Mitä koulutuksia tulisi vältellä kuin ruttoa?
Ammattikorkea: Metsätalousinsinööri
Täysin liikakoulutettu ala, mikä tarkoittaa, että työ- ja harjoittelupaikkoja on todella haastavaa saada. Lisäksi kaikki harjoittelut on mahdollista suorittaa käytännössä vain kesällä, joten jos et saa kesän ajaksi harjoittelupaikkaa opintojen aikana niin joudut odottamaan seuraavaan kesään. Lisäksi jos et saa harjoittelupaikkaa viimeistään 2. vuoden jälkeen niin sen saaminen on miltei mahdotonta.
Jos satut olemaan niitä harvoja jotka töihin pääsevät, niin yt-neuvottelut, kehno palkka ja etenemismahdollisuuksien puute iskevät kuin nyrkki. Lisäksi metsäalan tulevaisuus näyttäytyy todella synkältä Venäjän raakapuutuonnin, ennallistamisasetuksen ja hiilinieluvaatimusten jälkeen.
Ammattioppilaitokset: Datanomi ja puuseppä
Nykyinen kuluttajateknologia on niin helppokäyttöisyys, että datanomeja ei tarvita yhtään mihinkään. Datanomien koulutus taas ei riitä yritys maailman it-asioiden hoitamiseen, ellei taustalla ole omalla ajalla hankittua taitoja.
Oululaisessa paikallislehti Kalevassa oli muutama vuosi juttu siitä, miten vuosina 2012-2016 oulussa valmistuneista puusepistä yksikään ei ole alan hommissa. Tunnetko itse ketään joka menisi huonekaluliikkeen sijaan puusepän verstaalle? Töitä puusepille ei ole.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosionomi AMK, korkeakoulun käymällä pääsee lasten iltapäiväkerhon ohjaajaksi, 1900e/kk
Tämä - täysin ylimitoitettu tarpeeseen nähden. Tai siis varmaan tarvetta olisi, mutta paikkoja ei ole auki koska 95% sosionomeista työllistyy julkiselle puolelle.
Ja oikeasti, pääsääntöisesti sosionomit ovat jo ylioppilaita, sitten 3v amk koulutus ja mitä sun työ on käytännössä. Ensimmäiset 10 v ihan bulkkityötä avustavissa tehtävissä esim vanhus tai vammaispuolella tai jossain lastensuojelussa tai hyysäät jotain nakkeja / juoppoja. Peruspalkka varmaankin alussa jotain 2200 -2400. Sosionomeja on niin paljon että meille niitä hakee laitoshuoltajiksi, eli siivoojiksi.
Sosionomi kun ei ole varsinaisesti minkään erityisalan substanssiosaaja, niin ei niitä voi siivoojiksikaan ottaa koska ei ole mitään osaamista nykypäivän laitoshuoltoon. Ystäväni on sosi
Sosionomi työllisyyden kuntakokeilussa tai ammatillisessa kuntoutuksessa on täysin turha ihminen. Ja kuinka hemmetin paljon hekin tulevat maksamaan. Asiakas joutuu heitä neuvomaan, oma työ ei kiinnosta, paitsi hyvien juorujen keräämiseksi. Mitään eivät osaa neuvoa, eivät yhtään mitään. En ymmärrä kuinka tyhmä ihminen on kun hakeutuu ammattiin jossa ei tarvitse tehdä mitään? Eikö ne työpäivät kuluisi nopeammin kun olisi jotain tekemistä, jotain merkityksellistä? Itse pitkästyisin päivässä kun ei olisi mitään haastetta aivoille. Huomaa kyllä noistakin että tylsää on kun pitää vaan kettuilla asiakkaille ja nostaa omaa surkeaa egoaan sillä että kohtelee asiakasta vähäjärkisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku yliopiston humanistinen tiedeiden tutkinto. Joka siis ei osaa oikeesti vielä mitään muutakun tehdä jonkun tutkimuksen ja toki käyttää varmasti sujuvasti eri itc työkaluja, puhuu sujuvasti enkkua ja hallinnoida asioita mutta ei ole minkään ammattialan oikeaosaaja. Näitä on tällä hetkellä hirveä määrä työttömänä.
