Kaveri ei löydä kumppania, omat hermot menee
Ollaan omassa kaveripiirissä 35-40 vuotiaita ja yhtä sankaria lukuunottamatta kaikki vakiintuneissa parisuhteissa ja monella lapsia. Sitten on tämä yksi, joka on onnistunut joskus reilu 10 vuotta sitten seurustelemaan puoli vuotta ja siinä kaikki. Kaveri on tehnyt tästä seurustelemattomuudestaan identiteetin itselleen ja omat hermot menee, kun kaikki pyörii sen naisettomuuden ympärillä.
Mitä tuollaiselle voi tehdä? Ei varmaan tule koskaan löytämään naista suhteeseen ja itse en jaksa enää kuunnella jankutusta aiheesta. Vaikea järjestää yhtään mitään juhlia ja tapaamisia kun kaikki kaverit suhteissa ja sitten tätä yhtä täytyy kohdella silkkihansikkain, ettei tule paha mieli tai koko porukan yrittää ratkoa tätä ongelmaa.
Onko teillä kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (318)
Vierailija kirjoitti:
Onko aamuvuorolla tähän jotain sanottavaa?
Meillä olis kaveriporukalla mahdollisuus lähteä kesäkuussa viikonloppureissuun ja nyt ollaan ihan tosissaan mietitty, että voidaanko jättää tämä yksi kaveri kutsumatta mukaan. Kukaan ei halua viettää koko viikonloppua taas vatvoen noita hänen juttujaan, mutta itestä kyllä tuntuu pahalta sulkea joku porukasta poiskin.
Yrittäisin ehkä istuttaa sen kaverin alas etukäteen ja pyytää häneltä, että voitaisiinko sopia ettei kertaakaan mainita viikonlopun aikana hänen naisettomuuttaan. Muuten tuollainen ulkopuolelle jättäminen taatusti vaan pahentaa hänen itsesääliään ja seuraavalla kerralla joudutte kahta pahemmin kuuntelemaan sitä tarinaa. Jos siis ette ajattele että laittaisitte välit ihan kokonaan poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kohtelisit häntä jos ei tarvitsisi kohdella silkkihansikkain? Mitä siis tarkoitat tällä
Sanoisin, että lopeta nyt se vinkuminen ja keksi elämääsi jotain muuta sisältöä. Nyt ei saa sanoa sanaakaan vaimosta tai lapsista, kun toinen alkaa heti huokailla, että kyllä se joillain on onni käynyt elämässä.
Tuo on narsistista. Jos hän ei pysty empatisoimaan teidän elämiänne vaan kääntää heti huomion itseensä niin kyseessä on vaan tavan mulkku, eikä ongelma ole hänen naisettomuutensa vaan persoonansa.
Pikkuisen tulee aloituksesta ylipäätään viba, että kyseessä on joku ongelmatapaus. Jos ei ole seurustellut 10 vuoteen niin kyllä hänessä jotakin erikoista on.
Mitäs erikoista siinä nykyaikana on, kun nainen saa n
Kylläpä se aika rientää. Joskus silloin kun lassukat (kuten heitä silloin kutsutaan) löysivät tämän palstan naiset saivat heidän mukaansa kymmeniä tykkäyksiä päivässä. Nyt tuo luku on noussut jo 20 000.
"Kylläpä se aika rientää. Joskus silloin kun lassukat (kuten heitä silloin kutsutaan) löysivät tämän palstan naiset saivat heidän mukaansa kymmeniä tykkäyksiä päivässä. Nyt tuo luku on noussut jo 20 000."
Perus av-mamma tuskin nyt saa sitä yhtäkään, mutta instamalleille 20 000 ei riitäkkään.
Vierailija kirjoitti:
"Kylläpä se aika rientää. Joskus silloin kun lassukat (kuten heitä silloin kutsutaan) löysivät tämän palstan naiset saivat heidän mukaansa kymmeniä tykkäyksiä päivässä. Nyt tuo luku on noussut jo 20 000."
Perus av-mamma tuskin nyt saa sitä yhtäkään, mutta instamalleille 20 000 ei riitäkkään.
