Lue keskustelun säännöt.
Poika ei saa edes hakemalla oikeaa apua. Tähänkö meidän yhteiskunta on mennyt?
04.05.2025 |
Jos näkisitte hänet ja hänen kodin niin ymmärtäisitte. Hän asuu kaukana, mutta mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ajaa joka lauantai siivoamaan ja käymään kaupassa. Itkin koko matkan takaisin kotiin ja vielä kotonakin. Siellä oli mun viime viikolla tekemät ruoat pilaantuneena, jotain oli syöty, mutta vähän. Sotku oli taas ihan kamala, siivosin kolme tuntia, vaikka viime viikolla siivosin myös. Katsoin myös, että kävi suihkussa ja söi. Käytiin yhdessä kävellen kaupassa. Joka kerta lähtiessä yritän saada hänet kotiin. Voi miten paljon helpompi mun olisi täältä käsin häntä auttaa eikä ehkä huoli olisi näin valtava.
Lääkärissä hän on käynyt, mutta ainoa apu, jonka hän sieltä sai, oli mielialalääkkeet. On niistä varmaan, jotain apua, mutta ei ne ongelmaa poista. Hän tarvitsee enemmän apua. Pelottaa että tätä menoa menetän hänet, kaikki elämänilo on kadonnut hänestä. Eihän tämä näin voi mennä että meidän nuoret jää täysin oman onnensa nojaan ja kuihtuu kotiinsa. Eihän? Alkaa taas itkettämään :(
Kommentit (164)
Onko pojalla isää? Eikö hän saa mitään rotia pojalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunta ei voi tulla jokaista pitämään kädestä ja paapomaan. Tällä menolla puolet kansasta on kohta toisen puolen terapiahoivaajia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä apua on haettu? Lääkäri ei voi auttaa siivoamisessa, sosiaalityöstä voi saada tukihenkilön käymään säännöllisesti ja auttamaan siivouksessa yms.
YTHS. Sieltä sai lääkäriajan ja lääkäriltä onko ne sitten rauhoittavia vai mielialalääkkeitä. Ne on määrätty niitä paniikkikohtauksia varten. Ap
YTHS psykologi. Onko kokeiltu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä apua on haettu? Lääkäri ei voi auttaa siivoamisessa, sosiaalityöstä voi saada tukihenkilön käymään säännöllisesti ja auttamaan siivouksessa yms.
YTHS. Sieltä sai lääkäriajan ja lääkäriltä onko ne sitten rauhoittavia vai mielialalääkkeitä. Ne on määrätty niitä paniikkikohtauksia varten. Ap
YTHS psykologi. Onko kokeiltu?
Tämä. Heti lisäapua pojalle. Vaikka yksityiselle, jos ei muuten pääse. Varatkaa aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein mielenterveysongelmat puhkeavat tuollaisissa nivelvaiheissa kuten omilleen muutto ja opiskelun aloitus. Yleensä joitain merkkejä on näkynyt ennestäänkin.
Tämä on jännä. Rehellisesti voin sanoa, että en olisi koskaan uskonut. Koulu on aina sujunut hyvin, kavereita on ollut, inttiä kävi vuoden ja odotti yliopistoa ja omilleen muuttoa kauan. En tiedä mitä kävi tai missä välissä. Vai olinko vain niin tyhmä etten huomannut mitään. Ap
voiko pojalla olla pakkoajatuksia? onko ollut taipumusta ylenpalttiseen huolehtimiseen tai huolellisuuteen? Vaikeus sietää epävarmuutta? Tunnen muutaman miespuolisen jolla lähti käsistä juuri tuossa vaiheessa elämää,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti todella moni opiskelija on koukussa laittomiin lääkkeisiin. Se alkaa monesti jo lukiossa, kun koeviikot stressaa opiskelijoita ja on vaikea keskittyä lukemiseen. Kun jollain on sitten tarjolla adhd lääkkeitä, mitkä auttaa keskittymään ja myös valvomaan ja lukemaan kokeisiin, niin tietysti moni kokeilee ja saa apua ja tulee riippuvaiseksi. Lapsellasi saattaa olla pitkä riippuvuus jo takana ja mahdollisesti velkojakin kertynyt.
