Lue keskustelun säännöt.
Poika ei saa edes hakemalla oikeaa apua. Tähänkö meidän yhteiskunta on mennyt?
04.05.2025 |
Jos näkisitte hänet ja hänen kodin niin ymmärtäisitte. Hän asuu kaukana, mutta mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ajaa joka lauantai siivoamaan ja käymään kaupassa. Itkin koko matkan takaisin kotiin ja vielä kotonakin. Siellä oli mun viime viikolla tekemät ruoat pilaantuneena, jotain oli syöty, mutta vähän. Sotku oli taas ihan kamala, siivosin kolme tuntia, vaikka viime viikolla siivosin myös. Katsoin myös, että kävi suihkussa ja söi. Käytiin yhdessä kävellen kaupassa. Joka kerta lähtiessä yritän saada hänet kotiin. Voi miten paljon helpompi mun olisi täältä käsin häntä auttaa eikä ehkä huoli olisi näin valtava.
Lääkärissä hän on käynyt, mutta ainoa apu, jonka hän sieltä sai, oli mielialalääkkeet. On niistä varmaan, jotain apua, mutta ei ne ongelmaa poista. Hän tarvitsee enemmän apua. Pelottaa että tätä menoa menetän hänet, kaikki elämänilo on kadonnut hänestä. Eihän tämä näin voi mennä että meidän nuoret jää täysin oman onnensa nojaan ja kuihtuu kotiinsa. Eihän? Alkaa taas itkettämään :(
Kommentit (164)
Meillä vähän sama tilanne, paitsi että poika asuu samassa kaupungissa. Opinnot ovat jääneet kesken. Syömisen, nukkumisen ja siisteyden kanssa haasteita. Tulee nyt muutaman päivän välein lapsuudenkotiinsa muutamaksi yöksi. Saa monipuolista ruokaa, pyykit pestyä, ulkoiltua ja nukuttua paremmin ja tavattua ihmisiä. Omassa kämpässään lähinnä dataa pimeydessä.
Tulevaisuus auki nyt. Pitäisi saada joku hyvä hoitokontakti, jonka myös poika hyväksyisi.
Tsemppiä ap:lle ja pojalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hänelle on määrätty paniikkihäiriöön rauhoittavia, niin ne voivat muodostua/olla jo muodostuneet ongelmaksi. Aiheuttavat voimakasta riippuvuutta. Toivottavasti näin ei ole, mutta tarkkailisin ehkä tätä puolta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksipä vaivautua siivoamaan itse, kun tietää, että äiti tulee vkl ja hoitaa asian? Miksipä käydä kaupassa, kun tietää, että äiti tuo vkl kassillisen ruokaa? Anna nyt hyvä ihminen pojan itsenäistyä kunnolla, älä ramppaa siellä alvariinsa. Käy vaikka vain kerran kuukaudessa ilman ruokakassia. Käytte vaikka silloin kaupassa ja saat opetettua hänelle ruoanlaittoa, ilmeisesti kun se unohtui sinulta tekemättä siinä vaiheessa, kun hän asui kotona.
Etkö lukenut aloitusta, vai etkö vaan ymmärtänyt? Poika on siinä kunnossa, ettei syö edes valmiiksi tehtyä ruokaa.
Mitä niillä pojilla siellä yksiöissään oikein on, että saavat järkyttävän sotkun aikaiseksi? Jos ei kykene huolehtimaan siisteydestä, niin silloin viedään kaikki sotkua aiheuttavat asiat pois. Niinhän pienille lapsillekin tehdään. Lelut viedään pois, jos ei opi niitä keräämään paikoilleen. Siis sottapyttynuorille vain yksi pyyhe, yhdet housut ja paita, sukkia ja kalsareita muutamat. Yksi takki ja yhdet kengät. Astioista vain yksi lautanen, lusikka ja muki. Ei ruoanlaittovälineitä ja ruoat pois kaapeista. Matot pois. Kylpyhuoneeseen vain yksi pesuaine millä voi pestä vartalon ja hiukset. Ei tule suurta sotkua, kun tavaraa on minimaalisesti ja kynnys imurointiin laskee, kun ei tarvitse aloittaa kämpän raivauksella.
Vierailija kirjoitti:
Mennyt? Onko Suomessa joskus ollut toimivaa terveydenhuoltoa?
Oli 70- luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoli-ilmoitusta ehdottaisin minäkin, niin kävisi joku ulkopuolinenkin taho näkemässä tilanteen ja arvioisi jatkotoimenpiteet.
