Lue keskustelun säännöt.
Kanssasiskot! Miten pysyitte laihana 90-luvulla?
07.05.2025 |
Vaatimukset olivat kovat.
Itse kävin salilla ja sen lisäksi treenasin kotona. En käyttänyt edes voita leivän päällä.
Kommentit (78)
En pysynyt, enkä havainnut mitään vaatimuksia. Opiskelin silloin yliopistolla, ja rankka biletys keräsi vähän kiloja. Ei haitannut menoa mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jatkan vielä että tuolloin nuorena (mutta aikuispituuden 170 cm jo saavutettuani) painoin noin 47-48 kiloa. Nyt sentään on 10 kiloa enemmän.
En tehnyt mitään erityistä. Minulla on aina ollut hyvä ruokahalu ja tykkäsin herkuista. Olin noin 50-55 kiloinen teininä ysärillä. Elintapani:
- Pyörällä kouluun tai kävellen kouluauton pysäkille
- Ruokaa syötiin ruoka-ajoina kotona, koulussa kunnon lounas ja illalla lämmin ruoka kotona
- Limpparia ei juuri juotu, saunan jälkeen sain 0,33 limun
- Sipsit kuuluivat erikoistilanteisiin, vaikka jonnekin leirikouluun matkaeväinä
- Karkkia ostettiin "markalla noita" tyyliin eli vaikka 5-10 markan pussin kerran tai kaksi viikossa
Ruokavaliossa oli paljon hiilareita, leipää syötiin tolkuttomat määrät ja usein puuroa. Lisäksi maitovalistus oli voimissaan, kouluissa oli julisteita että maitoa pitäisi juoda muistaakseni yhdeksän lasillista päivässä ja pelkäsin että juonko tarpeeksi maitoa.
Ilmeisesti arkinen hyötyliikunta ja suht säännöllinen ruokarytmi olivat salaisuutena.
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt mitään erityistä. Minulla on aina ollut hyvä ruokahalu ja tykkäsin herkuista. Olin noin 50-55 kiloinen teininä ysärillä. Elintapani:
- Pyörällä kouluun tai kävellen kouluauton pysäkille
- Ruokaa syötiin ruoka-ajoina kotona, koulussa kunnon lounas ja illalla lämmin ruoka kotona
- Limpparia ei juuri juotu, saunan jälkeen sain 0,33 limun
- Sipsit kuuluivat erikoistilanteisiin, vaikka jonnekin leirikouluun matkaeväinä
- Karkkia ostettiin "markalla noita" tyyliin eli vaikka 5-10 markan pussin kerran tai kaksi viikossa
Ruokavaliossa oli paljon hiilareita, leipää syötiin tolkuttomat määrät ja usein puuroa. Lisäksi maitovalistus oli voimissaan, kouluissa oli julisteita että maitoa pitäisi juoda muistaakseni yhdeksän lasillista päivässä ja pelkäsin että juonko tarpeeksi maitoa.
Ilmeisesti arkinen hyötyliikunta ja suht säännöllinen ruokarytmi olivat salaisuutena.
Naurahdin tuolle 9 lasillista maitoa päivässä -jutulle
"Nykymammat eivät osaa edes kuvitella mitä köyhyys on!! Silloin ei saatu tukia kuten nyt."
Tämähän ei pidä paikkaansa. Asumistuki ja toimeentulotuki olivat olemassa ihan samalla lailla silloinkin. Lisäksi lapsilisien ostovoima oli paljon parempi verrattuna nykyiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hienoa lukea rehellisiä vastauksia vaikka ne ei olisikaan poliittisesti korrekteja. Kyllä silloin todella monella oli syömishäiriö. Ei sen ajan laihuutta siinä mielessä kannata kauheasti ihannoida. Enkä tällä tarkoita että lihavuuttakaan pitäisi ihannoida mutta hyvä muistaa realiteetit. Kasarilla ja ysärillä monet oli laihoja koska heillä oikeasti oli syömishäiriö.
