Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Stressitön työ - löytyykö sellaista enää?
26.04.2025 |
Olin pari vuotta rivityöläisenä logistiikkakoordinaattorina, ja puoli vuotta sitten minut siirrettiin tiimini esihenkilöksi.
Jo ennen ylennystä työstä tuli osaamisen mukana aina vain vaativampaa, mitä enemmän osasit, sitä useammin myös ylimääräiset tehtävät kaatuivat päälle.
Viimeiset kuukaudet työ on ollut todella raskasta, kiire on jatkuvaa ja päivät koostuu kymmenistä eri tehtävistä joita pitää pystyä tekemään samaan aikaan. Työ on alkanut tulla uniini ja vapaa-aikaan, ja ikävöin kovasti rivityöläisen huoletonta elämää. Mietin myös usein alan vaihtoa, mutta jokainen työpaikkailmoitus kuuluttaa tehokkaan ja nopean työntekijän perään.
Onko olemassa työtä jossa joku ei kokoajan hengitä niskaan, vaadi enemmän kuin pystyt tekemään, joka antaa edes puolet siitä mitä se ottaa?
Työpäivän jälkeen kotona odottaa perhe ja harrastukset, ja alan olla kyllästynyt siihen että minusta on jäljellä hermoraunio raato vain päivän päätteeksi, ei tämä elämää ole. Vai kuuluuko tämä juuri esihenkilöiden työnkuvaan, kun kaikki sonta sysätään vähän paremman palkan takia vain sinulle?
Kommentit (83)
Joku kyseli voiko väkisin ylentää, ja ei tietenkään voi. Kerroin vain heti alkuun ettei elämäntilanne ole sellainen että jaksaisin antaa työlle enempää ja että haluan pitää työt muusta elämästä erillään. Asiaa kuitenki kysytiin useamman kerran vielä sen jälkeen ja sitten lopulta lupauduin kokeilemaan esimiestehtäviä.
En ole koskaan aiemmin kantanut töitä mukanani kotiin, mutta viime kuukausina olen selvästi uuvahtanut työtahtiin ja alkanut nähdä unia töistä ja miettimään niitä vapaalla.
Tiedän että kaikella on hintansa, parempi palkka = vaativampi työ.
Se silti sotii pahasti arvojani vastaan, työ on yks naurettava pakollinen paha joka on hoidettava. Esimies ei ole mikään johtaja, miksi siis tässä välietapissa niskaan kaatuu niin paljon vastuuta?
Olisi ihana ehtiä miettiä elämää ja pysähtyä tuijottelemaan kaukaisuuteen.
Ehkä vain vaadin paluuta riviin ja ehdotan tähän kirottuun pestiin jotain työkavereistani. Mua ei kiinnosta tittelit, ja vielä vähemmän kiinnostaa yrityksen ongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jo ennen ylennystä työstä tuli osaamisen mukana aina vain vaativampaa, mitä enemmän osasit, sitä useammin myös ylimääräiset tehtävät kaatuivat päälle. "
Käsittääkseni on olemassa ihmisiä, jotka osaavat asettaa omat rajansa ja kieltäytyä kasautuvista lisätöistä. En tiedä, mutta näin olen kuullut.
Mulla vois periaatteessa olla kiireetön, mukava työ, mutta työnantajan jatkuvat ja vaihtuvat vaatimukset kuormittavat. Työ on ihan ruohonjuuritasoa mutta silti koko ajan pitää olla jossain "kehittymässä" ja harva se päivä istutaan palavereissa. Käytettävät ohjelmat muuttuvat parin vuoden välein eikä ne toimi kunnolla. Digiaika ja vaatimukset, että työvälineenä on puhelin, on LISÄNNYT huomattavasti kirjauksiin kuluvaa aikaa. Mä oonkin nyt ajatellut, että tämä on mun työtä, se mistä mulle maksetaan ja mihin mun aika kuluu - ei se mikä on työn oikea kohde eli ihmiset.
Kärsimys ilmeisesti kuuluu työnkuvaan nykyisin. Itse olen sellainen, etten ota stressiä mistään, ja tämä taas sai esimiehen ja kollegat raivon partaalle, kun he yrittivät stressata minua enkä reagoinut asiaan.
Eihän sinun ole pakko stressata missään työtehtävässä siis. Voit ihan hyvin vaan kuunnella ja sanoa, että "jaa" ja "juu, teen kun ehdin", tai "palaan asiaan". Ja sitten keskittyä vaan niihin itse työtehtäviin. Kyllä ne tulevat tehtyä, kun tulevat tehtyä.