Kun laitat ruokaa hänelle, voisiko vaan annoksen tai pari jättää jääkaappiin ja loput annosrasioissa pakkaseen. Ei menisi sinunkaan vaivannäkösi hukkaan, jos ruoat tuppaa nykykäytännöllä pilaantumaan. Voit sitten pitkin viikkoa laittaa viestiä ja muistutella syömisestä ja kehottaa nostamaan annoksen pakkasesta sulamaan tms.
No tekikö se ikinä kotonaan ruokaa tai siivosi tai pesi pyykkiä? Niinpä niin. Miten sitten yhtäkkiä alkaisi tekemään niitä asioita,kun muuttaa omilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos poikasi ei pärjää itsekseen asuen kannattaisi alkaa selvittää mielenterveyspotilaiden tuetun asumisen tilannetta. Siellä psykiatrian poliklinikalla on sosiaalityöntekijä töissä, joka voi auttaa asian selvittelyssä. Kannattaisi ehkä mennä pojan mukaan seuraavalle lääkärikäynnille. t: sossu
Okei. Kiitos tiedosta. Pitää selvittää. Onkohan tuollaiseen kuinka helppo / vaikea päästä? En tiedä onko mun poika "tarpeeksi" sairas... Tällä hetkellä ainoa diagnoosi on paniikkihäiriö, vaikka jopa minä täysin tietämätön ymmärrän, että nyt on muutakin vialla ja paljon. Ap
Oletko tehnyt ap hänestä HUOLI-ilmoituksen?
Huoli-ilmoituksiinne ei reagoida, jos henkilö ei ole selvästi vaaraksi itselleen tai muille. Ihan höpö juttu koko huoli-ilmoitus. Pahimmassa tapauksessa ilmoituksen tekijää aletaan kuulustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos poikasi ei pärjää itsekseen asuen kannattaisi alkaa selvittää mielenterveyspotilaiden tuetun asumisen tilannetta. Siellä psykiatrian poliklinikalla on sosiaalityöntekijä töissä, joka voi auttaa asian selvittelyssä. Kannattaisi ehkä mennä pojan mukaan seuraavalle lääkärikäynnille. t: sossu
Teimme veljestäni useita huoli-ilmoituksia, ennen kuin apua sai.
Hänellä oli harhoja ja kulki talvella ulkona ilman kenkiä ym. Täysin kykenemätön pitämään itsestään huolta.
Sosiaalityöntekijät ja lääkäri kävivät useamman kerran toteamassa, että niin kauan kuin ei ole itsetuhoinen, ei asialle voi tehdä mitään.
Lopulta tilanne eskaloitui ja veljeni lähti lanssikyydillä pakkohoitoon. Poliisien saattamana.
Hän vietti hoidossa melkein vuoden ja vasta sitä kautta pääsi tuettuun asumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä vaivautua siivoamaan itse, kun tietää, että äiti tulee vkl ja hoitaa asian? Miksipä käydä kaupassa, kun tietää, että äiti tuo vkl kassillisen ruokaa? Anna nyt hyvä ihminen pojan itsenäistyä kunnolla, älä ramppaa siellä alvariinsa. Käy vaikka vain kerran kuukaudessa ilman ruokakassia. Käytte vaikka silloin kaupassa ja saat opetettua hänelle ruoanlaittoa, ilmeisesti kun se unohtui sinulta tekemättä siinä vaiheessa, kun hän asui kotona.
Kun tässä ei ole kyse laiskuudesta, vaan mun poika on oikeasti sairas. En mä todellakaan jätä häntä yksin. Helpottaa edes vähän mun oloa kun näen hänet kerran viikossa ja tiedän, että ainakin hetken koti on siisti ja turvallinen ja ruokaa on. Mutta en mäkään tätä loputtomasti jaksa ja sekin pelottaa. Ap
Miksi sinä ap teet valmiiksi sitä ruokaa. Osta purkkiruokia ja eineksiä pakastimeen. Jos on nälkä ,niin varmasti saa purkin auki ja pakastimen oven auki, lämmittää ruuan. Ei auta mitään sun paapominen.huoli ilmoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä h,,,vetissä se isä on , jolle ole kolme mukulaa tehny ap. Kyllä naiset on tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä vaivautua siivoamaan itse, kun tietää, että äiti tulee vkl ja hoitaa asian? Miksipä käydä kaupassa, kun tietää, että äiti tuo vkl kassillisen ruokaa? Anna nyt hyvä ihminen pojan itsenäistyä kunnolla, älä ramppaa siellä alvariinsa. Käy vaikka vain kerran kuukaudessa ilman ruokakassia. Käytte vaikka silloin kaupassa ja saat opetettua hänelle ruoanlaittoa, ilmeisesti kun se unohtui sinulta tekemättä siinä vaiheessa, kun hän asui kotona.
