Onko lapsettomuudessa jotain hyviä puolia mielestänne?

Lapsettomuudessa ei ole muita kuin hyviä puolia. En keksi yhtäkään negatiivista. 

Vierailija kirjoitti:

"Jännä että näin perheellisenäkin olen pystynyt tekemään kaikkea tuota! Tosin en lipittele siideriä enkä notku baarissa (en edes perheettömänä nuoruudessani )"

 

Ei kai tässä pystymisestä ollutkaan kyse, kaikki pystyvät tekemään noita asioita. Minä teen ne ilman sitä lapsiperhehärdelliä siinä ympärillä..

Minä en yksinkertaisesti jaksaisi lapsiperhe-elämää, ihan sama miten nannaa se on jonkun muun mielestä olevinaan. Vuorokauteen ei tule yhtään enempää tunteja, ja arki on riittävän kiireistä muutenkin. Teen etätöitä ja pystyn aika hyvin päättämään työaikani, ja parasta on mielestäni rauhalliset aamut ja ylipäätään oma aika. Jos tässä nyt olisi joku parivuotias, kello olisi soinut varmaan 2 tuntia aikaisemmin ja olisi pitänyt tapella lapselle vaatteet päälle ja lähteä tuonne kylmään pimeyteen kärräämään sitä päiväkotiin. Töiden jälkeen pitäisi saman tien sännätä hakemaan kakaraa ja viihdyttää sitä loppuilta. 

Onko sinusta lapsien hankkimisessa jotain hyviä puolia?

Niin?

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä muuta ole kuin hyviä puolia! Ainoa tavallaan huono puoli on huono omatunto, etten ole tuottanut veronmaksajia. Ei oikeastaan oma valinta. 

Ei niitä veronmaksajia monet lapsellisetkaan nykyään tuota. Lapsi menee heti työkyvyttömyyseläkkeelle kun täyttää 18.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinusta lapsien hankkimisessa jotain hyviä puolia?

Niin?

Elämäni merkityksellisin asia. - eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä saattaa olla joitakin.  Lapsettomat eivät kuluta yhteiskunnan varoja, samassa mittakaavassa. 

Tuohan on juurikin päinvastoin. Lapsia saaneen lapset kasvavat aikuisiksi ja suurin osa heistä alkaa tehdä jotain hyödyllistä muun yhteisön eteen. Lapseton sen sijaan ei ole tuottanut uutta sukupolvea, joten hän on eläköidyttyään vain kuluerä, näin vähän kärjistäen.

Mutta hän on maksanut montakymmentä vuotta veroja yhteiskunnalle kuluttamatta yhteiskunnan voimavaroja. Lapsen kasvattaminen 18-vuotiaaksi maksaa yhteiskunnalle 300 000.

Oikeasti on harha, että lapset tuottaisivat jotain, siinä vaiheessa kun tuo 300 000 on kuitattu, heillä on jo omat lapset kulueränä. 

Vierailija kirjoitti:

Siis ihanko oikeasti joku yrittää uskotella että vela HALUAISI viettää vapaa-aikaa jonkun random lapsiperheen kanssa, koska oma elämä on niin tyhjää? :DDD Melkoiset psykologiset defenssit pitää olla päällä että edes keksii esittää jotain noin älytöntä. 

Luulen, että tuossa puhutaan jostain lapsettomasta, joka haluaisi lapsen tai perheen mutta ei ole onnistunut sitä saamaan ja sehän on ihan eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No annapa esimerkkiviikko ei tylsästä lapsettoman elämästä - huomioi ettei joka päivä juosta harrastuksissa!?"

Joku kyseli tätä, myöhemmin joku kertoi työkaverinsa soittelevan läpi sukulaiset ja kyselevän viikonloppuseuraa, itse mieluusti perun kaikki jo sovitut menot, kun haluan vain olla rauhassa.

Asumme miehen ja kissojen kanssa omakotitalossa. Töiden jälkeen syön kevyesti ja heittäydyn hetkeksi sohvalle. Sen jälkeen lähden lähimetsään lenkille, tai alan kokkaamaan. Tykkään lukea ja kuunnella äänikirjoja, ja vain OLLA hiljaisuudessa. Kesällä vietän aikaa puutarhaa hoidellessa ja pihasta nauttien. Viime viikolla yksi ilta vierähti teatterissa, toinen ilta sijoitusasunnolla puuhastellessa. Perjantaina otan muutaman siiderin ja nukun lauantaina pitkään. Lauantaina voikin käydä esim. lenkillä, puolukassa, mökillä, ystäviä tapaamassa, shoppailemassa, syömässä, baarissa jn

Toiset ei ehdi mitään vaikka ei ole lapsia ja toiset ehtii vaikka mitä jopa lasten kanssa, nämä on ihan tapauskohtaisia luonnejuttuja.

Kuten sanoit, et nuorenakaan bailannut, eli toiset syntyy suoraan mummoksi ja toiset pissikseksi ja juoksee siideri kourassa jossain Abu Dhabissa yökerhosta taksilla toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ihanko oikeasti joku yrittää uskotella että vela HALUAISI viettää vapaa-aikaa jonkun random lapsiperheen kanssa, koska oma elämä on niin tyhjää? :DDD Melkoiset psykologiset defenssit pitää olla päällä että edes keksii esittää jotain noin älytöntä. 

Luulen, että tuossa puhutaan jostain lapsettomasta, joka haluaisi lapsen tai perheen mutta ei ole onnistunut sitä saamaan ja sehän on ihan eri asia.

