Lue keskustelun säännöt.
Poika ei saa edes hakemalla oikeaa apua. Tähänkö meidän yhteiskunta on mennyt?
04.05.2025 |
Jos näkisitte hänet ja hänen kodin niin ymmärtäisitte. Hän asuu kaukana, mutta mulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ajaa joka lauantai siivoamaan ja käymään kaupassa. Itkin koko matkan takaisin kotiin ja vielä kotonakin. Siellä oli mun viime viikolla tekemät ruoat pilaantuneena, jotain oli syöty, mutta vähän. Sotku oli taas ihan kamala, siivosin kolme tuntia, vaikka viime viikolla siivosin myös. Katsoin myös, että kävi suihkussa ja söi. Käytiin yhdessä kävellen kaupassa. Joka kerta lähtiessä yritän saada hänet kotiin. Voi miten paljon helpompi mun olisi täältä käsin häntä auttaa eikä ehkä huoli olisi näin valtava.
Lääkärissä hän on käynyt, mutta ainoa apu, jonka hän sieltä sai, oli mielialalääkkeet. On niistä varmaan, jotain apua, mutta ei ne ongelmaa poista. Hän tarvitsee enemmän apua. Pelottaa että tätä menoa menetän hänet, kaikki elämänilo on kadonnut hänestä. Eihän tämä näin voi mennä että meidän nuoret jää täysin oman onnensa nojaan ja kuihtuu kotiinsa. Eihän? Alkaa taas itkettämään :(
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki apu ja etuoikeudet menee keski-ikäisille naisille. Kun lapsille tai miehille sanotaan, että hae apua, niln se ei tarkoita mitään, on vain vastuunpakoilua. Ei varsinkaan pojille ole mitään apuja. Suomessa on aina syyllisyysolettama, että pahoinvoivat pojat on luonteeltaan pahoja. Poikien rooli on olla vain syntipukkina.
Täällä on kyllä toisenlainen havainto. Minut on käännytetty psykiatrian päivystyksestä monta kertaa sillä perusteella etten ole itsetuhoinen. No en ole, päinvastoin haluan elää, mutta se on vaan niin vaikeaa ja tarvitsin apua. Sisään otetaan juoppoja, yhteiskuntarauhan takia. Katsotaan ettei kukkapuseroinen täti vahingoita ketään joten antaa harmittoman mennä. Ilman apua. Muuten, syy miksi voin huonosti, johtuu miehistä.
Kukaan ei pakota o
Traumat alkoi insestistä. Olin isän pieni lelu ensin. Myöhemmin jouduin fyysisen väkivallan kohteeksi vieraan taholta, mies sekin. Kumpaakaan en itse valinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein mielenterveysongelmat puhkeavat tuollaisissa nivelvaiheissa kuten omilleen muutto ja opiskelun aloitus. Yleensä joitain merkkejä on näkynyt ennestäänkin.
Tämä on jännä. Rehellisesti voin sanoa, että en olisi koskaan uskonut. Koulu on aina sujunut hyvin, kavereita on ollut, inttiä kävi vuoden ja odotti yliopistoa ja omilleen muuttoa kauan. En tiedä mitä kävi tai missä välissä. Vai olinko vain niin tyhmä etten huomannut mitään. Ap
Mitä "lääkkeitä" hän vetää ja kuinka paljon?
Ymmärrätkö, että ne ovat ihan yhtä vahvoja, kuin huumeet.
"Traumat alkoi insestistä. Olin isän pieni lelu ensin. Myöhemmin jouduin fyysisen väkivallan kohteeksi vieraan taholta, mies sekin. Kumpaakaan en itse valinnut. "
Okei no nyt sinua ei kukaan insestoi tai käytä hyväksi. Todennäköisesti 99% elämästäsi ei ole käyttänyt. Palaa nykyhetkeen ja aloita alusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein mielenterveysongelmat puhkeavat tuollaisissa nivelvaiheissa kuten omilleen muutto ja opiskelun aloitus. Yleensä joitain merkkejä on näkynyt ennestäänkin.