Olin alipainoinen teini, söin mitä vain. Siis silloin 1990-luvulla. Joten siltä osin helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tehnyt mitään erityistä. Minulla on aina ollut hyvä ruokahalu ja tykkäsin herkuista. Olin noin 50-55 kiloinen teininä ysärillä. Elintapani:
- Pyörällä kouluun tai kävellen kouluauton pysäkille
- Ruokaa syötiin ruoka-ajoina kotona, koulussa kunnon lounas ja illalla lämmin ruoka kotona
- Limpparia ei juuri juotu, saunan jälkeen sain 0,33 limun
- Sipsit kuuluivat erikoistilanteisiin, vaikka jonnekin leirikouluun matkaeväinä
- Karkkia ostettiin "markalla noita" tyyliin eli vaikka 5-10 markan pussin kerran tai kaksi viikossa
Ruokavaliossa oli paljon hiilareita, leipää syötiin tolkuttomat määrät ja usein puuroa. Lisäksi maitovalistus oli voimissaan, kouluissa oli julisteita että maitoa pitäisi juoda muistaakseni yhdeksän lasillista päivässä ja pelkäsin että juonko tarpeeksi maitoa.
Ilmeisesti arkinen hyötyliikunta ja suht säännöllinen ruokarytmi olivat salaisuutena.
Ja ehkä ikä? Mä olin samoilla opeilla alle 40-kiloinen (kyllä!). Mutta nyt nelikymppisenä ehkä 55kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Söin yhden light jogurtin päivässä ja näkkileivän. Missään salilla ei käyty koska siitä olisi voinut tulla lihaksia. Paljon vain rasvanpoltto liikuntaa.
Miten te omena/tomaatti/jogurtti-ihmiset pysyitte hengissä? Ap
Tätä edelleen ihmettelen. Keho oli teininä hämmentävän kestävä. Tottakai ongelmia oli, kuukautiset eivät alkaneet ennen kuin "päästin itseni repsahtamaan" eli huomattavasti myöhemmin kuin niiden pitäisi alkaa, ja polvet olivat kamalan kipeät koko ajan. Olin myös tosi lyhytpinnainen, kun oli koko ajan nälkä. Mutta jotenkin kroppa kesti typerää rääkkiä. Jotenkin vanhemmat eivät huomanneet mitään, mutta ei tuolloin kenenkään vanhemmat tuntuneet välittävän mitä lapset touhusivat, kunhan koulusta ei tullut valitusta ja kotityöt teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Söin yhden light jogurtin päivässä ja näkkileivän. Missään salilla ei käyty koska siitä olisi voinut tulla lihaksia. Paljon vain rasvanpoltto liikuntaa.
Miten te omena/tomaatti/jogurtti-ihmiset pysyitte hengissä? Ap
Tätä edelleen ihmettelen. Keho oli teininä hämmentävän kestävä. Tottakai ongelmia oli, kuukautiset eivät alkaneet ennen kuin "päästin itseni repsahtamaan" eli huomattavasti myöhemmin kuin niiden pitäisi alkaa, ja polvet olivat kamalan kipeät koko ajan. Olin myös tosi lyhytpinnainen, kun oli koko ajan nälkä. Mutta jotenkin kroppa kesti typerää rääkkiä. Jotenkin vanhemmat eivät huomanneet mitään, mutta ei tuolloin kenenkään vanhemmat tuntuneet välittävän mitä lapset touhusivat, kunhan koulusta ei tullut valitusta ja kotityöt teki.
Niin, vanhemmat. Mitä he sanoivat laihtumisestanne?
Samoin kuin nytkin, kävin ja käyn joka aamu puntarilla ja syön sen mukaan. Painoni on vaihdellut vain 5-7 kg , vaikka olen ollut raskaanakin. N68v/165cm/56kg nimimerkki Läskimoosekseksi koulussa haukuttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hienoa lukea rehellisiä vastauksia vaikka ne ei olisikaan poliittisesti korrekteja. Kyllä silloin todella monella oli syömishäiriö. Ei sen ajan laihuutta siinä mielessä kannata kauheasti ihannoida. Enkä tällä tarkoita että lihavuuttakaan pitäisi ihannoida mutta hyvä muistaa realiteetit. Kasarilla ja ysärillä monet oli laihoja koska heillä oikeasti oli syömishäiriö.
Tulevatko nyt uudet Ozempic-häiriöiset? Ap
Kyllä mun vanhemmat oli huolissaan mutta olin tosi taitava huijaamaan. Tietysti kotona sanoin syöneeni koulussa ja meillä ei muutenkaan syöty lämmintä ruokaa yhdessä kuin viikonloppuisin. Silloinkin useimmiten "olin jo syönyt" jotenkin etukäteen (eli sotkenut lautasen jotta näyttäisi että olen syönyt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hienoa lukea rehellisiä vastauksia vaikka ne ei olisikaan poliittisesti korrekteja. Kyllä silloin todella monella oli syömishäiriö. Ei sen ajan laihuutta siinä mielessä kannata kauheasti ihannoida. Enkä tällä tarkoita että lihavuuttakaan pitäisi ihannoida mutta hyvä muistaa realiteetit. Kasarilla ja ysärillä monet oli laihoja koska heillä oikeasti oli syömishäiriö.
