Lue keskustelun säännöt.
Mitä koulutuksia tulisi vältellä kuin ruttoa?
26.04.2025 |
Ammattikorkea: Metsätalousinsinööri
Täysin liikakoulutettu ala, mikä tarkoittaa, että työ- ja harjoittelupaikkoja on todella haastavaa saada. Lisäksi kaikki harjoittelut on mahdollista suorittaa käytännössä vain kesällä, joten jos et saa kesän ajaksi harjoittelupaikkaa opintojen aikana niin joudut odottamaan seuraavaan kesään. Lisäksi jos et saa harjoittelupaikkaa viimeistään 2. vuoden jälkeen niin sen saaminen on miltei mahdotonta.
Jos satut olemaan niitä harvoja jotka töihin pääsevät, niin yt-neuvottelut, kehno palkka ja etenemismahdollisuuksien puute iskevät kuin nyrkki. Lisäksi metsäalan tulevaisuus näyttäytyy todella synkältä Venäjän raakapuutuonnin, ennallistamisasetuksen ja hiilinieluvaatimusten jälkeen.
Ammattioppilaitokset: Datanomi ja puuseppä
Nykyinen kuluttajateknologia on niin helppokäyttöisyys, että datanomeja ei tarvita yhtään mihinkään. Datanomien koulutus taas ei riitä yritys maailman it-asioiden hoitamiseen, ellei taustalla ole omalla ajalla hankittua taitoja.
Oululaisessa paikallislehti Kalevassa oli muutama vuosi juttu siitä, miten vuosina 2012-2016 oulussa valmistuneista puusepistä yksikään ei ole alan hommissa. Tunnetko itse ketään joka menisi huonekaluliikkeen sijaan puusepän verstaalle? Töitä puusepille ei ole.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on siis sellainen käsitys koulutuksesta, että koulutuksen jokseenkin ainoa arvo ja merkitys on työllistäminen johonkin sellaiseen työhön, mille tällä hetkellä on työntekijöiden tarvetta ja siis työtarjontaa. Ymmärrettävä näkemys mutta yksipuolinen.
Siinä unohtuu kokonaan, että opiskeleminen on itsensä kehittämistä ja älyllisen uteliaisuuden tyydyttämistä. Silloin opiskellaan sellaista, mikä kiinnostaa ja vain siksi, että se kiinnostaa.
Nyt sanonet, että sellainen opiskelu on taloudellisessa mielessä rasite, kouluttaminen ei ole ilmaista. Totta, mutta ihmiselämän tarkoitus ei ole olla taloudellisesti tehokasta. Taloudellinen tuottavuus ja hyvä ihmiselämä ovat eri asioita.
Yhteiskunnassa "tuhlataan" jatkuvasti rahaa kaikenlaiseen tarpeettomaan ja "hyödyttömään". Sikäli yliopistossa viipyileminen opintojen parissa ei ole mitenkään ainutlaatuinen tapa olla taloudellisesti katsoen tehoton. Eipä tämänhetkinen pääministerikään taida olla tehnyt päivääkään töitä. Muiden liksoilla on ilmeisesti melko taloudellisessa mielessä vaurasta elämää elänyt.
Ihmiskunta tarvitsee älykköjä ja ajattelijoita ja kaikessa rauhassa asioita miettiviä ihmisiä. Esimerkiksi Einstein ei lähtenyt opiskelemaan teoreettista fysiikkaa, koska oli huolissaan maansa taloudellisesta kilpailukyvystä. Hän ei myöskään mennyt opiskelemaan keksiäkseen suhteellisuusteorioiden kaltaisia älyllisiä oivalluksia. Hän meni opiskelemaan, koska kiinnosti. Tällaisten kiinnostumisten sivutuotteina on syntynyt monia ihmiskunnan suurimmiksi sittemmin arvioiduista saavutuksista.
TÄMÄ! Tämä on asian ydin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka, kemia, biologia, historia, maantiede.
Fyysikot ja kemistit? Saisiko perusteluja tähän.
Erkko-median toimittajat - kun joutuvat valehtelemaan aamusta iltaan joka päivä 24/7 ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku yliopiston humanistinen tiedeiden tutkinto. Joka siis ei osaa oikeesti vielä mitään muutakun tehdä jonkun tutkimuksen ja toki käyttää varmasti sujuvasti eri itc työkaluja, puhuu sujuvasti enkkua ja hallinnoida asioita mutta ei ole minkään ammattialan oikeaosaaja. Näitä on tällä hetkellä hirveä määrä työttömänä.
Oppinutta väkeä tarvitaaan järkeä käyttämään. Putkimiehiä tarvitaan rakennus- ja remonttihommissa. Jos filosofit, filologit, sosiologit, historioitsijat ja muu älymystö häviää, niin sen jälkeen kulttuuri romahtaa.
Onneksi voi hallita molemmatkin, henkisen ja fyysisen työn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku yliopiston humanistinen tiedeiden tutkinto. Joka siis ei osaa oikeesti vielä mitään muutakun tehdä jonkun tutkimuksen ja toki käyttää varmasti sujuvasti eri itc työkaluja, puhuu sujuvasti enkkua ja hallinnoida asioita mutta ei ole minkään ammattialan oikeaosaaja. Näitä on tällä hetkellä hirveä määrä työttömänä.
Oppinutta väkeä tarvitaaan järkeä käyttämään. Putkimiehiä tarvitaan rakennus- ja remonttihommissa. Jos filosofit, filologit, sosiologit, historioitsijat ja muu älymystö häviää, niin sen jälkeen kulttuuri romahtaa.
Tämä ei ainakaan persuja haittaa. Sietävät hävitäkin, mokomat wokettajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merkonomi on nykyisin vaikea koulutus. Eivät saa edes sopivaa koulutukseen kuuluvaa ilmaisharjoittelupaikkaa, koska niihin otetaan tradenomiopiskelijat.
