Olenko narsisti?
Lapsuudenperheeni on ollut väkivaltainen, alkoholismin sävyttämä. Tästäkin johtuen ihmissuhteet siis aikuisuuteen saakka ristiriitaisia. Aikuistuessani aloin asettamaan rajoja, esim. sille, mitä asioita kerron enää itsestäni, kun opin, että kaikki jaetaan eteenpäin. Lasten synnyttyä olen joutunut rajoittamaan myös lasteni asioista puhumista, koska en ole voinut luottaa siihen, että eivät mene eteenpäin.
Olen kokenut kaikenlaisia syytöksiä ja tunteenpurkauksia mm. tästä rajojen asettamisesta. Itse olen näissä tilanteissa lähinnä antanut ajan kulua, koska perheessäni ei esim. kukaan ole koskaan pyytänyt mitään anteeksi eikä asioita ole käsitelty keskustellen. Tähän ei ole kykyä, ei ehkä itsellä ikään, kun en ole saanut minkäänlaista mallia.
Paljon puhutaan siitä, että myrkylliset ihmiset pitäisi vain blokata. Mutta eikö tällainen ole melko narsistisia? Mietin, että omat voimat alkavat jo loppua (tässä on taas ollut vaikka minkälaisia välikohtauksia), joten voinko asettaa nyt vihdoin sen 'viimeisen' rajan ja suojella jo itseänikin? Vai toiminko narsistisesti?
Kommentit (14)
Rajojen asettaminen oman hyvinvoinnin suojaamiseksi ei ole narsismia vaan terveyden merkki.
Narsisti on nykyään muotisana jota käytetään kun jonkun ihmisen toiminta ei vastaa termin käyttäjän toiveita. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö amatöörin diagnoosi voisi joskus osua kohdilleen, mutta termin yleisen käytön takia se on pieni todennäköisyys. Diagnoosia on ammattilaistenkin vaikea tehdä, tästä syystä sille ei ole omaa luokkaa vaan käytetään luokkaa muu persoonallisuushäiriö F60.8.
Yleensäkin jotta potilaalla voidaan diagnosoida narsistinen persoonallisuushäiriö, tulee hänellä toteutua vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista jotka ovat:
- Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.
- Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
- Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen. Lisäksi hän kokee, että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.
- Henkilö vaatii korostunutta ihailua.
- Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä
- Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.
- Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.
- Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.
- Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen.
Viralliseen, ammattilaisen tekemään diagnoosiin kuuluu lisäksi perusteellinen ja strukturoitu haastattelu, elämäntilanteen ja menneisyyden huomiointi, sekä läheisten kanssa keskustelu.
Mitä narsistista tuossa on? En ymmärrä.
Mikään kuvaamassasi ei sovi narsismiin, vaan terveeseen rajojen asettamiseen. Jos olisit narsisti, olisit täyttä höyryä sotkeutunassa ja manipuloimassa läheistesi elämää mitä luovimmilla tavoilla.
Kiitos vastanneille. Tämä narsisti-syytös tuli siis toiselta vanhemmalta, siksi jäin tätä pohtimaan. Mutta ehkä tämä(kin) syytös pääsi ihon alle kaikkien muiden lisäksi ja vain vahvistaa sitä, että terve rajanveto on paikallaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nats* sinä olet lukematta kirjoittamaasi.
Sinä olet varmasti suosittu lähipiirissäni ja laajemminkin.
Tuo "terve rajanveto" ei voi tarkoittaa sitä, että on välit poikki vähän kaikkiin, kuten palstalaisilla liian usein on asian laita.
Et ole ellei asunnossasi leijaile myös valoisaa kaasua
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastanneille. Tämä narsisti-syytös tuli siis toiselta vanhemmalta, siksi jäin tätä pohtimaan. Mutta ehkä tämä(kin) syytös pääsi ihon alle kaikkien muiden lisäksi ja vain vahvistaa sitä, että terve rajanveto on paikallaan.
Ap
Narsistit yleensä syyttävät itse toisia sellaisiksi.
Todellakin rajat on hyvä vetää silloin kun muut syövät energiaasi aamupalaksi. Se on tervettä!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastanneille. Tämä narsisti-syytös tuli siis toiselta vanhemmalta, siksi jäin tätä pohtimaan. Mutta ehkä tämä(kin) syytös pääsi ihon alle kaikkien muiden lisäksi ja vain vahvistaa sitä, että terve rajanveto on paikallaan.
Ap
Minulla on perheessä tosi narsistinen ihminen. Juuri tämä ihminen on luonnehtinut joskus muista ihmisiä narsisteiksi. Ihmettelin, kun hän puhui jo vuosia sitten projisoinnista. Nyt ajattelen, että olikohan itse tajunnut jo "luonteensa" ja siksi selän takana syytti muita omista ominaisuuksistaan?
Oli sitten kyseessä narsisti tai ei - diagnooseja ei tarvita. Kiitos niille, jotka aina muistuttavat tästä. Kukaan ei ole velvollinen olemaan ihmissuhteissa, joihin kuuluu epärehellisyys, manipulointi, projisointi, syyllistäminen, aggressiot jne. Narsisti on aina uhri. Narsisti löytää käytökselleen aina syyn muista - pääasiassa uhristaan.
Grey rock tai välit poikki, jos ei muu auta. Narsisti voi näennäisesti myös alistua pyytämään anteeksi. Sen jälkeen käytös jatkuu samanlaisena.
Miksi olisit narsisti vain siksi, että haluat mielenrauhan? Et ole.
Normaalisti narsistille ei tulisi mieleenkään pitää itseään narsistina. Muista ihmisistä hän kyllä voi hyvinkin löytää narsistisia piirteitä.
Nats* sinä olet lukematta kirjoittamaasi.