Paska organisointi ei ole sinun vikasi. Teet sen minkä teet ja se siitä.
Olen lähihoitaja vanhuspuolella. Suurin osa työkavereista on aika stressaantuneita. Itse teen todella rauhassa työt. Työtä on tosi paljon, se on usein raskasta, likaista ja haisevaa tietenkin, lisäksi kaikenlaista aivan turhaa kirjaamista, raporttia, tietokonekaavaketta ja koulutusta päivittäin, mutta en ota mistän niistä paineita Eli sopii minulle, enkä juuri koskaan mieti töitä vapaa-ajalla. Enkä ikinä suostu tekee ylitöitä. Ihmisten kohtaaminen antaa paljon. En vaihtaisi johtajahommiin jossa saa stressata itsensä sairaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla vois periaatteessa olla kiireetön, mukava työ, mutta työnantajan jatkuvat ja vaihtuvat vaatimukset kuormittavat. Työ on ihan ruohonjuuritasoa mutta silti koko ajan pitää olla jossain "kehittymässä" ja harva se päivä istutaan palavereissa. Käytettävät ohjelmat muuttuvat parin vuoden välein eikä ne toimi kunnolla. Digiaika ja vaatimukset, että työvälineenä on puhelin, on LISÄNNYT huomattavasti kirjauksiin kuluvaa aikaa. Mä oonkin nyt ajatellut, että tämä on mun työtä, se mistä mulle maksetaan ja mihin mun aika kuluu - ei se mikä on työn oikea kohde eli ihmiset.
Niinpä. Siinä vaan pyörii mukana ja sanoo itselleen vaikka välillä, että "hyvin sä vedät" ja tiimille "hyvä me".
Joissakin paikoissa tuntuu, että asiaan oikein kuuluu se että pitää kauhistella ja kieriä paskassa ja pelossa. Ei se edistä mitään suoritusta. Xtreme-urheilussa tämän joskus opin, että se stressi ja pelko eivät vaan tuo mitään lisää suoritukseen - eivät paranna omaa oloa, eivät tee siitä kivempaa, eivät lisää sen tehokkuutta, ei yhtään mitään. Joten sama vaan todeta että "kikkels kokkels, syteen tai saveen, liikutan raajojani ja se saa luvan riittää". Mitä rennompi on, sitä paremmat tulokset yleensä. Mutta työelämässä ei olla näin edistyneitä, siellä jos ei ole pillu piukeana stressistä niin ei ilmeisesti voi tehdä töitään kunnolla :P
Löytyy, mutta työnantaja ei ole valtio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen lähihoitaja vanhuspuolella. Suurin osa työkavereista on aika stressaantuneita. Itse teen todella rauhassa työt. Työtä on tosi paljon, se on usein raskasta, likaista ja haisevaa tietenkin, lisäksi kaikenlaista aivan turhaa kirjaamista, raporttia, tietokonekaavaketta ja koulutusta päivittäin, mutta en ota mistän niistä paineita Eli sopii minulle, enkä juuri koskaan mieti töitä vapaa-ajalla. Enkä ikinä suostu tekee ylitöitä. Ihmisten kohtaaminen antaa paljon. En vaihtaisi johtajahommiin jossa saa stressata itsensä sairaaksi.
Väärän alan valinneet.
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkäaikaistyötön ja työskentelen 2 kk vuodessa elo-syyskuu poimimalla marjoja ja sieniä. Tienaan tuilla 13000 euroa vuodessa ja poiminalla 6000-8000 riippuen sadosta. Talvet vietän etelän lämmössä marjarahoilla. Stressitasoni on matala ja nautin elämästä todella paljon. Ehkä tulevaisuudessa yritän hankkia helpon työn tai sitten en. 😀😀
Ei paha. Poimitko jossain marjatilalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkäaikaistyötön ja työskentelen 2 kk vuodessa elo-syyskuu poimimalla marjoja ja sieniä. Tienaan tuilla 13000 euroa vuodessa ja poiminalla 6000-8000 riippuen sadosta. Talvet vietän etelän lämmössä marjarahoilla. Stressitasoni on matala ja nautin elämästä todella paljon. Ehkä tulevaisuudessa yritän hankkia helpon työn tai sitten en. 😀😀
Ai ai, kunhan työvoimaviranomainen saa selville, että olet etelässä talvet, katkeavat sinulta tuet. Työttömän pitää olla käytettävissä, ei siellä ulkomailla saa kuukausikaupalla lorvia. Kohta joku kateellinen naapuri käräyttää sinut ja tulee loppu tuolle vetelehtimiselle.
