Miksi opettajia pidetään ressukoina?

Opettajat kasaavat tehtäviä lapsille ja juoksuttavat jo aamusta. Siinä sitten pyhimys.

Teininä pidin  muiden tavoin opettajia tyhminä, kun he ovat vapaaehtoisesti tulleet takaisin kouluun, kun kerran ovat päässeet pois. Näin etenkin peruskoulussa.

Suurin osa opettajista ei saanut sitä yläasteen eläimellistä meininkiä hallintaan, vaikka itse olisin ollut erittäin opinhaluinen. Suurin osa tunneillaoloajasta meni hukkaan. Tämä tapahtui 80-luvulla.

Jälkikäteen mietin, miten ne ressukat jaksoivat. Itse pääsin jatkamaan elämääni muualla.

Olen samaa mieltä, että opettajien työn vaativuus ja arvostuksesta kertoo paljon jo se, että ylioppilas tai koulunkäynninohjaaja voi tuurata opettajaa. On paljon ammatteja, (lääkäri, sairaanhoitaja, ekonomi, juristi, puheterapeutti, insinööri yms yms)  jota ei todellakaan voisi tuurata vain ylioppilas. (Kun ylioppilaskaan ei enää itsestään ole merkki yhtään mistään, valkolakki päässä voit olla tyhmä kuin saapas) 

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että opettajien työn vaativuus ja arvostuksesta kertoo paljon jo se, että ylioppilas tai koulunkäynninohjaaja voi tuurata opettajaa. On paljon ammatteja, (lääkäri, sairaanhoitaja, ekonomi, juristi, puheterapeutti, insinööri yms yms)  jota ei todellakaan voisi tuurata vain ylioppilas. (Kun ylioppilaskaan ei enää itsestään ole merkki yhtään mistään, valkolakki päässä voit olla tyhmä kuin saapas) 

Edelleenkin muutama päivä varmasti siltä ylioppilaalta onnistuu. Olen kyllä monesti tosin huomannut tultuani takaisin taloon, että samat asiat pitää opettaa uudestaan. Sen ylioppilaan tehtävä on vaan lähinnä vahtia oppilaita, että kaikki pysyvät ehjinä.

Terveisin se aiempi yläkoulun ope

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Tiedän tapauksen, jossa tuore ylioppilas tuurasi maalaiskoulussa vuoden verran kaikkia opettajia, myös pidempiä sijaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Tiedän tapauksen, jossa tuore ylioppilas tuurasi maalaiskoulussa vuoden verran kaikkia opettajia, myös pidempiä sijaisuuksia.

Ja sekä yläasteen että lukion tunneilla.

"Tämä kertoo jo aika paljon työn vaativuudesta, kun pelkkä ylioppilas voi tuurata opettajaa. Ei voi pelkkä ylioppilas sijaistaa esim. Sairaanhoitajaa"

Luulin, että on itsestään selvää tämä, mutta kerron nyt kuitenkin.

Sijainen ei opeta mitään. Hän ei ole opettaja. Hän laskee läsnäolijat ja pitää oppilaat luokassa. Hän näyttää videon tai käskee oppilaita tekemään opettajan antamat tehtävät. 

Sairauslomalla oleva opettaja joutuu aina lähettämään tuntisuunnitelmat rehtorille. Niistä tehdään sellaiset, että kuka tahansa voi vetää tunnin. Uuden opettamista siirretään.

Sijainen ei myöskään arvioi mitään, eikä yleensä hoida luokanvalvojan tehtäviä tai osallistu kokouksiin tai palavereihin.

Mutta jos itse arvelet kykeneväsi opettamaan ja arvioimaan opetussuunnitelman mukaan yläkoulun matematiikkaa, kemiaa, historiaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta tmv. niin tervetuloa yrittämään. Ja samalla tietenkin motivoimaan ja hallitsemaan päivän mittaan pahimmillaan sataa murrosikäistä.

Semi ohiksena sen verran, että itse arvostan kaikkia ammattilaisia. Ja ihmettelen, mikä tarve joillekuilla on aina lytätä toisia.

Meidän duuni ei kyllä ole helpommasta päästä nykyään. 

T. Yläkoulun opettaja 

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.

Varmaan siksi, että kaikki fiksutkin opettajat on pakotettu tähän wo..ke- kultt.uuriin ym.

Ope ei saa enää opettaa kunnolla, ja on liikaa lässynläätä.🤷

Vierailija kirjoitti:

Kevyt käsienheiluttelukoulutus lattea ryystäen, alalla ei mitään tekemistä tieteen kanssa, lyhyet työpäivät, pitkät lomat. Pettämistilastoissa ja avioeroissa loistavat. Puhun nyt isästäni, alalla miehet on kuin kukot tunkiolla, vakivirkaa suorastaan tyrkytetään kunhan munat löytyy. Helppo opiskelu, helppo työ, helppo raha, etenkin miehille.

Yhä edelleen yläkoulun opettaja on alansa (esimerkiksi historia, biologia, kemia jne.) maisteri. Moni näistä aloista on niin kilpailtu, että sitä pääsee lukemaan murto-osa hakijoista. Eikä esimerkiksi matemaattisten alojen maisteriksi ole kykyjä jokaisella todellakaan. 

