Miksi opettajia pidetään ressukoina?
Mistä johtuu, että opettajia pidetään vähän ehkä tyhminä tai hölmöinä sekä ressukoina?
Kuulin erään keskustelun, missä aikuiset ihmiset ylioppilaslakeissan puhuivat vanhoista opetajistaan, ja käyttivät sanoja ressukka, reppana ja tyhmä.
Olen myös nuorten puheista ymmärtänyt, että koulussa opettajilla naureskellaan, että ovat vähän vajaita ja ressukoita. (Kyse siis yläasteen opettajista) Eivät ymmärrä, kun omasta opetettavasta aineestaan.
Itse en tätä tietenkään allekirjoita, mutta ihmetyttää vaan, kun tälläinen mielikuva on vuosien varrella syntynyt, kun kuuntelee ihmisiä. Että mistä tämä johtuu??
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee.
Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.
Oppilaan terveys ei ole uhattuna, jos ylioppilas tekee virheen. Siksi terveyden ammattilaista ei voi ylioppilas sijaistaa.
Mikäs se olikaan nimeltään se tyyppi, joka esitti lääkäriä monta vuotta ja joka ei saanut edes yhtään hoitovirhesyytettä? Joku Esa se oli. Ja hoitsuksi nyt kelpaa kuka vaan. Esimerkiksi lähärikouluun menee heikoimmat oppilaat, eikä ne muut hoitsutkaan ole kuin lääkeautomaatteja ja pyllynpesijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni se, että kuinka paljon ammatista maksetaan, kertoo työn yleisestä arvostettavuudesta. Ja opettajilla on ihan susihuono palkka. Joku luokanope ei saa lähi tai sairaanhoitajaa paljon kummempaa palkkaa.
Minä tienaan vähän yli 5000 kuussa. Olen ihan tyytyväinen.
T. Yläkoulun opettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee.
Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.
Kuka mahtoi opettaa sinut lukemaan ja kirjoittamaan? Tai kuka opetti sen lääkärin lääkäriksi tai sairaanhoitajan sairaanhoitajaksi?
Lääkärit opettaa toinen lääkäri ja sairaanhoitajia opettaa sairaanhoitajat
Kyllä minua fysiikan opettajaa tarvitaan, että saadaan lääkäreitä. Ja jos lääkäri on sairaana, lääkäriaika perutaan. Minun tuntejani ei peruta, koska niin ei saa tehdä. Ei se epäpätevä sijainen silti minun työtäni osaa tehdä. Hän vain valvoo, ettei mitään pahaa tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni se, että kuinka paljon ammatista maksetaan, kertoo työn yleisestä arvostettavuudesta. Ja opettajilla on ihan susihuono palkka. Joku luokanope ei saa lähi tai sairaanhoitajaa paljon kummempaa palkkaa.
Olen lukion lehtori ja palkka on yli 4k€ ilman ensimmäistäkään kokemuslisää. Harvalla alalla saa heti työuran alussa vastaavia palkkoja. Toki palkkakehitys on yleensä parempaa esim. DI-aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Et anna kovin hyvää kuvaa omasta yleissivistyksestäsi, jos et ymmärrä, että alakoulun luokanopettaja on eri asia kuin aineenopettaja, joka työskentelee lukiossa tai yläkoulussa.
Eikös tuolla ylhäällä erikseen mainittu aineenopettaja, eli varmasti ap sen ymmärsi.
Et taas anna kovin hyvää kuvaa omasta yleissivistyksestäsi, kun et tiedä, että myös luokaopet ovat maistereita!
Heh, mutta heidän koulutuksensa ei aikuisten oikeasti ole akateeminen. Omat kasvatustieteen opintoni ainakin olivat ihan pelleilyä verrattuna oman aineen opintoihin, enkä ole tavannut yhtään aineenopettajaa, joka olisi eri mieltä. Ja aloitus koski yläkoulun opettajia.
T. Yläkoulun opettaja
Opettajat eivät mene missään nimessä samaan kastiin muiden yliopistoalojen kanssa. Kuten esim: psykologit, juristit, ravitsemisterapeutit, puheterpaeutit, lääkärit, ekonomit ja DI:t.
Ja esim vakaope on rinnastettavissa sairaanhoitajan ja farmaseutin kanssa sinne helppoihin ja ei niin arvostettaviin ammatteihin. (Palkka kertoo sen, ettei arvosteta)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni se, että kuinka paljon ammatista maksetaan, kertoo työn yleisestä arvostettavuudesta. Ja opettajilla on ihan susihuono palkka. Joku luokanope ei saa lähi tai sairaanhoitajaa paljon kummempaa palkkaa.
Palkanlaskijana voin kertoa, että käsienheiluttelusta maksetaan pienissäkin kunnissa 5000-7000 euroa kuussa, miehille tietenkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni se, että kuinka paljon ammatista maksetaan, kertoo työn yleisestä arvostettavuudesta. Ja opettajilla on ihan susihuono palkka. Joku luokanope ei saa lähi tai sairaanhoitajaa paljon kummempaa palkkaa.
Minä tienaan vähän yli 5000 kuussa. Olen ihan tyytyväinen.
T. Yläkoulun opettaja
Tyhjästä nyhjäät. Se on toki päättäjien tyhmyyttä.
