Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Stressitön työ - löytyykö sellaista enää?
26.04.2025 |
Olin pari vuotta rivityöläisenä logistiikkakoordinaattorina, ja puoli vuotta sitten minut siirrettiin tiimini esihenkilöksi.
Jo ennen ylennystä työstä tuli osaamisen mukana aina vain vaativampaa, mitä enemmän osasit, sitä useammin myös ylimääräiset tehtävät kaatuivat päälle.
Viimeiset kuukaudet työ on ollut todella raskasta, kiire on jatkuvaa ja päivät koostuu kymmenistä eri tehtävistä joita pitää pystyä tekemään samaan aikaan. Työ on alkanut tulla uniini ja vapaa-aikaan, ja ikävöin kovasti rivityöläisen huoletonta elämää. Mietin myös usein alan vaihtoa, mutta jokainen työpaikkailmoitus kuuluttaa tehokkaan ja nopean työntekijän perään.
Onko olemassa työtä jossa joku ei kokoajan hengitä niskaan, vaadi enemmän kuin pystyt tekemään, joka antaa edes puolet siitä mitä se ottaa?
Työpäivän jälkeen kotona odottaa perhe ja harrastukset, ja alan olla kyllästynyt siihen että minusta on jäljellä hermoraunio raato vain päivän päätteeksi, ei tämä elämää ole. Vai kuuluuko tämä juuri esihenkilöiden työnkuvaan, kun kaikki sonta sysätään vähän paremman palkan takia vain sinulle?
Kommentit (83)
Joku voisi pitää työtäni stressaavana, mutta itse en koe niin. No, toisaalta saman toistaminen käy tylsäksi ja sen voi kokea silloin tällöin pitkästyttäväksi ja sitä kautta ehkä myös stressaavaksi. Osa asiakkaista on uhkailevia, suurin osa pahantuulisia, on neiti näsäviisaita ja kaikenlaisia, mutta ne eivät hetkauta. Työ itsessään on helppoa kuin heinänteko. Suosittelen ensimmäisenä muuttamaan omaa suhtautumista työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritänkin hakea uutta näkökulmaa työtilanteeseen melkein päivittäin. En vain saa siitä pysyvää mielentilaa, sisäänrakennettu tunnollisuus ottaa aina uudelleen vallan. Vaikka työ on vain työ, kukaan ei kiittele haudalla että kylläpä kiltisti teit kaikki hommat. Toivottavasti saan suunnan käännettyä.
Puistotyöntekijä/puutarhuri. Kunhan on vain rivityöntekijä, niin on kyllä hyvinkin stressitöntä. Päivät kuluvat esim ruohoa leikatessa, kitkiessä, kukkia kastellessa, istuttaessa tai roskia kerätessä. Jos jotain ei kerkeä tehdä, huomenna on uusi päivä. Bonuksena kaunis työympäristö ja fyysinen aktiivisuus. Miinuksena se, ettei työtä ole vuoden ympäri.
Vierailija kirjoitti:
Mun entisellä työpaikalla on tilanne, että yksi ihminen tekee siellä neljän ihmisen työt. YT:n myötä hän jäi tämän osaston ainoaksi työntekijäksi ja minä ja 2 muuta sai kenkää. Tämä meidän porukka olisi tarvinnut potkujen sijasta 2-kertaisen määrän lisäkäsiä.
Silloin tällöin juttelen hänen kanssaan ja hän on niin poikki, että pelkää henkensä puolesta. Ei uskalla jäädä sairaslomallekaan, koska muuten koko organisaatio menisi sekaisin.
Ei ole helppoa itselläkään, puoli vuotta työttömänä eikä yhtään haastattelukutsua.
Vielä pari kuukautta niin homma on ohi.
Olin henkilökohtaisena avustajana vuosia ja avustettavani sattuivat olemaan ihania! Harmi kun siitä ei maksettu kunnolla, joten jouduin lähtemään muualle.
Ruuanlaittoa, siivousta, kaupassa, asioilla ja harrastuksissa käyntiä joskus vain seuranpitoa. En todellakaan ollut kuormittunut, ja työpäivät olivat myös max. 5 tuntia pitkiä.
Nyt olen etätyössä, mutta kyllä ruudun äärellä istuminen kuormittaa. Kun kone tai puhelin menee kiinni, en koskaan näe mitä olen saanut konkreettisesti aikaan. Ihan sama onko 30 sähköpostia lähetetty tai montako excel-laskelmaa olen tehnyt, missään se ei itselleni näy.
