Yksin matkustaminen naisena
Millaisia kokemuksia teillä on ollut? Hyviä ja huonoja. Jotenkin pelottaa lähteä maailmalle yksin, mutta koska matkaseuraa ei ole niin se taitaa olla ainoa vaihtoehto.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Ikävintä on illalla olla syömässä yksin, kun monet muut illallistavat isoissa seurueissa. Muuten välillä tosi kiva olla yksin reissussa, kun ei tarvitse tehdä kompromissejä. Itse usein jään työ reissujen jälkeen kohteeseen.
Tarviiko illalla käydä ravintolassa syömässä?
Eihän naisille saa jakaa ohjeita, miten kannattaa käyttäytyä ehkäistäkseen ennalta uhriksi joutumista. Se on syyllistämistä ja naisvihaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksin matkatessa huoneen joutuu maksamaan itse, samoin auton vuokraa ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kalliimmaksi tulee, mutta toisaalta on oma vapaus.
Kalliimmaksi se tulee matkustaa ainoana aikuisena kahden peruskouluikäisten kanssa. Päinvastoin, siihen verrattuna yksin matkustaminen on halpaa. Ja myöskin mukavaa, kun saa itse päättää minne haluaa mennä ja mitä tehdä, eikä mennä nuorten ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin aloitin ihan Suomen matkoilta. Kävin eri kaupungeissa ja kansallispuistoissa, sitten Tallinnassa, nyt olen lentänyt Eurooppaan. Ihan mahtavaa. Kyllä kaduttaisi vanhana jos olisin vain kökkinyt kotona! Ehkä seuraavaksi vaikka Aasiaan, nälkä kasvaa syödessä ja kun huomaa miten yksinkin pärjää ja pystyy tekemään vaikka mitä.
Tätä vähän itsekin pelkään, että jos en lähde niin ei tule ikinä mentyä :/
ap
Kannattaa mennä intiaan. Saa bussissa ylläetysrakkautta. Kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Ikävintä on illalla olla syömässä yksin, kun monet muut illallistavat isoissa seurueissa. Muuten välillä tosi kiva olla yksin reissussa, kun ei tarvitse tehdä kompromissejä. Itse usein jään työ reissujen jälkeen kohteeseen.
Löydät sieltä seuraa, minäkin löysin. Monet matkustavat yksin. Tai joku salaattibaari. Joskus kiva ostaa ruokaa ja loikoilla hotellilla.
Aiemmin oli hankalampaa, yksinmatkustava saatettiin nähdä pahanilmanlintuna joka muistuttaa pareja siitä että hekin saattavat joskus jäädä yksin. Siis heijastaa niiden omia pelkoja. Mutta ei enää.
Ihana viipyillä museoissa tai ihmetellä vaan. Ruokaa voi ostaa kojusta ja syödä penkillä. Ja ostaa kaupasta ruokaa jota syö illalla. Siinä ei ole mitään säälittävää.
Joskus otin opastetun kierroksen Getyourguidesta, ja oli mahdollisuus mennä ryhmän kanssa syömään.
Vierailija kirjoitti:
Otan aina puolihoidon, koska en tykkää syödä yksin ulkona illallista. Olen päivän reissussa ja illalla on mukava jo rentoutua ja rauhoittua hotellilla. Syön illallisen hotellilla ja sen jälkeen vaan nukkumaan.
Vaihtoehtona esim. kaupunkikohteissa on huoneistohotelli tai sitten niin, että huoneessa on ainakin jääkaappi, missä voi säilyttää syötävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin matkatessa huoneen joutuu maksamaan itse, samoin auton vuokraa ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kalliimmaksi tulee, mutta toisaalta on oma vapaus.
Kalliimmaksi se tulee matkustaa ainoana aikuisena kahden peruskouluikäisten kanssa. Päinvastoin, siihen verrattuna yksin matkustaminen on halpaa. Ja myöskin mukavaa, kun saa itse päättää minne haluaa mennä ja mitä tehdä, eikä mennä nuorten ehdoilla.