Et anna kovin hyvää kuvaa omasta yleissivistyksestäsi, jos et ymmärrä, että alakoulun luokanopettaja on eri asia kuin aineenopettaja, joka työskentelee lukiossa tai yläkoulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.

Kuka mahtoi opettaa sinut lukemaan ja kirjoittamaan? Tai kuka opetti sen lääkärin lääkäriksi tai sairaanhoitajan sairaanhoitajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.

Kertoo myös kaiken ns. akateemisuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.

 

Kuka mahtoi opettaa sinut lukemaan ja kirjoittamaan? Tai kuka opetti sen lääkärin lääkäriksi tai sairaanhoitajan sairaanhoitajaksi?

Ihan itse opin kolmevuotiaana sekä lukemaan että kirjoittamaan. Ei siihen erikseen opettajaa tarvita. Peruskoulu eli luokanopettajien opetus olikin täyttä tuskaa, ammattilaiset opettajat sitten erikseen korkeammilla asteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.

 

Kuka mahtoi opettaa sinut lukemaan ja kirjoittamaan? Tai kuka opetti sen lääkärin lääkäriksi tai sairaanhoitajan sairaanhoitajaksi?

Itse opin lukemaan ennen kouluikää ja kirjoittamisenkin taisi äiti ehtiä opettamaan ennen kouluikää, kuten omien lapsieni kanssa olen menetellyt, kun eihän koulussa ole pitkään aikaan ehditty normioppilaita huomioimaan kun kaikenlaiset mam ut ja er ityiset vie opettajien huomion

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.

Oppilaan terveys ei ole uhattuna, jos ylioppilas tekee virheen. Siksi terveyden ammattilaista ei voi ylioppilas sijaistaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että opettajien työn vaativuus ja arvostuksesta kertoo paljon jo se, että ylioppilas tai koulunkäynninohjaaja voi tuurata opettajaa. On paljon ammatteja, (lääkäri, sairaanhoitaja, ekonomi, juristi, puheterapeutti, insinööri yms yms)  jota ei todellakaan voisi tuurata vain ylioppilas. (Kun ylioppilaskaan ei enää itsestään ole merkki yhtään mistään, valkolakki päässä voit olla tyhmä kuin saapas) 

Etkö muista valelääkärikeissiä, jossa valelääkäri oli varsin pitkään paljastumatta?

Et anna kovin hyvää kuvaa omasta yleissivistyksestäsi, jos et ymmärrä, että alakoulun luokanopettaja on eri asia kuin aineenopettaja, joka työskentelee lukiossa tai yläkoulussa.  

Eikös tuolla ylhäällä erikseen mainittu aineenopettaja, eli varmasti ap sen ymmärsi. 

 

Et taas anna kovin hyvää kuvaa omasta yleissivistyksestäsi, kun et tiedä, että myös luokaopet ovat maistereita! 

Vierailija kirjoitti:

Ennen opettajat oli auktoriteettejä. Nykyisin ensimmäisenä tärisemässä nurkassa jos joku vähän ääntä korottaa

Höpsis. Vaihdoin opettajaksi 40-vuotiaana ja yksikään meidän yläkoulun opettajista ei ole värisevä nössö. Nehän on niin suulaita kaikki, ja itsevarmoja. Tottuneet ottamaan tilan haltuun. Toki opettajissa on eroa. Jotkut on parempia ja jotkut huonompia työssään, mutta nössöiksi meitä ei voi nimittää. 

Vierailija kirjoitti:

Kevyt käsienheiluttelukoulutus lattea ryystäen, alalla ei mitään tekemistä tieteen kanssa, lyhyet työpäivät, pitkät lomat. Pettämistilastoissa ja avioeroissa loistavat. Puhun nyt isästäni, alalla miehet on kuin kukot tunkiolla, vakivirkaa suorastaan tyrkytetään kunhan munat löytyy. Helppo opiskelu, helppo työ, helppo raha, etenkin miehille.

Enpä ole ennen kuullut, että matemaattisen analyysin, kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian kurssit yliopistolla olisivat kevyttä käsienheiluttelua. Mikä mahtaa olla oma koulutuksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilailta onnistuu usein muutaman päivän sijaisuudet siksi, että sijaisuustuntien tehtävinä on monesti pelkkää kirjan kappaleiden lukemista, tehtävien tekoa, videoiden katselua tms. Olen itse matikan, fysiikan ja kemian ope yläkoulussa, ja voin sanoa, että eivät nämä ylioppilaat kyllä mitään kemian demoja esimerkiksi tee. 

Ylioppilas ei voi sijaistaa sairaanhoitajaa tai lääkäriä päivääkään. Kertoo kaiken oleellisen opetusalasta.

 

Kuka mahtoi opettaa sinut lukemaan ja kirjoittamaan? Tai kuka opetti sen lääkärin lääkäriksi tai sairaanhoitajan sairaanhoitajaksi?

Lääkärit opettaa toinen lääkäri ja sairaanhoitajia opettaa sairaanhoitajat