Lue keskustelun säännöt.
Kanssasiskot! Miten pysyitte laihana 90-luvulla?
07.05.2025 |
Vaatimukset olivat kovat.
Itse kävin salilla ja sen lisäksi treenasin kotona. En käyttänyt edes voita leivän päällä.
Kommentit (78)
Kun menin lukioon 1994, kahdella meidän luokkalaisella oli anoreksia. Ei ollut mitään käsitystä hoitopoluista, sisätautiosastolla heitä hoidettiin. Terapia oli uhkailua.
En sitten tiedä, kuinka moni sairasti lievemmin. Itsekin ahmin ja oksensin muutamasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kommenttia.
1) Viisihenkisen perheen köyhä mamma varmaan kertoo totuuksia, että perheellään ei ollut kuin 50mk käyttövaraa per päivä, mutta hän saattaa unohtaa yhtälöstä että perheellään on voinut olla lama-ajan velkoja niskassa. Tästä on voinut seurata se, että mamma muistaa vääristyneesti ettei tuet olleet riittävät, koska ne eivät riittäneet juuri hänen perheensä tilanteessa.
Vaikka oli lama, tuet ja eläkkeet olivat vielä messevät verrattuna nykyaikaan.
2) Olin ysärillä itse pyöreähköksi laskettava nuori nainen. Käytin M ja L-koon vaatteita ja siitä huolimatta olin sosiaalisessa piirissäni se läskiksi mielletty. Suuri osa ihmisistä oli hoikkia verrattuna nykyaikaan. Tuolloin kaupoissa ei edes pahemmin ollut XL:ää suurempia vaatteita, koska ei ollut lihavia ihmisiä.
No mikä muuttui? Miksi kansa lihavoitui?
Mieleeni on jäänyt n 2001 tapahtunut erityinen muutos ruokakaupoissa. Minullekin kehkeytyi aamuisin vakiintunut tapa hakea töihin mukaani croissanteja tai jotain pullaa kauppoihin vasta ilmestyneistä paistopisteen vehnähöttölaatikoista. Meni pari vuotta kunnes jatkuvasti mässyttämäni croissantit alkoivat näkyä keskivartalolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Söin yhden light jogurtin päivässä ja näkkileivän. Missään salilla ei käyty koska siitä olisi voinut tulla lihaksia. Paljon vain rasvanpoltto liikuntaa.
Miten te omena/tomaatti/jogurtti-ihmiset pysyitte hengissä? Ap
Tätä edelleen ihmettelen. Keho oli teininä hämmentävän kestävä. Tottakai ongelmia oli, kuukautiset eivät alkaneet ennen kuin "päästin itseni repsahtamaan" eli huomattavasti myöhemmin kuin niiden pitäisi alkaa, ja polvet olivat kamalan kipeät koko ajan. Olin myös tosi lyhytpinnainen, kun oli koko ajan nälkä. Mutta jotenkin kroppa kesti typerää rääkkiä. Jotenkin vanhemmat eivät huomanneet mitään, mutta ei tuolloin kenenkään vanhemmat tuntuneet välittävän mitä lapset touhusivat, kunhan koulusta ei tullut valitusta ja kotityöt tek
Vanhemmat ei sanoneet laihtumisesta mitään. Olivat liian kiireisiä töissä. Äiti nalkutti vain kun tukka näytti epäsiistiltä tai koulusta tuli lappu että olin unohtanut ottaa tarvikkeita mukaan mitä oli pyydetty.
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja olin ysärillä 15 - 25v ja laiha ruipelo, pituutta n. 178 ja painoa kevyimmillään jotain 65kg. Tuli liikuttua paljon ja syötyä lähinnä silloin kun muisti tai oli riittävän n toälkä.
Nykyään vähän tanakammassa kunnossa, tuppaa paino alkamaan ainakin numerolla 8...
Hei, pitikö miestenkin olla silloin laihoja? En ole ajatellut asiaa. Ap
Herkkuja ei syöty niin paljon ja liikuttiin ulkona, ei istuttu puhelimen tai koneen ääressä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurahdin tuolle 9 lasillista maitoa päivässä -jutulle
Älä nyt, ensiksi Ben Johnson, joka kärähti sittemmin dopingista, sekä Teemu Selänne, toimivat maidon myyntikasvoina.