Edistystä, että aletaan ymmärtämään, että nämä instamallit ovat ihan oma ryhmänsä ja tavallisilla naisilla on parisuhdemarkkinoilla ihan yhtä hankalaa kuin tavallisilla miehilläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kylläpä se aika rientää. Joskus silloin kun lassukat (kuten heitä silloin kutsutaan) löysivät tämän palstan naiset saivat heidän mukaansa kymmeniä tykkäyksiä päivässä. Nyt tuo luku on noussut jo 20 000."
Perus av-mamma tuskin nyt saa sitä yhtäkään, mutta instamalleille 20 000 ei riitäkkään.
Edistystä, että aletaan ymmärtämään, että nämä instamallit ovat ihan oma ryhmänsä ja tavallisilla naisilla on parisuhdemarkkinoilla ihan yhtä hankalaa kuin tavallisilla miehilläkin.
Se nyt ei oikein ollut kehu, mutta palstanaiset on kai niin kehunääntyneitä, että kaikki käy😅😅
Ap kuulostaa ihan naiselta. Ei kukaan mies kirjoita kavereistaan noin.
M
Sano sille, että jos etsii verenmaku suussa, niin silloin saattaa olla vaikeampaa löytää. Sano, että elä elämää äläkä liikaa murehdi asioista
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa ihan naiselta. Ei kukaan mies kirjoita kavereistaan noin.
M
Varsinkin kun miehet tietää miten vaikeaa puoliso on saada, niin kyllä siinä silloin sympatiat on sinkkukaverin puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kylläpä se aika rientää. Joskus silloin kun lassukat (kuten heitä silloin kutsutaan) löysivät tämän palstan naiset saivat heidän mukaansa kymmeniä tykkäyksiä päivässä. Nyt tuo luku on noussut jo 20 000."
Perus av-mamma tuskin nyt saa sitä yhtäkään, mutta instamalleille 20 000 ei riitäkkään.
Edistystä, että aletaan ymmärtämään, että nämä instamallit ovat ihan oma ryhmänsä ja tavallisilla naisilla on parisuhdemarkkinoilla ihan yhtä hankalaa kuin tavallisilla miehilläkin.
Ehkä jotain selittää se, että kyselytutkimusten mukaan lesbonaisilla on kaikkein vaikeinta deittailu ja kumppanin löytäminen.
Jos keskityttäisi siihen omaan elämään, kun kerran kaikki on niin hyvin, eikä ihmeteltäisi sitä kuinka kaverilla elämä on niin erinäköistä kuin itsellä. Se täällä Suomessa on vikana, kun ruvetaan tekemään numeroa siitä kun toinen on erilainen kuin mitä itse on ja hänen elämä on erilaista kuin itsellä. Olisi pitänyt ihmisten kasvaa siihen, että jokainen on sellainen kuin on ja jokaisella on se oma elämä, niin olisi monilla paljon helpompaa. Miksi pitää yrittää elää toisen elämää, kun ei siitä vaan tule mitään. Erilaisuutta ei vaan ymmärretä ja liikaa käytetään aikaa toisten asioiden miettimisiin. Ja sitten se kun ei osata tyytyä siihen mitä ja millaista oma elämä on, vaan haikaillaan, kuinka mulla pitäisi olla niinkuin toisilla. Eläköön jokainen omaa elämäänsä, omiin asioihin keskittyen. Mua ainakin häiritsee sellaiset tyypit, jotka tarkkailee mun elämää, ihmettelee sitä että miks toi tekee noin ja miksi se on noin ja sitten puhuu musta paskaa muille. Katsoisivat peiliin. Kummallinen kyttäämisen kulttuuri. "Se on semmonen, se on semmonen, se teki silleen ja se sano silleen, voi voi, heh heh." Ja tämä pitää sitten kailottaa kaikille tutuille ja tuntemattomille, somea myöten.
Jos joku on kovin erilainen kuin itse, eikä hänen seurassa ole helppoa ja mukavaa olla, koska hänen juttuja ei jaksa, niin mitähän jos ei olisi jatkossa hänen kanssaan missään tekemisissä? Unohtaisi tyypin ja lakkaisi miettimästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aamuvuorolla tähän jotain sanottavaa?