Oman yrityksen perustamisesta haaveilen kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihmisestä itsestään kiinni minkälaisen taakan suostuu harteilleen ottamaan. Tekeekö työasiat työajalla vai murehtiiko niitä vapaillakin.
Ihmisen, jonka on vaikea sanoa ei, täytyy opetella se. Yli omien voimavarojen raataessa tulee ennemmin tai myöhemmin eteen tilanne, että työnteko loppuu kun kamelin kuorma kasvaa liian isoksi.
Olen itse tunnollinen ja pidän siitä että koko ajan on tekemistä. Mutta priorisoin ja jätän kylmästi tekemättä sellaiset asiat joihin aikani ei kohtuudella riitä. On ylemmän tahon asia miettiä palkkaavatko lisätyövoimaa vai jääkö osa asioista tekemättä. Siitä ne palkkansa saavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen metalliduunari isossa konepajassa. Palkkani 2800€/kk ja ei stressiä. Teen 8h töitä ja seuraavana päivänä en edes muista mitä eilen tein. Koskaan en kotona mieti työasioita.
M38
Itsekin olen metalliduunari, tosin palkkani on vain 1800€/kk. Mutta silläkin pärjää kun nuukasti elää. Työ on todella huoletonta, enkä tosiaan mieti kotona töitä. Olen ollut joskus paremmin palkatussa työssä ja stressin takia halusin vaihtaa alaa.
Minäkin olin ennen huoleton metallimies.Nyt insinöörin hommissa on huolta ja vitutusta joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pitkäaikaistyötön ja työskentelen 2 kk vuodessa elo-syyskuu poimimalla marjoja ja sieniä. Tienaan tuilla 13000 euroa vuodessa ja poiminalla 6000-8000 riippuen sadosta. Talvet vietän etelän lämmössä marjarahoilla. Stressitasoni on matala ja nautin elämästä todella paljon. Ehkä tulevaisuudessa yritän hankkia helpon työn tai sitten en. 😀😀
Pitäisi lopettaa kaikki "uratavoitteet/uralla etenemispuhe" itseisarvona. Ei kaikista vain ole esimiestehtäviin. Ihmisillä on joku outo käsitys, että uralla on kiivettävä niin ylös kuin vain ikinä pääsee vaikka siinä samassa häviäisi työn miellekkyys. Tavallinen rivityöntekijyys kunniaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on nykyisin työpaikkoja, joissa ennen teki kolme ihmistä työt, mutta nykyisin vain yksi henkilö. Palkka ei ole kolmen ihmisen vaan yhden. Ja sitten ihmetellään miksi ihmiset sairastuvat
Suomessa on myös työpaikkoja, joissa työtehtävät (osan niistä ainakin) hoiti juristit ja nyt saman homman tekee sihteeri sihteerin palkalla. Hlvetinmoinen vastuu, työmäärä ja paine kaiken lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Olin henkilökohtaisena avustajana vuosia ja avustettavani sattuivat olemaan ihania! Harmi kun siitä ei maksettu kunnolla, joten jouduin lähtemään muualle.
Ruuanlaittoa, siivousta, kaupassa, asioilla ja harrastuksissa käyntiä joskus vain seuranpitoa. En todellakaan ollut kuormittunut, ja työpäivät olivat myös max. 5 tuntia pitkiä.Nyt olen etätyössä, mutta kyllä ruudun äärellä istuminen kuormittaa. Kun kone tai puhelin menee kiinni, en koskaan näe mitä olen saanut konkreettisesti aikaan. Ihan sama onko 30 sähköpostia lähetetty tai montako excel-laskelmaa olen tehnyt, missään se ei itselleni näy.
Pidän tätä rinnastusta aika outona. Ethän sinä henkilökohtaisenkaan avustajan työssäkään nähnyt mitään konkreettista sen jälkeen kun olit sulkenut oven hänen luotaan. En siis näe mitään eroa siihen, että tietokoneen sulkeuduttua ei näe konkreettisia asioita. Asennekysymys siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi lopettaa kaikki "uratavoitteet/uralla etenemispuhe" itseisarvona. Ei kaikista vain ole esimiestehtäviin. Ihmisillä on joku outo käsitys, että uralla on kiivettävä niin ylös kuin vain ikinä pääsee vaikka siinä samassa häviäisi työn miellekkyys. Tavallinen rivityöntekijyys kunniaan!
