kohdalla syy on juuri tuo. Taisainen harmaa arki on usein vain samojen päivittäisten rutiinien toistamista ja kun romantiikka ja intohimo katoaa, ollaankin vain kämppiksiä. Molemmat käy omissa harrastuksissaan sen, mitä perhe-elämältä ehtii. Yhdessä tehdään asioita vain siten, että lapsetkin otetaan mukaan ja nekin asiat sitten tehdään enemmän tai vähemmän lasten ehdoilla. Joillekin kämppissuhde riittää ihan hyvin ja jotkut luottavat siihen, että kämppisvaihe taas jossain vaiheessa muuttuu ainakin jonkin verran romanttiseksi. Jotkut kuitenkin toteavat, että en mä kämppistä halunnut vaan parisuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy on se, että ei kestetä sitä tasaista arkea. Koko parisuhde pitäisi olla yhtä alkuhuumaa. Sitä alkuhuumaa on kuitenkin mahdotonta saada itsestään. Pidemmässä parisuhteessa se vaatii aina työtä. Samalla pitäisi myös oppia sietämään sitä harmaata arkea ja niitä hetkiä, kun kumppani tuntuukin maailman ärsyttävimmältä. Nykyään parisuhteen ongelmat ratkaistaan eroamalla, eikä enää keskustelemalla.
Mä veikkaan, että monen kohdalla syy on juuri tuo. Taisainen harmaa arki on usein vain samojen päivittäisten rutiinien toistamista ja kun romantiikka ja intohimo katoaa, ollaankin vain kämppiksiä. Molemmat käy omissa harrastuksissaan sen, mitä perhe-elämältä ehtii. Yhdessä tehdään asioita vain siten, että lapsetkin otetaan mukaan ja nekin asiat sitten tehdään enemmän tai vähemmän lasten ehdoilla. Joillekin kämppissuhde riittää ihan hyvin ja jotkut luotta
En tiedä mistä johtuu, mutta mun suhteissa ei koskaan ole ollut mitään alkuhuumaa ja se intohimo on nimenomaan syventynyt suhteen edetessä. En ole kokenut sitä erityisen vaikeaksi tai työlääksi, koska mies on oikea. N33, 15 vuotta yhdessä
Omassa tuttavapiirissä on eroilleet moneen kertaan ne, joilla on omasta lapsuudesta jo huonot parisuhdemallit ja ehkä kiintymyssuhdeongelmia tms. On alkoholistivanhempaa, itsekin eroperheestä, tai sellaisesta jossa olisi pitänyt erota mutta on vaan roikuttu yhdessä vaikka arki on pelkkää riitaa ja toisen välttelyä. Ei kai se ihme ole, ettei lapset sitten osaa olla itsekään kunnon parisuhteessa. Ja toki tämä sitten helposti siirtyy eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä on eroilleet moneen kertaan ne, joilla on omasta lapsuudesta jo huonot parisuhdemallit ja ehkä kiintymyssuhdeongelmia tms. On alkoholistivanhempaa, itsekin eroperheestä, tai sellaisesta jossa olisi pitänyt erota mutta on vaan roikuttu yhdessä vaikka arki on pelkkää riitaa ja toisen välttelyä. Ei kai se ihme ole, ettei lapset sitten osaa olla itsekään kunnon parisuhteessa. Ja toki tämä sitten helposti siirtyy eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Alkoholistiperheen lapsena koen nimenomaan saaneeni hyvän esimerkin siitä mitä ei kannata tehdä, ja se on kannatellut yllättävän pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä on eroilleet moneen kertaan ne, joilla on omasta lapsuudesta jo huonot parisuhdemallit ja ehkä kiintymyssuhdeongelmia tms. On alkoholistivanhempaa, itsekin eroperheestä, tai sellaisesta jossa olisi pitänyt erota mutta on vaan roikuttu yhdessä vaikka arki on pelkkää riitaa ja toisen välttelyä. Ei kai se ihme ole, ettei lapset sitten osaa olla itsekään kunnon parisuhteessa. Ja toki tämä sitten helposti siirtyy eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Aiheesta on Turun yliopistossa tehty tieteellinen tutkimus jonka mukaan eroperheiden lapset eroilevat aikuisena enemmän kuin ydinperheiden lapset.
Eli siirtyy sukupolvesta toiseen.
Kunnes joku pystyy olemaan itselleen rehellinen ja katkaisemaan sen ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä on eroilleet moneen kertaan ne, joilla on omasta lapsuudesta jo huonot parisuhdemallit ja ehkä kiintymyssuhdeongelmia tms. On alkoholistivanhempaa, itsekin eroperheestä, tai sellaisesta jossa olisi pitänyt erota mutta on vaan roikuttu yhdessä vaikka arki on pelkkää riitaa ja toisen välttelyä. Ei kai se ihme ole, ettei lapset sitten osaa olla itsekään kunnon parisuhteessa. Ja toki tämä sitten helposti siirtyy eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Aiheesta on Turun yliopistossa tehty tieteellinen tutkimus jonka mukaan eroperheiden lapset eroilevat aikuisena enemmän kuin ydinperheiden lapset.