Humanistiset tutkinnot pätevöittävät mm. suomen, enkun, ruotsin, saksan jne kielien opettajaksi, kielenkääntäjäksi, logopedeiksi, historian opettajaksi, arkeologeiksi, informaatioalan asiantuntijoiksi, kirjaston johtajiksi, tutkijoiksi. Listaa saa jatkaa.
Opettajaksi ei pääse ilman pedagogiikan perusopintoja, tämä pieni korjaus
Vierailija kirjoitti:
Puuseppä työllistyy jos perustaa oman verstaan. Työtila, koneet ja käyttötarvikkeet muodostavat sellaisen menoerän että siihen ei ole monella mahdollisuutta sitoutua. Parasta jos saisi verstaan eläköityvältä isältään.
Nykyään koulutetaan yrittäjäksi korjaamaan ja huoltamaan sähköpyöriä. Aika hyödytöntä lähteä sitä opiskelee, jos ei ole rahkeita ruveta yrittäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin puusepän koulutuksen 1988-1990. Vain yksi perusti oman puusepänfirman, yksi oli alan töissä kesän. Muut eivät ole vilkaisseetkaan puusepän hommiin päin. Taitaa olla ainoa ala jossa työllistyvien määrä alan hommiin valmistuneista on prosentin luokkaa. 60-luvun jäänne koko koulutus.
Varmaan joo, mutta saahan siinä koulutuksen kautta arvokkaan kädentaidon.
Itse ainakin arvostan puusepän taitoja, vaikka henkilö ei sitä työkseen tekisikään. Sama kaikissa käsityöläisammateissa - taito itsessään on jo arvokas ja arvostettava.
Vielä voi tulla myös ajat, kun niitä taitoja tarvitaan.
Luovuuttahan tuo ala vaatii, omaa designia ja yrittäjyystaitoja. Ilman niitä ei kyllä pärjää. Kyllä hienosta designista ihmiset on valmiita maksamaan tuhansiakin euroja.
Pieneläinhoitajat ja hevosalan koulutus.
Kummassakaan ei ole juurikaan mahdollisuuksia työllistyä. Koulutuspaikkoja on todella paljon liikaa tarpeeseen nähden. Vähäiset työpaikat menevät suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku yliopiston humanistinen tiedeiden tutkinto. Joka siis ei osaa oikeesti vielä mitään muutakun tehdä jonkun tutkimuksen ja toki käyttää varmasti sujuvasti eri itc työkaluja, puhuu sujuvasti enkkua ja hallinnoida asioita mutta ei ole minkään ammattialan oikeaosaaja. Näitä on tällä hetkellä hirveä määrä työttömänä.
Humanistiset tutkinnot pätevöittävät mm. suomen, enkun, ruotsin, saksan jne kielien opettajaksi, kielenkääntäjäksi, logopedeiksi, historian opettajaksi, arkeologeiksi, informaatioalan asiantuntijoiksi, kirjaston johtajiksi, tutkijoiksi. Listaa saa jatkaa.
Opettajaksi ei pääse ilman pedagogiikan perusopintoja, tämä pieni korjaus
Pegagogiset opinnot järjestetään yleensä kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opettajankoulutuslaitoksella. Sekin kuuluu lähinnä humanistisiin tieteisiin.
"Ps. Sitä aina toivoisi että eri mieltä olevat alapeukuttajat kertoisivat mistä, ja miksi ovat asioista eri mieltä. Tuskin, tai ainakaan toivottavasti ette kasvokkainkaan keskustellessa vain tokaise olevanne eri mieltä ettekä sen jälkeen perustele kantaanne mitenkään."
Mistä tarkalleen oletat kenenkään olevan eri mieltä?