Nyt mars töihin sieltä, elätti.
Ei tarvitse olla hälytysvalmiudessa. Äkkiähän sieltä singahtaa takaisin jos "tarjoavat työtä" mikä olisi kyllä aika hauska nähdä tässä elämässä. Siis sellaista joka oikeasti vastaisi oma osaamista jotenkin.
Lukion opinto-ohjaajilla on kuulemma helppoa ja stressitöntä. Pitkät lomat ja viiden tonnin palkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä stessaa töistä koskaan. Se hyväpuoli on olla pelkkä työntekijä niin ei tarvitse stressata. Antaa pomon hoitaa stressaaminen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lähihoitaja vanhuspuolella. Suurin osa työkavereista on aika stressaantuneita. Itse teen todella rauhassa työt. Työtä on tosi paljon, se on usein raskasta, likaista ja haisevaa tietenkin, lisäksi kaikenlaista aivan turhaa kirjaamista, raporttia, tietokonekaavaketta ja koulutusta päivittäin, mutta en ota mistän niistä paineita Eli sopii minulle, enkä juuri koskaan mieti töitä vapaa-ajalla. Enkä ikinä suostu tekee ylitöitä. Ihmisten kohtaaminen antaa paljon. En vaihtaisi johtajahommiin jossa saa stressata itsensä sairaaksi.
Väärän alan valinneet.
Sanoisin, että 80% porukasta on tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja mielestäni tämä työ on varsin stressitöntä kunhan suhtautuu sopivalla tavalla. Opetan opsin mukaan ja niin hyvin kuin pystyn ja jos jotakuta ei kiinnosta, niin se ei ole minun ongelmani.
Olet aineenopettaja?
Vierailija kirjoitti:
Puistotyöntekijä/puutarhuri. Kunhan on vain rivityöntekijä, niin on kyllä hyvinkin stressitöntä. Päivät kuluvat esim ruohoa leikatessa, kitkiessä, kukkia kastellessa, istuttaessa tai roskia kerätessä. Jos jotain ei kerkeä tehdä, huomenna on uusi päivä. Bonuksena kaunis työympäristö ja fyysinen aktiivisuus. Miinuksena se, ettei työtä ole vuoden ympäri.
Se, että ei ole vuoden ympäri on muuten iso miinus. Ja kyllä ne ruohonkitkijät, kukkienistuttajat valittavat selkä-, lantiokivuista.
Oon puhelinaspana 30h / viikko. Osa noistakin duuneista on ihan ylipaineistettuja, mutta nyt on kiva työ ja kivat asiakkaat ja etänä voi tehdä, ei avotoimistohälyä eikä ruuhkabusseja. Tykkään. Mut joo palkka ei sit oo kummonen :D. Mutta oon taloustaitoinen niin ei raha-asiatkaan stressaa.
Mä keksin. Metsäkoneenkuljettaja määrää itse työtahtinsa, varsinkin jos on yrittäjä.
Tulisi pysytellä niissä kuvioissa työn kuvasta joka on työ aloittaessa sovittu.
Ei kai ihmisen tarvitse venyä äärettömyyksiin, vaan pysyä siinä mikä on toimen kuvaksi
annettu ja sovittu työ vastaanotettaessa.
Jos haluaa venyä ja tehdä samalla palkalla enemmän ...sanoisin, että se on tyhmyyttä, eli pelkkää
miellyttämisen halua ja työnantajalta hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Mun hieroja oli vaihtanut asiantuntijasta hierojaksi just ton takia, tosi stressitöntä. Oli erittäin tyytyväinen. Toki leipä ei välttämättä ole niin leveä, mutta kyllä omalle hyvinvoinnilleenkin pitää arvoa panna. Vaihtoehtoja löytyy kyllä :)
Herranen aika- hierojan työ käy selälle, lantiolle, käsille. Ja on erittäin kyseenalainen ammatti. Hieroot läskiä sedämiestä posket punaisenä, yäk
Alue: Aihe vapaa
Tuo on hyvä taito. Vapaa-aika on vapaata ja työ on työaikaa. Hyvä osata erottaa nämä.