Mitä ihmettä oikein selität? Omia ennakkoluulojasi?
Peruskoulu on valitettavasti äärimmäisen helppo älykkäälle lapselle. Monen ADHD diagnoosi viivästyy, koska koulun terveydenhuollon kautta ei pääse eteenpäin tutkimuksiin, koska "näin hyvältä ka:lla" ei voi olla ADHD:ta.
Ongelmat eskaloituvat lukiossa tai vasta yliopistossa. Sitten lääkitään masennusta ja ihmetellään, kun lääkitys ei oikein toimi. Taustalla hoitamaton ADHD, kun siihen saadaan apua alkavat muutkin ongelmat helpottamaan.
Miksi ne ovat aina ÄITEJÄ jotka huolehtivat POJISTA? En ole koskaan nähnyt isän tekevän aloitusta tyttärestä. Noloa miten paapotte näitä surkimuksia ja silti masentuvat. Naisena ainoa syy masennukselleni on naisviha. Miehenä mitään ongelmaa ei olisi. Koko maailma omaa perhettä myöten inhoaa naisia ja tyttöjä, silti pojat kehtaavat hajota. Noloa saada kaikki ja silti olla noin heikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Traumat alkoi insestistä. Olin isän pieni lelu ensin. Myöhemmin jouduin fyysisen väkivallan kohteeksi vieraan taholta, mies sekin. Kumpaakaan en itse valinnut. "
Okei no nyt sinua ei kukaan insestoi tai käytä hyväksi. Todennäköisesti 99% elämästäsi ei ole käyttänyt. Palaa nykyhetkeen ja aloita alusta.
Jospa et laittelisi tänne enää mitään. Vapautuu aikaakin kivasti sitten. Ettei kenenkään tarvitse viedä esim. prosenttia ajastasi ja lässyttää korvaan sitten että aloita alusta. Sivusta muttei niin kaukaa ettei kannattaisi kuunnella.. :0
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä vaivautua siivoamaan itse, kun tietää, että äiti tulee vkl ja hoitaa asian? Miksipä käydä kaupassa, kun tietää, että äiti tuo vkl kassillisen ruokaa? Anna nyt hyvä ihminen pojan itsenäistyä kunnolla, älä ramppaa siellä alvariinsa. Käy vaikka vain kerran kuukaudessa ilman ruokakassia. Käytte vaikka silloin kaupassa ja saat opetettua hänelle ruoanlaittoa, ilmeisesti kun se unohtui sinulta tekemättä siinä vaiheessa, kun hän asui kotona.
Kun tässä ei ole kyse laiskuudesta, vaan mun poika on oikeasti sairas. En mä todellakaan jätä häntä yksin. Helpottaa edes vähän mun oloa kun näen hänet kerran viikossa ja tiedän, että ainakin hetken koti on siisti ja turvallinen ja ruokaa on. Mutta en mäkään tätä loputtomasti jaksa ja sekin pelottaa. Ap
Noloa rakastaa sukupuolta joka vihaa naisia. Eivät miehet tällaisia asioita naisille tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki apu ja etuoikeudet menee keski-ikäisille naisille. Kun lapsille tai miehille sanotaan, että hae apua, niln se ei tarkoita mitään, on vain vastuunpakoilua. Ei varsinkaan pojille ole mitään apuja. Suomessa on aina syyllisyysolettama, että pahoinvoivat pojat on luonteeltaan pahoja. Poikien rooli on olla vain syntipukkina.
Täällä on kyllä toisenlainen havainto. Minut on käännytetty psykiatrian päivystyksestä monta kertaa sillä perusteella etten ole itsetuhoinen. No en ole, päinvastoin haluan elää, mutta se on vaan niin vaikeaa ja tarvitsin apua. Sisään otetaan juoppoja, yhteiskuntarauhan takia. Katsotaan ettei kukkapuseroinen täti vahingoita ketään joten antaa harmittoman mennä. Ilman apua. Muuten, syy miksi voin huonosti, johtuu miehistä.