Lontoo on helppo paikka aloittaa, siellä ei kukaan mitenkään kiinnitä huomiota vaikka liikkuisi yksin. Ja aivan varmasti riittää tekemistä/nähtävää.
Vierailija kirjoitti:
Sinkuilla ei ole elämää normaalistikkaan, narsisteja ovat. Mitä eroa on elää elämätöntä elämää ulkomailla tai suomessa? Hukkaan heitettyä elämää molemmat.
Tiedätkö, että terveessä parisuhteessakin oleva voi matkustella yksin. Mutta mistä sinä voisit sen tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin matkatessa huoneen joutuu maksamaan itse, samoin auton vuokraa ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kalliimmaksi tulee, mutta toisaalta on oma vapaus.
Kalliimmaksi se tulee matkustaa ainoana aikuisena kahden peruskouluikäisten kanssa. Päinvastoin, siihen verrattuna yksin matkustaminen on halpaa. Ja myöskin mukavaa, kun saa itse päättää minne haluaa mennä ja mitä tehdä, eikä mennä nuorten ehdoilla.
Lontoo on helppo paikka aloittaa, siellä ei kukaan mitenkään kiinnitä huomiota vaikka liikkuisi yksin. Ja aivan varmasti riittää tekemistä/nähtävää.
Et ole vähään aikaan käynyt londonistanissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet instagramissa, kannattaa ottaa seurantaan @ adalminasadventures (Anna-Katri Räihä). On käynyt kaikissa maailman maissa ja jakaa paljon vinkkejä yksinmatkustaville. Pitää blogia myös.
Hyvä vinkki!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin matkatessa huoneen joutuu maksamaan itse, samoin auton vuokraa ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kalliimmaksi tulee, mutta toisaalta on oma vapaus.
Kalliimmaksi se tulee matkustaa ainoana aikuisena kahden peruskouluikäisten kanssa. Päinvastoin, siihen verrattuna yksin matkustaminen on halpaa. Ja myöskin mukavaa, kun saa itse päättää minne haluaa mennä ja mitä tehdä, eikä mennä nuorten ehdoilla.
Lontoo on helppo paikka aloittaa, siellä ei kukaan mitenkään kiinnitä huomiota vaikka liikkuisi yksin. Ja aivan varmasti riittää tekemistä/nähtävää.
Samoin Berliini, helppo ja turvallinen kierrellä itsekseen eikä kukaan kiinnitä huomiota, vaikka käy syömässä yksin.
Olen matkustanut yli 30 maassa yksin. Se on niin mukavaa, etten enää edes halua matkakumppania. Rakastan sitä vapautta, kun saa itse päättää kaikesta. Minulle ei ole mikään ongelma syödä yksin, tai tehdä mitään muutakaan. Kalliimpaa se tosin on, koska mitään ei voi jakaa, mutta plussat ovat ehdottomasti suuremmat kuin miinukset. Olen tälläkin hetkellä Italiassa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Yksin naisena pitää varoa tiettyjä maita eli arabimaat, Intia, Afrikka kokonaisuudessaan ja Thaimaa. Näissä voi joutua huonoon seuraan. Myös italialaisia miehiä pitää varoa, erityisesti jos on vaalea.
Mutta paljon on naiselle helppoja kaukomailta esim. Singapore, Kiina ja Japani.
Olet aivan oikeassa mitä tulee nuorten naisten matkailuun mutta vanhan naisen elämä on eri kuin nuoren naisen. Useimmissa kulttuureissa esim arabimaissa arvostetaan vanhaa henkilöä hänen ikänsä takia. Joten hyvät nuoret naiset, matkustakaa ne helpot maat eli Eurooppa ja Kaakkois-Aasia nyt ja ne vaikeammat maat vanhempana.
Luepa blogia Adalminas adventures. Saat ehkä uutta perspektiiviä noihin ajatuksiisi.
Vierailija kirjoitti:
Olen matkustanut yli 30 maassa yksin. Se on niin mukavaa, etten enää edes halua matkakumppania. Rakastan sitä vapautta, kun saa itse päättää kaikesta. Minulle ei ole mikään ongelma syödä yksin, tai tehdä mitään muutakaan. Kalliimpaa se tosin on, koska mitään ei voi jakaa, mutta plussat ovat ehdottomasti suuremmat kuin miinukset. Olen tälläkin hetkellä Italiassa yksin.
