Poika ei saa edes hakemalla oikeaa apua. Tähänkö meidän yhteiskunta on mennyt?
Jos näkisitte hänet ja hänen kodin niin ymmärtäisitte. Hän asuu kaukana, mutta mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ajaa joka lauantai siivoamaan ja käymään kaupassa. Itkin koko matkan takaisin kotiin ja vielä kotonakin. Siellä oli mun viime viikolla tekemät ruoat pilaantuneena, jotain oli syöty, mutta vähän. Sotku oli taas ihan kamala, siivosin kolme tuntia, vaikka viime viikolla siivosin myös. Katsoin myös, että kävi suihkussa ja söi. Käytiin yhdessä kävellen kaupassa. Joka kerta lähtiessä yritän saada hänet kotiin. Voi miten paljon helpompi mun olisi täältä käsin häntä auttaa eikä ehkä huoli olisi näin valtava.
Lääkärissä hän on käynyt, mutta ainoa apu, jonka hän sieltä sai, oli mielialalääkkeet. On niistä varmaan, jotain apua, mutta ei ne ongelmaa poista. Hän tarvitsee enemmän apua. Pelottaa että tätä menoa menetän hänet, kaikki elämänilo on kadonnut hänestä. Eihän tämä näin voi mennä että meidän nuoret jää täysin oman onnensa nojaan ja kuihtuu kotiinsa. Eihän? Alkaa taas itkettämään :(
Kommentit (164)
Jos poikasi ei pärjää itsekseen asuen kannattaisi alkaa selvittää mielenterveyspotilaiden tuetun asumisen tilannetta. Siellä psykiatrian poliklinikalla on sosiaalityöntekijä töissä, joka voi auttaa asian selvittelyssä. Kannattaisi ehkä mennä pojan mukaan seuraavalle lääkärikäynnille. t: sossu
Hankalahan yhteiskunnan on auttaa, jos ihminen itse ei yhtään yritä auttaa itseään. Mitäpä jos sen siivoamisen sijaan laittaisit poikasi siivoamaan. Katsoisit että tekee itse. Rohkaisisi tekemään itse, etkä tekisi kaikkea valmiiksi eteen.
Mennyt? Onko Suomessa joskus ollut toimivaa terveydenhuoltoa?
Mitäs poika tekee koko muun viikon?
Mistä sitä apua on haettu? Lääkäri ei voi auttaa siivoamisessa, sosiaalityöstä voi saada tukihenkilön käymään säännöllisesti ja auttamaan siivouksessa yms.
Mikä siis on ongelman ydin? Onko täyttänyt päänsä jollain nettimyrkyllä ja nyt ei koe mitään intoa elää enää?
Vierailija kirjoitti:
Jos poikasi ei pärjää itsekseen asuen kannattaisi alkaa selvittää mielenterveyspotilaiden tuetun asumisen tilannetta. Siellä psykiatrian poliklinikalla on sosiaalityöntekijä töissä, joka voi auttaa asian selvittelyssä. Kannattaisi ehkä mennä pojan mukaan seuraavalle lääkärikäynnille. t: sossu
Okei. Kiitos tiedosta. Pitää selvittää. Onkohan tuollaiseen kuinka helppo / vaikea päästä? En tiedä onko mun poika "tarpeeksi" sairas... Tällä hetkellä ainoa diagnoosi on paniikkihäiriö, vaikka jopa minä täysin tietämätön ymmärrän, että nyt on muutakin vialla ja paljon. Ap
Kaikki apu ja etuoikeudet menee keski-ikäisille naisille. Kun lapsille tai miehille sanotaan, että hae apua, niln se ei tarkoita mitään, on vain vastuunpakoilua. Ei varsinkaan pojille ole mitään apuja. Suomessa on aina syyllisyysolettama, että pahoinvoivat pojat on luonteeltaan pahoja. Poikien rooli on olla vain syntipukkina.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä apua on haettu? Lääkäri ei voi auttaa siivoamisessa, sosiaalityöstä voi saada tukihenkilön käymään säännöllisesti ja auttamaan siivouksessa yms.
Joo ei voi. Sosiaalitoimistosta ei tule siivoojaa kenenkään kotiin. Tuetun asumisen sen sijaan vois soiaalitoimisto maksaa. Tällaisessa asumisessa on joku ohjaaja paikalla, joka auttaa ja neuvoo käytännön asioissa ja yleensä ruoka tulee taon puolesta. Huoneensa jokainen siivoaa itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos poikasi ei pärjää itsekseen asuen kannattaisi alkaa selvittää mielenterveyspotilaiden tuetun asumisen tilannetta. Siellä psykiatrian poliklinikalla on sosiaalityöntekijä töissä, joka voi auttaa asian selvittelyssä. Kannattaisi ehkä mennä pojan mukaan seuraavalle lääkärikäynnille. t: sossu
Okei. Kiitos tiedosta. Pitää selvittää. Onkohan tuollaiseen kuinka helppo / vaikea päästä? En tiedä onko mun poika "tarpeeksi" sairas... Tällä hetkellä ainoa diagnoosi on paniikkihäiriö, vaikka jopa minä täysin tietämätön ymmärrän, että nyt on muutakin vialla ja paljon. Ap
Diagnoosit pitää saada kuntoon ensin. Poikasi ei ilmeisesti ole rehellinen lääkärilleen. Kannattaa mennä mukaan, jos pääset.