Etkö lukenut aloitusta, vai etkö vaan ymmärtänyt? Poika on siinä kunnossa, ettei syö edes valmiiksi tehtyä ruokaa.
No kun ei syö, niin ei siitä ap:lle kauan murhetta sitten ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mittauta ferritiini. Pojillakin voi olla alhainen varastorauta.
Nykyään opiskelijoiden on vaikea löytää kavereita, koska niin monet viettävät vapaa-aikansa somessa, eivätkä edes halua tutustua uusiin ihmisiin. Ei siellä tunneilla ehdi tutustua, kun pitää keskittyä opetukseen. Koulun jälkeen mennään suoraan kämpälle ja maataan sängyssä väsyneenä. Siinä käy niin, ettei ole kavereita, ei tee mitään ja masentuu. Uniongelmiakin tulee, kun fyysistä rasitusta ei ole.
Alkaa se opiskelukin maistua puulta, kun ei ole mitään vastapainoa sille. Eli sosiaalista elämää, liikuntaa ym. Moni kokee myös epävarmuutta siitä, jos ei ole tyttö/poikaystävää. Ja tietysti rahanpuute on myös masentavaa. Sitten miettii sitä oman elämänsä kurjuutta päivästä toiseen ja tulee entistä masentuneemmaksi ja aloitekyvyttömämmäksi ja kaikki tuntuu turhalta.
Vierailija kirjoitti:
Hankalahan yhteiskunnan on auttaa, jos ihminen itse ei yhtään yritä auttaa itseään. Mitäpä jos sen siivoamisen sijaan laittaisit poikasi siivoamaan. Katsoisit että tekee itse. Rohkaisisi tekemään itse, etkä tekisi kaikkea valmiiksi eteen.
Pojalla on selvästi jokin vaikea psyykkinen sairaus. Arvaan jo mikä se voi olla, mutta jätetään diagnoosi lääkäreille. On suorastaan lapsellista ehdottaa, että aloituksessa kuvailtu henkilö siivoaisi itse. Hän ei kykene siihen. Jos aloitus paljastuu keksityksi, niin voin vakuuttaa kaikille, että näitä tapauksia on oikeasti. Lähipiirissä on aikuinen, jonka luona niin äiti kuin sairastuneen sisarus ovat siivonnet lukuisia kertoja vuosien varrella. Tällä sairastuneella oli kai onnea. Hän joutui jossain vaiheessa hoitoon, joka kesti monta vuotta. Nyt on jonkinlaisessa kunnossa, mtuta elämä on "pilalla". Mahdollisuus opiskella, perustaa perhe, saada lapsia, käydä pienellä lomamatkalla, kaikki on menetetty. Toimeentulo perustuu osittain omaisilta saatuun ruoka-apuun.
Vierailija kirjoitti:
Mennyt? Onko Suomessa joskus ollut toimivaa terveydenhuoltoa?
On. Meillä oli toimiva terveydenhuolto 70-luvulla ja 80-luvulla. En tiedä tarkalleen koska se alkoi rapistua. Nykytilanne on järkyttävä, kun lääkärille ei yksinkertaisesti pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankalahan yhteiskunnan on auttaa, jos ihminen itse ei yhtään yritä auttaa itseään. Mitäpä jos sen siivoamisen sijaan laittaisit poikasi siivoamaan. Katsoisit että tekee itse. Rohkaisisi tekemään itse, etkä tekisi kaikkea valmiiksi eteen.
No kun useimpiin vakaviin mt sairauksiin kuuluu se, ettei noista mainitsemistasi hommista tule mitään ja jos ne saakin tehtyä, ei se sitä sairautta silti poista.
Ihmiset eivät ymmärrä tätä, sillä heillä ei ole kokemusta näistä sairauksista. Mieleeni jäi vakavista masennuksista kertova ohjelma. Joku kertoi olleensa niin toivottomasa tilassa ja niin aloitekyvytön, ettei kyennyt sairaana ollessaan ottamaan muutamaa askelta keittiöön ja lämmittämään valmisruokaa hellalla.
Hae apua pojan terveysasemalta. Palvelut on eri puolilla erilaisia, tärkeintä on saada poika julkisten palvelujen piiriin. Myös opintotuki kannattaa keskeyttää, ettei mene tukikuukaudet loppuun sairastaessa, hakeutuu siis sairauslomalle.