Kun Suomi neuvotteli EU-jäsenyydestä tärkein asia oli miten suomalaiset lehmätilat tulevat pärjäämään avoimilla markkinoilla. (Ihan kuin ei olisi ollut joitain paljon tärkeämpiä asioita neuvoteltavana, mutta minkäs teet kun Kepu oli pääministeripuolue ja prioriteetit sen mukaiset lamasuomessa) Joten hyvin maitobisnestä on edistetty Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lamavuodet, olin tuolloin 30-34v 3 lapsen äiti
Ruokarahaa oli 50mk per päivä 5 henkiselle perheelle. Sillä sai makaronilaatikkoa sellaisen perus pyöreän pyrexvuuallisen minkä piti riittää 2 päivälle! Siitä voi laskea annoskoon.
Käytännössä mies ja lapset söivät pienen annoksen ja minä kaavin loput heidän lautasiltaan.
164cm/52kg
Nykymammat eivät osaa edes kuvitella mitä köyhyys on!! Silloin ei saatu tukia kuten nyt
Sai jos haki tukia ja toimeentulotuki oli paljon hulppeampi kuin nyt.
Tukien hakemista hävettiin ja vain kaikista köyhimmät hakivat niitä. Eikä tuista normaali palkansaaja tai työtön tiennyt mitään. Nykyään sitä pidetään itsestäänselvyytenä hakea tarvittaessa tukia. Edes työttömyyskorvausta ei saanut, jos asui jonkun kanssa yhdessä, joka kävi töissä.
Ainoastaan liittoon kuuluvat saivat ansiosidonnaisen korvauksen muistaakseni 6 kk ja sen jälkeen ei mitään, jollei asunut yksin. Työttömyyskorvvaus oli muistaakseni 280 mk, elä sillä sitten. Toisaalta töitä siis ihan mikä tahansa oli paremmin palkattu kuin tuo kälynen 280 mk. Tiukoille vedettiin yhteiskunnan pohjasakka eli työttömät. Olin silloin jonkin aikaa työtön irtisanomisten takia, kun iso firma vähensi roimasti väkeä ja hätåännyin aivan kamalasti. Silloinen mieskin oli varmaan maailman pihein olio ja sadisti nautti vallantunteesta minuun. On hyvästä syystäkin entinen mies, hyi olkoon.
Helppo siinä on pysyä hoikkana, kun jokaista suupalaa vahdittiin tuon looserin toimesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut rahaa. Elin päivän suklaapatukalla. Viikonlopun siiderillä :D
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja olin ysärillä 15 - 25v ja laiha ruipelo, pituutta n. 178 ja painoa kevyimmillään jotain 65kg. Tuli liikuttua paljon ja syötyä lähinnä silloin kun muisti tai oli riittävän nälkä.
Nykyään vähän tanakammassa kunnossa, tuppaa paino alkamaan ainakin numerolla 8...
Minulle kosmetologi sanoi, että iän karttuessa on hyvä kerätä hieman ylimääräisiä kiloja, ne siloittavat ihoa :) Olet juuri sopivan painoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herkkuja ei syöty niin paljon ja liikuttiin ulkona, ei istuttu puhelimen tai koneen ääressä
Herkkuja ei edes ollut kaupassa jotain jädeä lukuunottamatta. Eikä niitä tehnyt mieli, kun suu ei ollut tottunut niihin. Lankapuhelut olivat kalliita eikä kaverille saanut muuta sanoa kuin sopia tapaamispaikka, jonne mentiin kävellen tai fillarilla. Sitten vaan jutusteltiin ja käveltiin tai fillaroitiin koko ilta kotiinmenoaikaan asti. Kioskeja oli, muttei ollut rahaa ostaa mitään ja, jos oli ostettiin kiltiltä kioskintädiltä irtotupakka. Sitten kauhea hosuminen, ettei rööki haise kotiin mennessä :D
Tupakointi, syömättömyys / oksentaminen ruokailun jälkeen, pakonomainen liikkuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut ysärillä laiha, vaan aina se luokan pullukka 165/65 mitoilla. Lukiossa 2000-luvun alussa laihduin 10 kg kun lisäsin huomattavasti liikuntaa ja punnitsin kaiken mitä söin. Kävin aamulla uimassa tai lenkillä ennen tunteja, ja illalla treenaamassa kuntosalilla tai kamppailu-urheilua. Hieman erikoiselta tuntuu se, että nyt kun keski-ikäisenä olen taas sen saman 165/65 kuin yläasteella, niin yhtäkkiä olenkin ympäristön mielestä hoikka. Niin se maailma muuttuu. Omaan mieleen taas on pysyvästi jäänyt se, kun fysiikan tunnilla erään kokeellisen tehtävän ohjeessa puhuttiin 65-kiloisesta henkilöstä, ja opettaja hörähti nauramaan että ei kai kukaan nyt voi niin paljon painaa.