- Joku yliopiston humanistinen tiedeiden tutkinto
- Näitä on tällä hetkellä hirveä määrä työttömänä
- Kotona makaava "älymystö" onkin tosi hyödyllinen osa tätä yhteiskuntaa
- Kyllä se ylikoulutus tietyillä aloilla on todellinen ja iso ongelma
Mitään perusteluja mutu-kannalle ei näytä olevan, mikä lie se sitten onkaan. Kasvokkain keskustellessa olisit saanut kysymyksen "kuten mikä tutkinto" jo ensimmäisen lauseen jälkeen.
Ja tiedoksesi, Suomessa ei ole ollut täystyöllisyyden aikaa koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Pieneläinhoitajat ja hevosalan koulutus.
Kummassakaan ei ole juurikaan mahdollisuuksia työllistyä. Koulutuspaikkoja on todella paljon liikaa tarpeeseen nähden. Vähäiset työpaikat menevät suhteilla.
Jospa joku haluaakin pieneläinhoitajaksi tehdäkseen hyvää, vähentääkseen maailmasta kärsimystä ja työskennelläkseen sellaisten asioiden eteen, mitkä ymmärtää tärkeäksi ja arvokkaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieneläinhoitajat ja hevosalan koulutus.
Kummassakaan ei ole juurikaan mahdollisuuksia työllistyä. Koulutuspaikkoja on todella paljon liikaa tarpeeseen nähden. Vähäiset työpaikat menevät suhteilla.
Jospa joku haluaakin pieneläinhoitajaksi tehdäkseen hyvää, vähentääkseen maailmasta kärsimystä ja työskennelläkseen sellaisten asioiden eteen, mitkä ymmärtää tärkeäksi ja arvokkaaksi?
Hyvä näkökulma.
Moni näkyy ajattelevan, että ammatti valitaan ja työtä tehdään vain siksi, että saisi haalittua itselleen paljon rahaa. Älyllisempi miettii, mistä saa elämälleen merkitystä ja missä pääsee toteuttamaan itseään. Silloin raha ja varallisuus ovat vähemmän tärkeitä asioita.
Koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Itse toivoisin, että resurssit käytettäisiin koulutuksiin, joista on yhteiskunnalle hyötyä. Jos haluaa harrastaa eläinten hoivaamista, niin ok. Mutta jos hankit ammatillinen koulutuksen, niin toivoisin, että ainakin ajatus olisi työllistyä alalle, ei harrastaa.
Rautapuolen it-tradenomi. Jos se vielä on olemassa.
Fysiikka, kemia, biologia, historia, maantiede.
Vierailija kirjoitti:
Koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Itse toivoisin, että resurssit käytettäisiin koulutuksiin, joista on yhteiskunnalle hyötyä. Jos haluaa harrastaa eläinten hoivaamista, niin ok. Mutta jos hankit ammatillinen koulutuksen, niin toivoisin, että ainakin ajatus olisi työllistyä alalle, ei harrastaa.
Opiskelijat ovat välttämättömyys, jotta koulut ja laitokset pysyvät toiminnassa. Ei sillä ole mitään merkitystä työllistyykö valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Itse toivoisin, että resurssit käytettäisiin koulutuksiin, joista on yhteiskunnalle hyötyä. Jos haluaa harrastaa eläinten hoivaamista, niin ok. Mutta jos hankit ammatillinen koulutuksen, niin toivoisin, että ainakin ajatus olisi työllistyä alalle, ei harrastaa.
Opiskelijat ovat välttämättömyys, jotta koulut ja laitokset pysyvät toiminnassa. Ei sillä ole mitään merkitystä työllistyykö valmistunut.
Valitettavasti näin. Olen itsekin työskennellyt oppilaitoksessa, joka lähti mukaan tähän opiskelijoiden kosiskeluun aloilla, jotka eivät työllistä, mutta ovat suosittuja. Mielestäni moraalitonta.
Vierailija kirjoitti:
Koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Itse toivoisin, että resurssit käytettäisiin koulutuksiin, joista on yhteiskunnalle hyötyä. Jos haluaa harrastaa eläinten hoivaamista, niin ok. Mutta jos hankit ammatillinen koulutuksen, niin toivoisin, että ainakin ajatus olisi työllistyä alalle, ei harrastaa.