Onko kokemusta Meksikosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävintä on illalla olla syömässä yksin, kun monet muut illallistavat isoissa seurueissa. Muuten välillä tosi kiva olla yksin reissussa, kun ei tarvitse tehdä kompromissejä. Itse usein jään työ reissujen jälkeen kohteeseen.
Se on kyllä tavallaan totta. Mutta on siellä muitakin yksikseen syömässä.
Mene ap jonnekin helppoon kohteeseen Euroopassa, älä lähde minnekään maailman ääreen.
Minä olen reissannut paljonkin yksikseni ja pärjännyt ihan hyvin. Kyllä matkalla yleensä ihmisiin tutustuukin ja juttuseuraa löytyy, mutta minä viihdyn myös itsekseni. Ja matkustan mueluummin yksin, kuin olen matkustamatta, jos sopivaa matkaseuraa ei ole. Ravintolaan yksin syömään meneminen tuntuu olevan monelle vaikeaa. Yksi ystäväni, joka myös matkustaa joskus yksin, sanoo ettei kehtaa ollenkaan käydä ravintola illallisilla yksin ollessaan. Tuntuu kuulemma nololta, uskoo näyttävänsä säälittävältä muiden silmissä, kun kyhjöttää yksin pöydässä. Itselläni ei ole tuollaista ongelmaa, edelliseen kommenttiin yhtyen; on siellä yleensä muitakin yksin olevia ja minulla on jo sen verran itsetuntoa, että, uskallan olla piittaamatta liikaa siitä, mitä muut ajattelevat. Myös yksinäisellä on oikeus mennä ravintolaan syömään ja tulla palvelluksi yhtä hyvin, kuin niillä isoilla seurueilla.
Hieman olen reissanut itsekseni mm. Itä-Euroopassa, käytännössä vain hyviä kokemuksia. Nykyään on kyllä vakituinen kumppani, jonka kanssa mieluiten matkustan jos mahdollista, mutta kivaa on ollut myös omin päin.
Syömässä olen käynyt välillä paikoissa, joissa tilataan tiskiltä, mutta ei ole tullut epämukavaa oloa perinteisissä illallisravintoloissakaan. Etenkin jos matkustaa sesongin ulkopuolella ja ravintolassa on paljon tilaa, niin henkilökunta on vain iloisia jokaisesta asiakkaasta. Eikä kukaan tullut surkuttelemaan, sellainen taitaa olla aika harvinaista ainakaan isommissa kaupungeissa.
Liikun julkisilla ja jalkaisin, ja asun mieluiten hotelleissa, koska en ole kovin sosiaalinen. Yöelämä ei vedä puoleensa, mieluummin kiertelen päivät museoita tai ulkoilen ja vetäydyn illalla huoneeseen lepäämään ja suunnittelemaan seuraavaa päivää. Näillä tottumuksillani yksin matkustamisessa ei oikeastaan ole suurempia uhkia kuin puolison tai kaverin kanssa matkustamisessa. Tietenkin jos esim. sairastuisi, niin silloin ei ole kaveria apuna ja tukena. Tämä koskee tietysti miehiä siinä missä naisiakin.
Siitä olen ollut tarkka, että pidän passia, lompakkoa ja puhelinta sellaisissa taskuissa, joista niitä on vaikea viedä. Mutta olen varovaista lajia myös seurassa matkustaessani. Kannattaa tulostaa kaiken varalta myös paperikopiot passista, matkalipuista ja majoitusvarausten tiedoista.
Yksin naisena pitää varoa tiettyjä maita eli arabimaat, Intia, Afrikka kokonaisuudessaan ja Thaimaa. Näissä voi joutua huonoon seuraan. Myös italialaisia miehiä pitää varoa, erityisesti jos on vaalea.
Mutta paljon on naiselle helppoja kaukomailta esim. Singapore, Kiina ja Japani.