Tämä on jännä. Rehellisesti voin sanoa, että en olisi koskaan uskonut. Koulu on aina sujunut hyvin, kavereita on ollut, inttiä kävi vuoden ja odotti yliopistoa ja omilleen muuttoa kauan. En tiedä mitä kävi tai missä välissä. Vai olinko vain niin tyhmä etten huomannut mitään. Ap
Poika pitäisi saada psykiatrille niin että sinä olet hänen mukanaan, pelkkä paniikkihäiriö ei tosiaan selitä tuota tilannetta. Tuollainen voi enteillä vaikka psykoosia. t itse psykoosisairas ja tutulta kuulostaa
Kiitos. Yritetään. Mulla on myös kotona kaksi lasta, joille yritän omaa aikaani antaa. Raskasta on kun huoli on niin iso omillaan asuvasta. Niin se elämä heittää, vuosi sitten ei ollut ongelmista tietoakaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein mielenterveysongelmat puhkeavat tuollaisissa nivelvaiheissa kuten omilleen muutto ja opiskelun aloitus. Yleensä joitain merkkejä on näkynyt ennestäänkin.
Tämä on jännä. Rehellisesti voin sanoa, että en olisi koskaan uskonut. Koulu on aina sujunut hyvin, kavereita on ollut, inttiä kävi vuoden ja odotti yliopistoa ja omilleen muuttoa kauan. En tiedä mitä kävi tai missä välissä. Vai olinko vain niin tyhmä etten huomannut mitään. Ap
Poika pitäisi saada psykiatrille niin että sinä olet hänen mukanaan, pelkkä paniikkihäiriö ei tosiaan selitä tuota tilannetta. Tuollainen voi enteillä vaikka psykoosia. t itse psykoosisairas ja tutulta kuulostaa
Jos nyt ensin lopetetaan se narkkaaminen ja sitten mietitään uudestaan.
Ei sitä ahdistusta siellä omassa kodissa pitäisi olla.
Lisäksi kannattaa huomioida, että syömättömyys eli alhainen verensokeri aiheuttaa nälkäkiukkua ja apaattisuutta.
Ihminen on aikuisenakin kuin taapero, joka alkaa kiukuttelemaan jos ei syö ja nuku tarpeeksi.
Jos laiminöyö perustarpeita ja kehon metaboliikka häiriintyy, ja sitten kävelee lääkärille ihmettelemään kun on hassuja ajatuksia, niin aivan vissisti sieltä lyödään diagnoosi ja lääkkeet kouraan.
Terveelliset elintavat ja rutiinit ensiksi kuntoon, sitten mietitään että oliko jotain muutakin vikana.
Vammaista tämä nykyajan touhu kun jengi ei syö ja sitten ihmettelee kun on paha mieli.
Jos et ole itse osannut kasvattaa lapsestasi yhteiskuntakelpoista niin ei sitä yhteiskunta ole velvollinen kasvattamaan. Aikuinen ihminen on aikuinen ihminen ja pitäisi pystyä itse tekemään oman onnensa jotain. Ellei ole todella sairast tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mennyt? Onko Suomessa joskus ollut toimivaa terveydenhuoltoa?
On ollut. 1970- ja -80-luvuilla ja vielä 1990-luvun alkuun. Elin itse tuon ajan ja muistan sen vielä hyvin.
Selvitä myös, tekeekö oikeasti koulun eteen jotain ja edistyvätkö opinnot. Ihan normaalia, että tuon ikäisten kämpät ovat vähän hujan hajan. Onko esim. ADHD tai autismi tutkittu? Yliopistossa edellytetään todella vahvaa itseohjautuvuutta, tietenkin, joten nuo saattavat aiheuttaa ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse uskon että pelastin sukulaisen tästä tilanteesta. Autoin häntä ostamaan oman kodin , ja huomaan että jotenkin ilo on pikkuhiljaa palannut.
Hän käy töissä ja on taitava ,mutta joskus vaan elämä kohtelee huonosti osaa ...