Meillä olis kaveriporukalla mahdollisuus lähteä kesäkuussa viikonloppureissuun ja nyt ollaan ihan tosissaan mietitty, että voidaanko jättää tämä yksi kaveri kutsumatta mukaan. Kukaan ei halua viettää koko viikonloppua taas vatvoen noita hänen juttujaan, mutta itestä kyllä tuntuu pahalta sulkea joku porukasta poiskin.
Yrittäisin ehkä istuttaa sen kaverin alas etukäteen ja pyytää häneltä, että voitaisiinko sopia ettei kertaakaan mainita viikonlopun aikana hänen naisettomuuttaan. Muuten tuollainen ulkopuolelle jättäminen taatusti vaan pahentaa hänen itsesääliään ja seuraavalla kerralla joudutte kahta pahemmin kuuntelemaan sitä tarinaa. Jos siis ette ajattele että laittaisitte välit ihan kokonaan poikki.
No tätä just oon ajatellut, että pois jättäminen vaan pahentais tilannetta ja tuntuu muutenkin väärältä kaveria kohtaan. Varmaan pitäis jotain tollasta ehdottaa, mutta kun se jotenkin aina saa käännettyä ihan kaiken siihen yksinäisyyteensä. Ja siten, ettei välttämättä sano edes mitään. Se asia jotenkin huutaa vaan siitä kaverista.
Vierailija kirjoitti:
Onko aamuvuorolla tähän jotain sanottavaa?
Meillä olis kaveriporukalla mahdollisuus lähteä kesäkuussa viikonloppureissuun ja nyt ollaan ihan tosissaan mietitty, että voidaanko jättää tämä yksi kaveri kutsumatta mukaan. Kukaan ei halua viettää koko viikonloppua taas vatvoen noita hänen juttujaan, mutta itestä kyllä tuntuu pahalta sulkea joku porukasta poiskin.
No pahalta se tuntuu hänestäkin varmaan olla saamatta kutsua. Mutta pahalta tuntuu teistä kuunnella hänen juttujaan ja tuntuu hänestä myös pahalta nähdä teidän "onnea".
Parempihan se olisi tiimiytyä sellaisten kanssa, jotka ovat itsen kanssa samalla tasolla. Se että on joskus pelannut futista samassa höntsätiimissä on aika hatara perusta "mennä naimisiin" jonkun kanssa loppuelämäkseen.
Yksi vaihtishan olisi kysyä häneltä. Voi sanoa, että teistä tuntuu pahalta kuunnella hänen juttujaan ja ilmeisesti hänestä tuntuu pahalta nähdä teidän onnea. Että mitä mieltä hän itse on, haluaako hän tulla mukaan ja kestääkö hyvillä mielin viikonlopun, vai olisiko hänelle helpompaa, ettei joudu näkemään paritteluanne silmiensä edessä?
Ja lisäksi kun henkilö on selvästi kroonisesti masentunut, hautoo itsemurhaa, ja pitää elämää onnen kauppana, niin onko mitään muuta mahdollisuutta, että hänestä tuntuu pahalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aamuvuorolla tähän jotain sanottavaa?
Meillä olis kaveriporukalla mahdollisuus lähteä kesäkuussa viikonloppureissuun ja nyt ollaan ihan tosissaan mietitty, että voidaanko jättää tämä yksi kaveri kutsumatta mukaan. Kukaan ei halua viettää koko viikonloppua taas vatvoen noita hänen juttujaan, mutta itestä kyllä tuntuu pahalta sulkea joku porukasta poiskin.
Yrittäisin ehkä istuttaa sen kaverin alas etukäteen ja pyytää häneltä, että voitaisiinko sopia ettei kertaakaan mainita viikonlopun aikana hänen naisettomuuttaan. Muuten tuollainen ulkopuolelle jättäminen taatusti vaan pahentaa hänen itsesääliään ja seuraavalla kerralla joudutte kahta pahemmin kuuntelemaan sitä tarinaa. Jos siis ette ajattele että laittaisitte välit ihan kokonaan poikki.