Eli siirtyy sukupolvesta toiseen.
Kunnes joku pystyy olemaan itselleen rehellinen ja katkaisemaan sen ketjun.
Kaikenlaisia tutkimuksia on. Ennen Suomessa harvoin erottiin, mutta silti suuret ikäluokat ja sukupolvi x ovat eronneet ihan kiitettävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä on eroilleet moneen kertaan ne, joilla on omasta lapsuudesta jo huonot parisuhdemallit ja ehkä kiintymyssuhdeongelmia tms. On alkoholistivanhempaa, itsekin eroperheestä, tai sellaisesta jossa olisi pitänyt erota mutta on vaan roikuttu yhdessä vaikka arki on pelkkää riitaa ja toisen välttelyä. Ei kai se ihme ole, ettei lapset sitten osaa olla itsekään kunnon parisuhteessa. Ja toki tämä sitten helposti siirtyy eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Aiheesta on Turun yliopistossa tehty tieteellinen tutkimus jonka mukaan eroperheiden lapset eroilevat aikuisena enemmän kuin ydinperheiden lapset.
Eli siirtyy sukupolvesta toiseen.
Kunnes joku pystyy olemaan itselleen rehellinen ja katkaisemaan sen ketjun.
Kaikenlaisia tutkimuksia on. Ennen Suomessa harvoin erottiin
Erot kasautuvat sellaisille jotka eivät pysty rakastamaan. Aidosti. Ketään.
Vaikka teatteria aiheesta osaavat kyllä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä on eroilleet moneen kertaan ne, joilla on omasta lapsuudesta jo huonot parisuhdemallit ja ehkä kiintymyssuhdeongelmia tms. On alkoholistivanhempaa, itsekin eroperheestä, tai sellaisesta jossa olisi pitänyt erota mutta on vaan roikuttu yhdessä vaikka arki on pelkkää riitaa ja toisen välttelyä. Ei kai se ihme ole, ettei lapset sitten osaa olla itsekään kunnon parisuhteessa. Ja toki tämä sitten helposti siirtyy eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Alkoholistiperheen lapsena koen nimenomaan saaneeni hyvän esimerkin siitä mitä ei kannata tehdä, ja se on kannatellut yllättävän pitkälle.
Hienoa että sinulla on käynyt noin! Kaikille ei kuitenkaan käy niin ja ongelmia joutuu käsittelemään pitkälle aikuisuuteen.
Mun lapset on alakouluikäisiä ja kyllä heistä suurin osa elää ydinperheessä tai ainakin heidän omat vanhemmat on vielä yhdessä. Joten aika monta vuotta nuo suhteet pääasiassa tuntuu kestävän. Toki tuttavapiirissä on niitäkin jotka on eronneet lasten ollessa aika pieniä, mutta vähemmistö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän yli puolet ensimmäisistä avioliitoista kestää edelleen hautaan asti.
Noihin tilastoihin vaikuttaa iäkkäät henkilöt, jotka ovat sitä ikäluokkaa, että on ollut pakko sinnitellä avioliitossa, periaatesyistä .
Lähde tuolle väitteellesi? Vai taasko mutua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuskinpa se alkuhuuma 7 tai vaikka 10 vuotta kestää kellään. 😂 Syyt tuohon jossain muualla. Yleensä ihmisessä itsessään."
Eli et pidäkään enää ikuisen alkuhuuman jahtaamista erojen syynä?
Tietyntyyppisillä se on. Piilotetaan omia tunteita ja tarpeita. Näytellään jotain muuta kuin oikeasti on. Sitten ns havahdutaan ja aletaan syyttämään asiaan täysin syytöntä puolisoa aiheesta. Aloitetaan henkinen väkivalta salasuhteineen. Joskus jopa fyysinen väkivalta.
Kuulostaa piilonarsismin ilmentymältä.
45 vuotta naimisissa. Mies silloin tällöin ohimennen hieroo hartioita, rapsuttaa pitkää tukkaani ja tuo kaupasta kaikenlaista herkkua, josta tietää minun tykkäävän ( lihahyytelö, uutena ternimaito-hurjan kallista, salaattisekotuksia ja gotleria. Minä puolestani passaan miestäni, kun hän on läppärillä. Tuon herkullisen leipälautasen, voitelen kuivat jalat jne. Lisäksi meillä on ainukaisen lapsen ihana lapsenlapsi. Ja koira! Täyttää 3 v 16. 5. Meillä ja tyttären perheellä on ollut aina koiria. Ihana elämä.
.