Minä olen tahattomasti lapseton ja silti ei tulisi pieneen mieleenkään että haluaisin ehdoin tahdoin tavata jotain työkaverin ventovieraita kersoja vapaa-ajalla. Minulla on ihan omakin elämä, eivätkä jonkun muun jälkeläiset ole mikään korvike omille. Täysin keksitty juttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ihanko oikeasti joku yrittää uskotella että vela HALUAISI viettää vapaa-aikaa jonkun random lapsiperheen kanssa, koska oma elämä on niin tyhjää? :DDD Melkoiset psykologiset defenssit pitää olla päällä että edes keksii esittää jotain noin älytöntä. 

No, istuimme työpaikkalla 6v vierekkäin ja kuuntelin sitä jokaviikkoista soittorumbaa. Toki hän ahdisteli muitakin ystäviään kuin vain perheellisiä. Aina olisi pitänyt olla valmis tekemään jokain "kivaa" hänen kanssaan, ei tuntunut viihtyvän yksin.

Eli toisin sanoen tämän ihmisen käytös liittyi aivan muihin asioihin kuin lapsettomuuteen. Kuulostaa läheisriippuvaisuudelta ja/tai ahdistuneisuushäiriöltä. Lapsettomuus on tässä tapauksessa täysin epäoleellinen sivuseikka. Ja lähinnä tietysti hyvä, ettei noin vaikeasti oireilevalla ihmisellä ole lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä jos on todella kunnianhimoinen ja kutsumukselleen omistautunut niin lapsettomuus antaa tilaa ja aikaa noille toimille. 

Ei tarvitse kutsumusta ollakseen vapaaehtoisesti lapseton. Riittää vain että saa olla rauhassa ja itsekseen. Tai mitä tekeekään onnelliseksi.

On. Ei tarvitse pelastaa maailmaa. Kunhan itse vaan rellestää päivänsä loppuun. Muut ei kiinnosta, tuputtakaa lappusia lapsellisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No annapa esimerkkiviikko ei tylsästä lapsettoman elämästä - huomioi ettei joka päivä juosta harrastuksissa!?"

Joku kyseli tätä, myöhemmin joku kertoi työkaverinsa soittelevan läpi sukulaiset ja kyselevän viikonloppuseuraa, itse mieluusti perun kaikki jo sovitut menot, kun haluan vain olla rauhassa.

Asumme miehen ja kissojen kanssa omakotitalossa. Töiden jälkeen syön kevyesti ja heittäydyn hetkeksi sohvalle. Sen jälkeen lähden lähimetsään lenkille, tai alan kokkaamaan. Tykkään lukea ja kuunnella äänikirjoja, ja vain OLLA hiljaisuudessa. Kesällä vietän aikaa puutarhaa hoidellessa ja pihasta nauttien. Viime viikolla yksi ilta vierähti teatterissa, toinen ilta sijoitusasunnolla puuhastellessa. Perjantaina otan muutaman siiderin ja nukun lauantaina pitkään. Lauantaina voikin käydä esim. lenkillä, puolukassa, mökillä, ystäviä

Ai jos ei juokse räkälöissä niin on "syntynyt mummoksi"? Vaikka sitten niin, jos tuo tekee sinut onnelliseksi. 

Oma rauha. Oma aika. Kaikki se muuhun säästyvä raha. Ei synnytyksistä johtuvia vammoja ja vaurioita. Vapaus tehdä ja mennä miten tykkää. Ei vuoroviikkorallia ja eksiä ja eksien nyksiä. Jne. 

Vierailija kirjoitti:

Minä en yksinkertaisesti jaksaisi lapsiperhe-elämää, ihan sama miten nannaa se on jonkun muun mielestä olevinaan. Vuorokauteen ei tule yhtään enempää tunteja, ja arki on riittävän kiireistä muutenkin. Teen etätöitä ja pystyn aika hyvin päättämään työaikani, ja parasta on mielestäni rauhalliset aamut ja ylipäätään oma aika. Jos tässä nyt olisi joku parivuotias, kello olisi soinut varmaan 2 tuntia aikaisemmin ja olisi pitänyt tapella lapselle vaatteet päälle ja lähteä tuonne kylmään pimeyteen kärräämään sitä päiväkotiin. Töiden jälkeen pitäisi saman tien sännätä hakemaan kakaraa ja viihdyttää sitä loppuilta. 

Juuri näin. Parilla tutulla lapseperheellisellä elämä on juuri tuollaista. Kakaraa pitää olla viihdyttämässä joka jumalan sekunti, mitään se ei osaa tehdä itse. Itselleni tuollainen elämä olisi yksinkertaisesti helvettiä. Plus vielä kaikki päiväkodin ja koulun velvollisuudet, kaverisynttärit ja muut härdellit. Hyi s*tana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tässä muuta ole kuin hyviä puolia! Ainoa tavallaan huono puoli on huono omatunto, etten ole tuottanut veronmaksajia. Ei oikeastaan oma valinta. 

En minä veronmaksusta ole huolissani, sen verran vahvasti sitä on nettomaksajan puolella kun on hyvätuloinen, lapseton ja terve. Mutta oman äitini puolesta tunnen surua, hän olisi niin kovasti halunnut olla mummu minun lapsilleni. Muuten näen ihan vaan positiivisia puolia lapsettomaksi jäämisestä vaikka niitä alun perin ajattelinkin haluavani. 

Niin, se onkin kysymys, kenen piikkiin se menee, että olet ns. "nettomaksaja"? Tietenkin tässä tapauksessa pidät sitä omana ansionasi, mutta jos puhutaan CO2-bilanssista, niin siloin se lasten ilmastokuormitus menee jotenkin ihmeellisesti vanhempien kontolle.