Aina samaa settiä - ne, jotka vähiten aiheesta tietää, huutavat koviten totuutta.
Jos olet teini-iässäsi, hormonihuuruissasi istunut koulunpenkillä kiukuttelemassa kaikille ja kaikesta, mitä sinulta vaaditaan ja koska opettaja ei lässyttänytkään sinulle niin kuin vanhempasi kotona, vaan vaati tekemään pyydetyt asiat, on se ollut kiu saa ja, vi*tuilija, elämäsi pilaaja.
Se, mikä eniten sinusta kertoo on se, ettet ole edes aikuistunut sen vertaa, että ymmärtäisit olleesi keskenkasvuinen, joka arvottaa asiat murkun perspektiivistä.
Minä tienaan vähän yli 5000 kuussa. Olen ihan tyytyväinen.
T. Yläkoulun opettaja
Niin ikälisien kanssa ja muita ylityötunteja yms. Ja käteen jää vajaa 3000€, jonka saa myös sairaanhoitaja käteen, 2-3 vuotta pienemmällä koulutuksella.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat eivät mene missään nimessä samaan kastiin muiden yliopistoalojen kanssa. Kuten esim: psykologit, juristit, ravitsemisterapeutit, puheterpaeutit, lääkärit, ekonomit ja DI:t.
Ja esim vakaope on rinnastettavissa sairaanhoitajan ja farmaseutin kanssa sinne helppoihin ja ei niin arvostettaviin ammatteihin. (Palkka kertoo sen, ettei arvosteta)
Miksi puhut vakaopettajista, kun aloitus koskee aineenopettajia?
Ja aineenopettajat tienaavat vähintään sen verran kuin psykologit, puheterapeutit tai ravitsemusterapeutit, yleensä enemmän. KVG.
Vierailija kirjoitti:
Aina samaa settiä - ne, jotka vähiten aiheesta tietää, huutavat koviten totuutta.
Jos olet teini-iässäsi, hormonihuuruissasi istunut koulunpenkillä kiukuttelemassa kaikille ja kaikesta, mitä sinulta vaaditaan ja koska opettaja ei lässyttänytkään sinulle niin kuin vanhempasi kotona, vaan vaati tekemään pyydetyt asiat, on se ollut kiu saa ja, vi*tuilija, elämäsi pilaaja.
Se, mikä eniten sinusta kertoo on se, ettet ole edes aikuistunut sen vertaa, että ymmärtäisit olleesi keskenkasvuinen, joka arvottaa asiat murkun perspektiivistä.
Koviten? Mene nukkumaan.
Opettajilla on tyypillisesti vuoden aikana mukavasti lomia: viikon syysloma, 12 viikon joululoma, viikon hiihtoloma ja kesällä noin kymmenen viikon kesäloma.
Todellisuudessahan kesän pitkä loma on opetuksetonta aikaa ja kesäkeskeytystä ei siis varsinaista vuosilomaa.
Ne tekee jotka osaavat ja ne jotka ei osaa, opettavat. NIIN!
Olen lukion lehtori ja palkka on yli 4k€ ilman ensimmäistäkään kokemuslisää. Harvalla alalla saa heti työuran alussa vastaavia palkkoja. Toki palkkakehitys on yleensä parempaa esim. DI-aloilla.
No huono palkkahan toi on, mun amk-insinööri puoliso saa 5600€ ilman mitään lisiä ja lähes puolet lyhyempi koulutus hänellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukion lehtori ja palkka on yli 4k€ ilman ensimmäistäkään kokemuslisää. Harvalla alalla saa heti työuran alussa vastaavia palkkoja. Toki palkkakehitys on yleensä parempaa esim. DI-aloilla.
No huono palkkahan toi on, mun amk-insinööri puoliso saa 5600€ ilman mitään lisiä ja lähes puolet lyhyempi koulutus hänellä.
"Vuonna 2023 insinööriliiton tilastojen mukaan ammattikorkeakoulutaustaisen insinöörin keskipalkka oli noin 3 5004 000 euroa kuukaudessa"
"Vuonna 2023 insinööriliiton tilastojen mukaan ammattikorkeakoulutaustaisen insinöörin keskipalkka oli noin 3 5004 000 euroa kuukaudessa"
Niin amk-taustainen insinööri saa 4000€ ja lehtori. 4000€?
Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Aineenopettaja on 3 655 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 3 655 €
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 2023 insinööriliiton tilastojen mukaan ammattikorkeakoulutaustaisen insinöörin keskipalkka oli noin 3 5004 000 euroa kuukaudessa"
Niin amk-taustainen insinööri saa 4000€ ja lehtori. 4000€?
Puhuin aloituspalkasta. Jos insinöörin keskipalkka on 3500 viiva 4000 euroa, niin aloituspalkka on varmasti selvästi vähemmän. 10v kokemuksella keskimääräisellä urakehityksellä DI tienaa enemmän kuin opettaja.
Mielestäni se, että kuinka paljon ammatista maksetaan, kertoo työn yleisestä arvostettavuudesta. Ja opettajilla on ihan susihuono palkka. Joku luokanope ei saa lähi tai sairaanhoitajaa paljon kummempaa palkkaa.