No tätä just oon ajatellut, että pois jä
Juu, mutta tosiaan se että olette joskus pelanneet futista tämän kanssa ei tee teistä hänen holhoajiaan.
En minäkään jaksa kavereita, joilla on ongelmia. Jo tämän sinun märinäsi käy oman sietokykyni rajoille, sillä elämä ei oikeasti ole niin vaikeaa ja ankeaa, vaikka olisikin sitten "yksinäinen". Siitäkin voi nauttia ja siinä on omat etunsa. Kuten vaikka se, ettei tarvitse kuunnella kenenkään märinöitä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aamuvuorolla tähän jotain sanottavaa?
Meillä olis kaveriporukalla mahdollisuus lähteä kesäkuussa viikonloppureissuun ja nyt ollaan ihan tosissaan mietitty, että voidaanko jättää tämä yksi kaveri kutsumatta mukaan. Kukaan ei halua viettää koko viikonloppua taas vatvoen noita hänen juttujaan, mutta itestä kyllä tuntuu pahalta sulkea joku porukasta poiskin.
No pahalta se tuntuu hänestäkin varmaan olla saamatta kutsua. Mutta pahalta tuntuu teistä kuunnella hänen juttujaan ja tuntuu hänestä myös pahalta nähdä teidän "onnea".
Parempihan se olisi tiimiytyä sellaisten kanssa, jotka ovat itsen kanssa samalla tasolla. Se että on joskus pelannut futista samassa höntsätiimissä on aika hatara perusta "mennä naimisiin" jonkun kanssa loppuelämäkseen.
Yksi vaihtishan olisi kysyä häneltä. Voi sanoa, että teistä tuntuu pahalta kuunnella hänen juttuja
Oliko tuossa edes kyse mistään pariskuntamatkasta? Vähän erikoiselta kuulostaa, jos sinulla on periaatteena se että varattuna hengailet ainoastaan toisten varattujen kanssa, ettei vaan joudu sosialisoimaan minkään eritasoisen kanssa. Mitäs sitten jos joku eroaa? Joutuuko luopumaan kavereistaankin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa ihan naiselta. Ei kukaan mies kirjoita kavereistaan noin.
M
Varsinkin kun miehet tietää miten vaikeaa puoliso on saada, niin kyllä siinä silloin sympatiat on sinkkukaverin puolella.
No sympatiathan tässä sen kaverin puolella on, ei kai sitä muuten tässäkin asiaa tuskailisi. Kyllä siinä vaan kaikista sympatioista huolimatta kuitenkin oma hermo alkaa menemään, kun samaa virttä on veisattu se kymmenen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aamuvuorolla tähän jotain sanottavaa?
Meillä olis kaveriporukalla mahdollisuus lähteä kesäkuussa viikonloppureissuun ja nyt ollaan ihan tosissaan mietitty, että voidaanko jättää tämä yksi kaveri kutsumatta mukaan. Kukaan ei halua viettää koko viikonloppua taas vatvoen noita hänen juttujaan, mutta itestä kyllä tuntuu pahalta sulkea joku porukasta poiskin.
No pahalta se tuntuu hänestäkin varmaan olla saamatta kutsua. Mutta pahalta tuntuu teistä kuunnella hänen juttujaan ja tuntuu hänestä myös pahalta nähdä teidän "onnea".
Parempihan se olisi tiimiytyä sellaisten kanssa, jotka ovat itsen kanssa samalla tasolla. Se että on joskus pelannut futista samassa höntsätiimissä on aika hatara perusta "mennä naimisiin" jonkun kanssa loppuelämäkseen.
Yksi vaihtishan olisi kysyä häneltä. Voi sanoa, e
Minä itse asiassa nimenomaan en hengaile varattujen kanssa, sillä heillä on koko ajan jotain draamoja ja sosiaalipornoja, mihin en halua osallistua. Kuten tässäkin ketjussa. Lisäksi etoo pari muuta juttua suomalaisissa parisuhteissa, mutta ei mennä siihen nyt.