Mun laihuutta ei ihaillut kukaan, koska olin jotenkin väärällä tavalla laiha. Haukuttiin vaan. Olen koko ikäni ollut kropaltani vääränlainen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun vanhemmat oli huolissaan mutta olin tosi taitava huijaamaan. Tietysti kotona sanoin syöneeni koulussa ja meillä ei muutenkaan syöty lämmintä ruokaa yhdessä kuin viikonloppuisin. Silloinkin useimmiten "olin jo syönyt" jotenkin etukäteen (eli sotkenut lautasen jotta näyttäisi että olen syönyt).
Ihan selvää syömishäiriökäyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun vanhemmat oli huolissaan mutta olin tosi taitava huijaamaan. Tietysti kotona sanoin syöneeni koulussa ja meillä ei muutenkaan syöty lämmintä ruokaa yhdessä kuin viikonloppuisin. Silloinkin useimmiten "olin jo syönyt" jotenkin etukäteen (eli sotkenut lautasen jotta näyttäisi että olen syönyt).
Ihan selvää syömishäiriökäyttäytymistä.
Niin? Olen koko ajan sanonut olleeni ja oikeastaan olevani edelleen syömishäiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hienoa lukea rehellisiä vastauksia vaikka ne ei olisikaan poliittisesti korrekteja. Kyllä silloin todella monella oli syömishäiriö. Ei sen ajan laihuutta siinä mielessä kannata kauheasti ihannoida. Enkä tällä tarkoita että lihavuuttakaan pitäisi ihannoida mutta hyvä muistaa realiteetit. Kasarilla ja ysärillä monet oli laihoja koska heillä oikeasti oli syömishäiriö.
Tulevatko nyt uudet Ozempic-häiriöiset? Ap
Ozempicia käyttävät on Suomessa yleensä oikeasti pulleita. Eivät muutu ozen myötäkään laihoiksi, koska laihuuden vaatimat elintavat puuttuu. Kun siis totuus on, että pulleat ihmiset ei vaan useinkaan osaa elää kuten laihat, vaan syövät liikaa ja luulevat terveellisiksi asioita jotka eivät ole (tai eivät ainakaan sovi laihuutta ihannoivaan ruokavalioon arkisena ruokana).
Normaalivartalon ozempicilla voi saada. Jenkeissä julkkikset käyttää laihdutuslääkkeitä laihtuakseen alipainoisiksi, mutta onhan esim. mallit vetäneet nälkäänsä huumeita ja röökiä jo 90-00-luvuilla eli ei siinä sinänsä mitään uutta ole, että äärimmäistä laihuutta tavoitellaan synteettisin keinoin.
En pystynytkään. Jo lukioiässä olin jopa oman äitini mielestä kauhea lihapulla 58-kiloisena. Sitten muutin omilleni opiskelemaan, paino tippui 53 kiloon ja olin kaikkien mielestä laiha ja kaunis ja onnellinen. Semmoista se vaan oli, muistan kuinka yläkoulussa nälvittiin kaverille, joka olisi nykypäivänä ihan normaalin kokoinen. Niinhän Frendeissäkin tehtiin.
Pituutta mulla 166 cm ja painoa nykyään vähän enemmän.
1 ateria/päivä. Kävelemällä joka paikkaan. Ja olemalla teini.
Sitä oon monesti itsekin miettinyt. Mun keho on ollut todella vahva ja anteeksiantava. Se ei mennyt rikki, ei edes mitään kilppariongelmia. Mieli on se isompi ongelma. Fitness-buumi muutti mun suhteen ruokaan ja treeniin mutta syömishäiriö vain sai uuden muodon ja kai olin pitkään jonkinlainen ortorektikko. Edelleen lähes viiskymppisenä punnitsen kaiken mitä syön ja merkkaan ylös samalla kun treenaan tavoitteellisesti.
Joo olen perfektionisti. Me kai usein ollaan alttiita syömishäiriöille.
T. Tuo tomaatin päivässä syönyt ja nilkkapainojen kanssa lenkkeillyt