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole itse osannut kasvattaa lapsestasi yhteiskuntakelpoista niin ei sitä yhteiskunta ole velvollinen kasvattamaan. Aikuinen ihminen on aikuinen ihminen ja pitäisi pystyä itse tekemään oman onnensa jotain. Ellei ole todella sairast tai jotain.
Jos halusit saada mut itkemään niin onnistuit. Toivottavasti joskus itsekin huomaat, että elämä ei ole aina niin mustavalkoista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lingan guli guli gwancha lingan guu lingan guu lingan guli guli gwancha lingan guu lingan guu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole itse osannut kasvattaa lapsestasi yhteiskuntakelpoista niin ei sitä yhteiskunta ole velvollinen kasvattamaan. Aikuinen ihminen on aikuinen ihminen ja pitäisi pystyä itse tekemään oman onnensa jotain. Ellei ole todella sairast tai jotain.
Jos halusit saada mut itkemään niin onnistuit. Toivottavasti joskus itsekin huomaat, että elämä ei ole aina niin mustavalkoista. Ap
Jeps, koita nyt itsekin pysyä rakentavana ja jättää nämä piskien räkytykset omaan arvoonsa.
Aloittakaa tuosta perus rutiinien kuntoon laittamisesta. Viikoksi kahdeksi sinne joku aikuisempi aikuinen katsomaan, että poika syö, liikkuu ja peseytyy säännöllisesti. Ja ne huumausaineet eli lääkkeet pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla sama tilanne, olen yh joten tästä kärsii lapsikin. Jotenkin asunto on vielä suht ok mutta kaikki voimat menee ruuanlaittoon jne loppuajan lähinnänukun. Lääkkeet sain en muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole itse osannut kasvattaa lapsestasi yhteiskuntakelpoista niin ei sitä yhteiskunta ole velvollinen kasvattamaan. Aikuinen ihminen on aikuinen ihminen ja pitäisi pystyä itse tekemään oman onnensa jotain. Ellei ole todella sairast tai jotain.
Jos halusit saada mut itkemään niin onnistuit. Toivottavasti joskus itsekin huomaat, että elämä ei ole aina niin mustavalkoista. Ap
Älä anna provolle tuota iloa. Olet hyvä äiti.
Mitäs jos lopettaisit ton paapomisen. Jos hällä on nälkä niin menee itse kauppaan. Jos on sotkua niin siivoaa itse. Mikä siinä on että varsinkin poikien äidit ei osaa sitä napanuoraa katkoa. Paniikkihäiriö ei aiheuta kyvyttömyyttä siivota.
Ei tällainen lapatossu tarvitse muuta kuin kurileirin, jossa joko opit tai itket ja opit asioita. Nyt äiti passaa kaiken.
Sun täytyy tehdä nyt huoli -ilmoitus.
Muutaman kuukauden jälkeen joku ottaa yhteyttä. Näin on lain mukaan tehtävä.
Järjestetään palaveri ja kotikäynti.
Sosiaaliohjaaja käy poikasi luona jonkin aikaa, sitten poikasi siirretään "kolmannelle sektorille", ilmaisen vapaaehtoistyön (esim. spr) varaan. Sosiaaliohjaaja ei siis oikeasti tee mitään, asioita kirjataan ylös.
Varaudu tappelemaan joka käänteessä kaikesta, ja tekemään valitus kaikesta.
Lopputulos on se, ettet saa mitään apua "säästösyistä".
Siivous pitää aina maksaa itse.
Poikasi kuuluisi muutamaksi kuukaudeksi psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle. Sinne ei vaan pääse.
Miksi hän asuu noin kaukana sinusta?
Noin vaikea tilanne ajaa helposti itsemurhaan.
Mitä on nettimyrkky?
Kaikkea vihamielistä ja mm. lääketeollisuuden tuottamaa sontaa nettiin, joka ruokkii vihaa, apaattisuutta, pelkoa, jne. Noseboa, valheita, naisvihaa, yhteiskuntavihaa, uhriutumista, ym. paskaa, joka ei edistä hyvinvointia.
Mitä hän siellä kämpillä tekee, jos ei kerran edes syö tai siivoa? Selaako nettiä, pelaako?