Maailmassa on voittoa tavoittelevia yrityksiä, kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä tavoittelevia yrityksiä ja tukipalveluita. Kaikki eivät kuulu kaikkiin näihin yrityksiin. Millainen kaveriporukka on kyseessä ja mihin tuo kaveri kuuluu. Minusta vaikuttaa siltä, että kaveriporukka on voittoa tai vähintäänkin kestävyyttä tavoitteleva, kun tämä yksi taas tarvitsisi roppakaupalla tukipalveluita.
Yhteiskunnassa on liikkuvuutta ja kaverit vaihtuvat. Pystyykö tuo henkilö käsittelemään kavereiden menetystä - ehkä ei. Mutta onko se näiden kavereiden vika ja ovatko he tosiaan velvollisia raahaamaan rampaa mielenterveysongelmaista perässään, vai pitäisikö hänet ohjata näihin tukipalveluihin?
Ukolla on rahaa, kuten ap sanoi. Naisia saa rahalla. Terapiaa saa rahalla. Miksi hän isuu rahojensa päälle ja oksentaa mielenterveysongelmiaan kavereiden niskaan?
En koe häntä kohtaan empatiaa ja solidaarisuutta. On olemassa raskaita ihmisiä ja hyväksikäyttäviä ihmisiä. Jos ei huolehdi itsestään, vaikka olisi siihen resursseja, vaan kuormittaa läheisiään, ei ole hyvä ihminen.
Itse amputoisin tuon tyypin porukasta, ennen kuin mädättää kaiken. Lisäksi aidosti edelleen pelkäisin lasten puolesta. Juuri tuollainen itseen meneminen ja pää omassa perseessä eläminen on se pedo-asenne, eihän pedokaan kykene sitä lasta ajattelemaan vaan ainoastaan omia tunteitaan.
Kaveri on tehnyt tästä seurustelemattomuudestaan identiteetin itselleen
Identieetti se onkin. Ihan niinkuin sinun parisuhdestatuksesi.
Sinunlaisella kaverilla ei kyllä mitään virkaa minun mielestä olekaan, joka ei enää muista omaa sinkkuaikaansa sen jälkeen, kun on itse onnistunut jonkun eukon saamaan. Joten tee palvelus molemmille ja lopeta kaverisuhde, jos et kerraan sinkkuutta kestä.
Itseä ihmetyttää se, että se sinkku jaksaa teitä parisuhteessa olevia sivusta katsoa. Minä en sinkkuna, joka haluan myös pysyä sinkkuna, jaksa tuttavapiirini pariskuntien kanssa hengata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aamuvuorolla tähän jotain sanottavaa?
Meillä olis kaveriporukalla mahdollisuus lähteä kesäkuussa viikonloppureissuun ja nyt ollaan ihan tosissaan mietitty, että voidaanko jättää tämä yksi kaveri kutsumatta mukaan. Kukaan ei halua viettää koko viikonloppua taas vatvoen noita hänen juttujaan, mutta itestä kyllä tuntuu pahalta sulkea joku porukasta poiskin.
No pahalta se tuntuu hänestäkin varmaan olla saamatta kutsua. Mutta pahalta tuntuu teistä kuunnella hänen juttujaan ja tuntuu hänestä myös pahalta nähdä teidän "onnea".
Parempihan se olisi tiimiytyä sellaisten kanssa, jotka ovat itsen kanssa samalla tasolla. Se että on joskus pelannut futista samassa höntsätiimissä on aika hatara perusta "mennä naimisiin" jonkun kanssa loppuelämäkseen.
Yksi vaihtishan olisi kysyä häneltä. Voi sanoa, että teistä tuntuu pahalta kuunnella hänen juttuja
Futiksen kautta tutustutta, mutta onhan tässä nyt 20 vuoden kaveruus jo takana, ei ole mikään pelkkä höntsäkaveri. Reissuun ollaan lähdössä sillä kaveriporukalla, ei mikään perhematka.
Tottahan ne kaikki on, ja sanon ne itsekkin usein irl ääneen. Jos ei faktoja kestä, niin saa painua perunapellolle. Naiskuvioihin tämä ei ole vaikuttanut. Herranjumala yksi deittailemistani naisista myös totesi todeksi saman.