Tupakka ja kauhea stressi joka vei ruokahalun ja oksetti. 80 90 ja 2000 luvulla. Sosiaalisten tilanteiden pelko huonolla hoidolla. Ihme että selvisin hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syömishäiriö. Olin väkisin hoikka, mutta hinta oli ihan kamala, minäkuvan korjautuminen tapahtui vasta pikkuhiljaa 2010-luvulla (2000-luku oli ihan yhtä kamalaa). BMI 23 naisia riepoteltiin kuin he olisivat näitä 300-kiloisia kuoleman porteilla olevia sänkypotilaita, ja joka paikassa tehtiin joka hetki selväksi, että olisi parempi, että olet kuollut kuin lihava (eli edes normaalipainoinen). Jo pikkutytöstä lähtien vertailtiin "läskejä" ja äideistä lähtien kaikki varoittelivat ettei saa lihoa yhtään kun on muuten on ruma ja jää elämässä yksin ilman ystäviä, miestä tai lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lamavuodet, olin tuolloin 30-34v 3 lapsen äiti
Ruokarahaa oli 50mk per päivä 5 henkiselle perheelle. Sillä sai makaronilaatikkoa sellaisen perus pyöreän pyrexvuuallisen minkä piti riittää 2 päivälle! Siitä voi laskea annoskoon.
Käytännössä mies ja lapset söivät pienen annoksen ja minä kaavin loput heidän lautasiltaan.
164cm/52kg
Nykymammat eivät osaa edes kuvitella mitä köyhyys on!! Silloin ei saatu tukia kuten nyt
Sai jos haki tukia ja toimeentulotuki oli paljon hulppeampi kuin nyt.
Me emme saaneet koskaan penniäkään.
Miehen lomatusajan päivärahan saaminen kesti 8kk ja mun palkka meni 100% lainan korkoihin.
0 mk tukea koska meillä oli auto. Emme voineet myydä sitä koska miehen työt oli 50-100km säteellä ja työkalut kulki autossa.
Kerran kävin pyytämässä 20mk lasten ruokiin mutta sekin evättiin.
En ollut edes silloin hoikka. En ole ollut sitä edes vauvana. Ikäni kuitenkin liikuntaa harrastanut. Kaikenlaista.
Mä olin silloin nuori ja vähissä varoissa.
Eipä ollut rahaa ostella kunnon ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Pari kommenttia.
1) Viisihenkisen perheen köyhä mamma varmaan kertoo totuuksia, että perheellään ei ollut kuin 50mk käyttövaraa per päivä, mutta hän saattaa unohtaa yhtälöstä että perheellään on voinut olla lama-ajan velkoja niskassa. Tästä on voinut seurata se, että mamma muistaa vääristyneesti ettei tuet olleet riittävät, koska ne eivät riittäneet juuri hänen perheensä tilanteessa.
Vaikka oli lama, tuet ja eläkkeet olivat vielä messevät verrattuna nykyaikaan.
2) Olin ysärillä itse pyöreähköksi laskettava nuori nainen. Käytin M ja L-koon vaatteita ja siitä huolimatta olin sosiaalisessa piirissäni se läskiksi mielletty. Suuri osa ihmisistä oli hoikkia verrattuna nykyaikaan. Tuolloin kaupoissa ei edes pahemmin ollut XL:ää suurempia vaatteita, koska ei ollut lihavia ihmisiä.
No mikä muuttui? Miksi kansa lihavoitui?
Mieleeni on jäänyt n 2001 tapahtunut erityinen muutos ruokakaupoissa. Minull
Me EMME saaneet mitään tukia! Asuntolainaa oli 270 000 mk ja mun nettopalkkani riitti vain pelkkiin korkomenoihin.
Lapsilisät toki saatiin ja niillä syötiin. Vaatteet kiertätettiin kavereiden kanssa ja sunnuntaisin syötiin ainoa normaalikokoinen ateria vanhempieni luona. Lapset onneksi saivat arkisin ruuan koulussa ja päivähoidossa
Vierailija kirjoitti:
Luonnostaan. Olinhan nuori.
Niinpä. Silloin en olisi ikimaailmassa uskonut, että minusta tulee viisikymppisneä lihava.
Olen mies ja olin ysärillä 15 - 25v ja laiha ruipelo, pituutta n. 178 ja painoa kevyimmillään jotain 65kg. Tuli liikuttua paljon ja syötyä lähinnä silloin kun muisti tai oli riittävän nälkä.
Nykyään vähän tanakammassa kunnossa, tuppaa paino alkamaan ainakin numerolla 8...