Kukaan ei pakota o
Kyllä pakottaa. Miehet voivat pakottaa seksiin jopa pusikossa tai tunkeutua väkisin kotiisi. Miksi miehet ei hoida omia ongelmiaan vaan senkin tekee mamma? Noloa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyt? Onko Suomessa joskus ollut toimivaa terveydenhuoltoa?
On ollut. 1970- ja -80-luvuilla ja vielä 1990-luvun alkuun. Elin itse tuon ajan ja muistan sen vielä hyvin.
Itse olen saanut ala-arvoista mielenterveyshoitoa 1980-luvulla. Nykyään psykiatrian resurssit ovat moninkertaiset. Kannattaa ottaa asioista selvää!
Itse en syönyt muita psykiatrin määräämiä lääkkeitä kuin bentsoja. 1980-luvulla bentsoja määrättiin kaikille. Söin bentsoja noin 15-vuotta, muutaman ensimmäisen vuoden isompia annoksia. Sitten koin, että en enää tarvitse niitä. Valmistuin yliopistosta ja olen nykyään työelämässä.
Psykiatrisista sairauksista paranee oikealla lääkehoidolla. Ensin pitää saada oikea diagnoosi. Itse sain aivan naurettavan diagnoosin ja sen takia minulle määrätyt lääkkeet eivät sopineet. Bentsoja voi käyttää hoitona lähes kaikissa diagnooseissa, ainoastaan päihdeongelmaisilla niitä ei voi käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä poika itse sanoo asiasta? Olen samaa mieltä aiemman kommentoijan kanssa siitä, että se että saisi ainakin säännöllisesti syötyä olisi ratkaisun alku. Ilman sitä kaikki muu on oikeastaan turhaa. Toisaalta sen toteutuminen on vaikeaa, jos nytkin ruoat jäävät kaappiin. Miksi ruoat jäävät syömättä? Onko liian väsynyt ottamaan niitä, ruokahaluton vai eivätkö ruoat ole sellaisia jotka maistuisivat tällä hetkellä?
Mihinkään palveluun poikaa ei kuitenkaan oikein ilman hänen omaa suostumustaan saa tai kannata yrittääkään saada. Tuettu asuminen voi ehkä toimia, jos poika itse on samaa mieltä. Pojan oma näkemys ja mielipide muutenkin on kriittinen. Toki voi olla ettei poika ehkä alkuun halua puhua, koska kyseessä on intiimi ja arka asia. Ei kukaan halua joutua tällaiseen tilanteeseen, erityisesti kun vihdoinkin olisi aika itsenäistyä. Kertomastasi päätellen poika kokee myös valtavaa stressiä ja ahdistusta tilanteesta, mikä ei ole ihme. Kuitenkin pojan kanssa kannattaa yrittää käydä keskustelu asioiden hoidosta. On tärkeää, ettei se tuntuisi pojasta kuulustelulta. Pojan asioiden hoitaminen voi olla käytännössä mahdotonta, jos yhteisymmärrystä ei ole.
Tärkeää on, että olet tavoitettavissa ja valmiina viemään poikaa lääkäriin. Tällaisissa tilanteissa syy-seuraussuhteet voivat olla vähän vaikeita selvittää. Sekin on aivan mahdollista, että taustalla on fyysinenkin, väsymystä aiheuttava vaiva, joka saa aikaan muut ongelmat. Tällaisen selvittely saattaa vaatia yksityislääkäriä, julkisen puolen resurssit ovat aika vähäiset (edelleen pojan oma näkemys syistä tärkeä). Oli syy mikä tahansa, sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ylläpitävät ja parantavat säännöllinen ruoka, uni, rutiinit, muiden ihmisten seura ja stimuloiva tekeminen ja rentoutuminen. Tuettu asuminen saattaisi auttaa näiden saavuttamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs poika tekee koko muun viikon?
elämä pyörii röökin ja lonkeron ympärillä pitkälti. muutama kaveri käy pitkin viikkoa ja silloin on kovemmat aineet käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllä pakottaa. Miehet voivat pakottaa seksiin jopa pusikossa tai tunkeutua väkisin kotiisi. Miksi miehet ei hoida omia ongelmiaan vaan senkin tekee mamma? Noloa..."