Merkonomeille ei ole työmarkkinoita. Päätyvät kauppojen kassoille, mihin riittää normi-ihmiselle todella lyhyt perehdytys.
Suurin osa yhteiskuntatieteellisistä ja valtiotieteellisistä koulutuksista on ikävä kyllä koulutuksia suoraan työttömyyskortistoon. Sama koskee humanistisilla aloilla mm. kulttuurintutkimus + muita vastaavia aloja.
Joku mainitsi, ettei koulutuksessa voi miettiä vain työllistymistä. Kyllä voi ja itse asiassa pitäisi. Mikään ei ole yhteiskunnallisesti niin turhaa, kun ihmisten kouluttaminen kortistoon. Siinä kuluja ei tule pelkästään itse koulutuksesta ja sosiaalituista työttömyysaikana. Vaihtoehtoiskuluna menetetään fiksua työvoimaa alalta, joilla työtä löytyy. Lisäksi ihmisten turhautuminen ja merkityksen puute elämässä lisää kuin rutto mielenterveysongelmia, syntyvyys laskee edelleen, kun nuorilta ihmisiltä puuttuu taloudellinen luottamus, jne. jne.
Edellä mainittuja "älykkö" -opintoja voi sitten sitten harrastaa omalla ajallaan muun työn ohessa, mikäli ne kiinnostavat. Itse asiassa tällaiselle tuottamattomien alojen opiskelulle on sosiologiassa (joka on mielestäni myös yksi näistä tuottamattomista aloista... ;) ) ihan oma terminsä "kerskaileva joutilaisuus". Tiedän tämän, sillä harrastan sosiologian oipiskelua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selittäkää tyhmälle miksi kirjastossa työskentelemiseen tarvitaan (tai olisi hyvä olla) tutkinto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieneläinhoitajat ja hevosalan koulutus.
Kummassakaan ei ole juurikaan mahdollisuuksia työllistyä. Koulutuspaikkoja on todella paljon liikaa tarpeeseen nähden. Vähäiset työpaikat menevät suhteilla.
Jospa joku haluaakin pieneläinhoitajaksi tehdäkseen hyvää, vähentääkseen maailmasta kärsimystä ja työskennelläkseen sellaisten asioiden eteen, mitkä ymmärtää tärkeäksi ja arvokkaaksi?
Hyvä näkökulma.
Moni näkyy ajattelevan, että ammatti valitaan ja työtä tehdään vain siksi, että saisi haalittua itselleen paljon rahaa. Älyllisempi miettii, mistä saa elämälleen merkitystä ja missä pääsee toteuttamaan itseään. Silloin raha ja varallisuus ovat vähemmän tärkeitä asioita.
Toki näin, mutta ei sitä hyvää ja merkityksellistä pääse tekemään, jos ei saa töitä. Kyse ei ole siitä, että jokin ammatti olisi turha tai huono vaan siitä, että joihinkin ammatteihin koulutetaan ilmeisesti liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saa lainauksia toimimaan, mutta eikös Einstein tehnyt jotain aika rutiinihommaa patenttitoimistossa ja siinä ohessa ajatteli vähän suurempiakin asioita :) Eli ei kai viipyillyt älyllisiä mietiskellen muiden piikkiin. Tällaista jostain luin, korjatkaa jos oli vain jokin legenda.
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi AMK, korkeakoulun käymällä pääsee lasten iltapäiväkerhon ohjaajaksi, 1900e/kk
Sosionomeille todella hyvin töitä lastensuojelussa, esimerkiksi nuorisokodeissa. Soten työllistämillä nuorisokodinohjaajilla peruspalkka on n.3000 + lisät (n1000€), niin kokonaisvuositulot on noin 50 000, eli palkka myös suht hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka, kemia, biologia, historia, maantiede.
Fyysikot ja kemistit? Saisiko perusteluja tähän.
Monilla luonnontieteellisillä aloilla ei loppujen lopuksi ole kovin hyvin töitä. Vaihtoehtoja on yliopisto tai sitten opettajan hommat, jos ala on myös peruskoulun ja lukion oppiaine. (Esim. kemia ja biologia ovat, biokemia tai bioinformatiikka ei.) Teollisuudessa on jonkin verran hommia, mutta vaikutelma on että niihin olisi paremmat saumat DI- kuin FM-pohjalta, esim. kemiantekniikan DI otettaisiin mieluummin kuin kemisti. Ja yliopistotutkijan paikkojen saaminen on yllättävän paljon suhde- ja pärstäkerroinhommaa. Toki siellä on myös niitä huippulahjakkaita sosiaalisesti outoja vähän autistisen oloisia tyyppejä, mutta päästäkseen yliopistouralle ilman suhteita tai yleistä hurmaavuutta ihmisenä pitää olla sellainen poikkeuksellinen superlahjakkuus jollaista ei ole välttämättä edes joka vuosikurssilla yhtäkään. Yliopistolla on myös todella pitkä tie saada vakituista työsuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha koulutus on Merkonomi. Tradenomit vie kaikki paikat.
AMK ttadenomi on korkeakoulututkinto. Merkonomi on ammattikoulututkinto.
Paitsi vanhat opistomerkonomit. Se koulutus lopetettiin joskus noin 1995 mutta tätä ennen valmistunut merkonomi vastaa tuota tämän päivän tradenomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvataiteilija. Suuri osa elää tuilla.
Vierailija kirjoitti:
Diileri, ei kovin arvosteta.
Diilerinomi vai mikä se koulutus on?
Aiheesta on aiemminkin ollut aloituksia ja yllätys yllätys metsätalousinsinööri mainittu aina ensimmäisenä.