Voidaanko ihminen tuosta vaan SIIRTÄÄ esimiestehtäviin, vaikkei halua? Ap ilmaisi asian noin ("minut siirrettiin"), ja jäin hieman miettimään onko sellainen mahdollista. Voidaanko siis työntekijä potkia pihalle, jos ei suostu ylenemään? Vaikea uskoa, mutta en tiedä.
Ei sellaista työtä olekaan, missä ei olisi mitään odotuksia tai vaatimuksia. Se on sitten yksilöstä kiinni, millaiset odotukset tai vaatimukset aiheuttavat haittaavaa stressiä.
Varmasti on sellaisia työpaikkoja ja -tehtäviä, jotka ehdottomasti suurin osa ihmisistä kokee jokseenkin stressittömänä. Sitten on taas niitä, jotka lähes jokainen kokee hyvin stressaaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtamalla paranee. Itse olen vaativissa asiantuntijatehtävissä ja saan vaikuttaa erittäin paljon siihen miten työt teen. Aiemmassa työpaikassa olin keskijohdosta seuraavana, ei enää ikinä niihin hommiin..
Vierailija kirjoitti:
Ota nuorena demareiden, vihreiden tai vasemmistoliiton jäsenkirja ja verkostoidu!
Patologinen valehtelu ja varastamien on myös erittäin tärkeä taito.
Tuon jälkeen ei tarvitse opiskella yliopistossa, kun automaattisesti olet pätevä mihin tahansa hommaan!
Kuten ylioppilas, sivarihomo Haavisto, tai ylioppilas demareiden Talouspuolen huippuosaaja Matias on näyttänyt.
Saksan "kielen taitaja" huipputalaousosaaja peruskoulunopettaja Tutti Typpyräinen yhdessä JauhoSannan kanssa sai tekstiviestin aikaiseksi, jolla Fortum menetti 10 miljardia.
Rahaa On!
Kannattaa myös hakea Ylelle, ei tarvita koulutusta, vaan voit päästä huipputehtäviin huippupalkalla kuten tämä ylioppilas Ylä-Anttila, joka nykyään huseeraa pääjohtajana. Sillä palkalla sietää jo vähän stressiä enkä usko, että tuolla mitään stressiä on, eiväthän ne YT:t häntä koske ja eiköhän Ylen pomoilla ole aika lokoisat oltavat.
Tuli mieleen, että eikös tuo Merja-täti ole kokoomuslainen? Ihan varma en siitä ole. Mutta on ainakin osannut verkostoitua näppärästi ja tunkea itseään joka paikkaan. Varmaan todella poikkeuksellisen nerokas tyyppi, kun noin vähäisellä koulutuksella on päässyt noin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkäaikaistyötön ja työskentelen 2 kk vuodessa elo-syyskuu poimimalla marjoja ja sieniä. Tienaan tuilla 13000 euroa vuodessa ja poiminalla 6000-8000 riippuen sadosta. Talvet vietän etelän lämmössä marjarahoilla. Stressitasoni on matala ja nautin elämästä todella paljon. Ehkä tulevaisuudessa yritän hankkia helpon työn tai sitten en. 😀😀
Ai ai, kunhan työvoimaviranomainen saa selville, että olet etelässä talvet, katkeavat sinulta tuet. Työttömän pitää olla käytettävissä, ei siellä ulkomailla saa kuukausikaupalla lorvia. Kohta joku kateellinen naapuri käräyttää sinut ja tulee loppu tuolle vetelehtimiselle.
Nyt mars töihin sieltä, elätti.
Ei löydy stressitöntä eikä stressillistä 😂😂😂
Mun hieroja oli vaihtanut asiantuntijasta hierojaksi just ton takia, tosi stressitöntä. Oli erittäin tyytyväinen. Toki leipä ei välttämättä ole niin leveä, mutta kyllä omalle hyvinvoinnilleenkin pitää arvoa panna. Vaihtoehtoja löytyy kyllä :)
Alue: Aihe vapaa
Olen opettaja ja mielestäni tämä työ on varsin stressitöntä kunhan suhtautuu sopivalla tavalla. Opetan opsin mukaan ja niin hyvin kuin pystyn ja jos jotakuta ei kiinnosta, niin se ei ole minun ongelmani.