Kukahan sinun ongelmasi hoitaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mennyt? Onko Suomessa joskus ollut toimivaa terveydenhuoltoa?
On ollut. 1970- ja -80-luvuilla ja vielä 1990-luvun alkuun. Elin itse tuon ajan ja muistan sen vielä hyvin.
Itse olen saanut ala-arvoista mielenterveyshoitoa 1980-luvulla. Nykyään psykiatrian resurssit ovat moninkertaiset. Kannattaa ottaa asioista selvää!
Itse en syönyt muita psykiatrin määräämiä lääkkeitä kuin bentsoja. 1980-luvulla bentsoja määrättiin kaikille. Söin bentsoja noin 15-vuotta, muutaman ensimmäisen vuoden isompia annoksia. Sitten koin, että en enää tarvitse niitä. Valmistuin yliopistosta ja olen nykyään työelämässä.
Psykiatrisista sairauksista paranee oikealla lääkehoidolla. Ensin pitää saada oikea diagnoosi. Itse sain aivan naurettavan diagnoosin ja sen takia minulle määrätyt lääkkeet eivät
"Psykiatrisista sairauksista paranee oikealla lääkehoidolla." Ei pidä paikkaansa. Mikään psykiatrisista lääkkeistä ei "korjaa" mitään tunnettua "vikaa" aivoissa. Lääkeet ovat yksinkertaisesti erilaisia psykoaktiivisia aineita (siinä missä laittomat päihteetkin). Moni lääkkeistä vain kroonistaa alkuperäisen ongelman ja hyödytkin ovat enimmäkseen placeboa.
Psykiatrian resurssit ovat nykyään moninkertaiset, ja krooninen sairastaminen myös.
Vierailija kirjoitti:
Onko pojalla isää? Eikö hän saa mitään rotia pojalle?
isällä pitkä työttömyys putki takana (lue vankila) ja uusi perhe nykyään. isä ei ole pojan elämässä oikein mitenkään ja kyky auttaa pitkän työttömyyden takia hyvin heikko.
Jos on YTHS:llä käynyt vasta yleislääkärillä eikä osaa kovin hyvin oma-aloitteisesti ilmaista itseään, pojan tilanne ei liene siellä kovin hyvin selvillä. Jos YTHS:n resurssit eivät riitä, myös sieltä voidaan tehdä lähete hyvinvointialueen psykiatrian poliklinikalle. Pelkkä yksittäisen yksityispsykiatrin ajan varaaminen ei vie pitkällekään.
Lapset eivät koskaan kerro ongelmiensa todellisia syitä äideilleen. Eivät kykene siihen, sillä haluavat suojella äitiä liian järkyttäviltä asioilta. Huumeet, velat, hyväksikäytöt, kaikenlainen rikollisuus kohteena tai tekijänä. Mammat palstalla toki luulevat, että juuri heidän lapsensa kohdalla ongelmien taustalla ei ole mitään tällaista.
Vierailija kirjoitti:
miksette käyttänyt kortonkia kun sinulta ja jännä mieheltä lorahti kusta joukkoon oletko muillekkin persettäsi jakanut toivossa että yhteiskunta elättää.
Voitko lopettaa. Ei ole asiallinen kommentti. Aloittajalle tsemppiä.
Valitettavasti todella moni opiskelija on koukussa laittomiin lääkkeisiin. Se alkaa monesti jo lukiossa, kun koeviikot stressaa opiskelijoita ja on vaikea keskittyä lukemiseen. Kun jollain on sitten tarjolla adhd lääkkeitä, mitkä auttaa keskittymään ja myös valvomaan ja lukemaan kokeisiin, niin tietysti moni kokeilee ja saa apua ja tulee riippuvaiseksi. Lapsellasi saattaa olla pitkä riippuvuus jo takana ja mahdollisesti velkojakin kertynyt.