Vierailija kirjoitti:
Hankalahan yhteiskunnan on auttaa, jos ihminen itse ei yhtään yritä auttaa itseään. Mitäpä jos sen siivoamisen sijaan laittaisit poikasi siivoamaan. Katsoisit että tekee itse. Rohkaisisi tekemään itse, etkä tekisi kaikkea valmiiksi eteen.
Myös mun on hanlala täältä kaukaa auttaa. En mä voi hänen antaa elää sellaisen p@skan keskellä. Eikä se oo siitäkään kiinni että tekisin kaiken. Enhän mä ole siellä viikolla. Jätän kyllä pesuaineet, välineet ja kaikki saataville, mutta kun hän ei kykene aloittamaan ja edes ylläpitämään siisteyttä. Eihän raasu edes jaksa lämmitää ruokaa. Siellä oli taas kaappi täynnä vanhaa ruokaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä apua on haettu? Lääkäri ei voi auttaa siivoamisessa, sosiaalityöstä voi saada tukihenkilön käymään säännöllisesti ja auttamaan siivouksessa yms.
YTHS. Sieltä sai lääkäriajan ja lääkäriltä onko ne sitten rauhoittavia vai mielialalääkkeitä. Ne on määrätty niitä paniikkikohtauksia varten. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä apua on haettu? Lääkäri ei voi auttaa siivoamisessa, sosiaalityöstä voi saada tukihenkilön käymään säännöllisesti ja auttamaan siivouksessa yms.
Joo ei voi. Sosiaalitoimistosta ei tule siivoojaa kenenkään kotiin. Tuetun asumisen sen sijaan vois soiaalitoimisto maksaa. Tällaisessa asumisessa on joku ohjaaja paikalla, joka auttaa ja neuvoo käytännön asioissa ja yleensä ruoka tulee taon puolesta. Huoneensa jokainen siivoaa itse.
Tuetun asumisen ei tarvitse olla missään asuntolassa. Minä olen ollut tuetun asumisenpiirissä alkoholi- ja elämänhallinnan ongelmien takia, jossa siivous oli yksi merkittävä osa ja ihan tässä omassa kodissani asuin ja ohjaaja kävi kerran viikossa täällä. Tietenkään hän ei ollut siivooja, vaan apuna ja tukena, kun yhdessä teimme. Ja pelkästä juttelustakin oli paljon apua, sekä siinä, että muistutti laskujen maksusta yms.
Vierailija kirjoitti:
Hankalahan yhteiskunnan on auttaa, jos ihminen itse ei yhtään yritä auttaa itseään. Mitäpä jos sen siivoamisen sijaan laittaisit poikasi siivoamaan. Katsoisit että tekee itse. Rohkaisisi tekemään itse, etkä tekisi kaikkea valmiiksi eteen.
No kun useimpiin vakaviin mt sairauksiin kuuluu se, ettei noista mainitsemistasi hommista tule mitään ja jos ne saakin tehtyä, ei se sitä sairautta silti poista.
Aikuissosiaalityö? Huoli-ilmoitus?
Ottaisin ehkä pojan asunnolta muutaman kuvan/pätkän videoo muistoksi jota vois sopivan avun eteen osuessa työntekijälle vilauttaa. Asuntoon tarvitaan varmasti raivaussiivous, tavallinen siivous tuskin riittää.
Autat poikaasi sen verran, mikä jaksat ja voit.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs poika tekee koko muun viikon?
Muka opiskelee. Oikeasti ei saa mitään tehtyä ja ahdistuu siitäkin lisää, minkä takia tulee niitä paniikkikohtauksia. Niin mä olen ymmärtänyt. Ja tuohonkaan ei auta se, että mä olen sanonut, että nyt pitää ottaa sairaslomaa ja levätä. Ap
Poikasi kuuluisi osastolle mutta niiden paikkoja on vähennetty ihan liikaa. Kannattaa kuitenkin yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Aikuissosiaalityö? Huoli-ilmoitus?
Ottaisin ehkä pojan asunnolta muutaman kuvan/pätkän videoo muistoksi jota vois sopivan avun eteen osuessa työntekijälle vilauttaa. Asuntoon tarvitaan varmasti raivaussiivous, tavallinen siivous tuskin riittää.
Autat poikaasi sen verran, mikä jaksat ja voit.
Poika on ilmeisesti täysi-ikäinen, joten jos ei ota vastaan apua, niin ei kukaan sinne tuppaannu. Ei tule raivaussiivoojia eikä sossuja väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos poikasi ei pärjää itsekseen asuen kannattaisi alkaa selvittää mielenterveyspotilaiden tuetun asumisen tilannetta. Siellä psykiatrian poliklinikalla on sosiaalityöntekijä töissä, joka voi auttaa asian selvittelyssä. Kannattaisi ehkä mennä pojan mukaan seuraavalle lääkärikäynnille. t: sossu
Okei. Kiitos tiedosta. Pitää selvittää. Onkohan tuollaiseen kuinka helppo / vaikea päästä? En tiedä onko mun poika "tarpeeksi" sairas... Tällä hetkellä ainoa diagnoosi on paniikkihäiriö, vaikka jopa minä täysin tietämätön ymmärrän, että nyt on muutakin vialla ja paljon. Ap
Psykpolilla on myös toimintaterapeutti, joka voi tulla kotiin tekemään arvion. Tuettu asuminen on ehkä paras vaihtoehto. Ehkä vieroitus älylaitteista heti, liikuntaa ym. Onko alueella mielenterveysyhdistystä, niissä työntekijät neuvoo. Kun toipuu, juuri mielenterveysyhdistyksestä voi löytää merkityksen toiminnan kautta ja on kavereitakin.
Kuulostaa raskaalta. Voimia aloittaja.