Hyötyvaatimus on kovin ongelmallinen. Mitä hyötyä on esimerkiksi papeista? Markkinamiehistä? Tatuoijista? Taloustieteilijöistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Itse toivoisin, että resurssit käytettäisiin koulutuksiin, joista on yhteiskunnalle hyötyä. Jos haluaa harrastaa eläinten hoivaamista, niin ok. Mutta jos hankit ammatillinen koulutuksen, niin toivoisin, että ainakin ajatus olisi työllistyä alalle, ei harrastaa.
Hyötyvaatimus on kovin ongelmallinen. Mitä hyötyä on esimerkiksi papeista? Markkinamiehistä? Tatuoijista? Taloustieteilijöistä?
Aika selkeä rajaus siitä, mistä on yhteiskunnalle hyötyä: ihminen elää koulutuksensa avulla saamalla rahalla. On sitten palkkatyössä tai yrittäjänä. Toki työttömyyttä on lähes kaikilla aloilla, mutta osa koulutuksista on sellaisia, että lähtökohtaisesti on lähes mahdotonta työllistyä.
Hoitoalalle ei kannata mennä, kun katsoo ketkä eniten valittaa ammattinsa valintaa julkisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutusmäärärahat ovat rajalliset. Itse toivoisin, että resurssit käytettäisiin koulutuksiin, joista on yhteiskunnalle hyötyä. Jos haluaa harrastaa eläinten hoivaamista, niin ok. Mutta jos hankit ammatillinen koulutuksen, niin toivoisin, että ainakin ajatus olisi työllistyä alalle, ei harrastaa.
Hyötyvaatimus on kovin ongelmallinen. Mitä hyötyä on esimerkiksi papeista? Markkinamiehistä? Tatuoijista? Taloustieteilijöistä?
Aika selkeä rajaus siitä, mistä on yhteiskunnalle hyötyä: ihminen elää koulutuksensa avulla saamalla rahalla. On sitten palkkatyössä tai yrittäjänä. Toki työttömyyttä on lähes kaikilla aloilla, mutta osa koulutuksista on sellaisia, että lähtökohtaisesti on lähes mahdotonta työllistyä.
Sinulla on siis sellainen käsitys koulutuksesta, että koulutuksen jokseenkin ainoa arvo ja merkitys on työllistäminen johonkin sellaiseen työhön, mille tällä hetkellä on työntekijöiden tarvetta ja siis työtarjontaa. Ymmärrettävä näkemys mutta yksipuolinen.
Siinä unohtuu kokonaan, että opiskeleminen on itsensä kehittämistä ja älyllisen uteliaisuuden tyydyttämistä. Silloin opiskellaan sellaista, mikä kiinnostaa ja vain siksi, että se kiinnostaa.
Nyt sanonet, että sellainen opiskelu on taloudellisessa mielessä rasite, kouluttaminen ei ole ilmaista. Totta, mutta ihmiselämän tarkoitus ei ole olla taloudellisesti tehokasta. Taloudellinen tuottavuus ja hyvä ihmiselämä ovat eri asioita.
Yhteiskunnassa "tuhlataan" jatkuvasti rahaa kaikenlaiseen tarpeettomaan ja "hyödyttömään". Sikäli yliopistossa viipyileminen opintojen parissa ei ole mitenkään ainutlaatuinen tapa olla taloudellisesti katsoen tehoton. Eipä tämänhetkinen pääministerikään taida olla tehnyt päivääkään töitä. Muiden liksoilla on ilmeisesti melko taloudellisessa mielessä vaurasta elämää elänyt.
Ihmiskunta tarvitsee älykköjä ja ajattelijoita ja kaikessa rauhassa asioita miettiviä ihmisiä. Esimerkiksi Einstein ei lähtenyt opiskelemaan teoreettista fysiikkaa, koska oli huolissaan maansa taloudellisesta kilpailukyvystä. Hän ei myöskään mennyt opiskelemaan keksiäkseen suhteellisuusteorioiden kaltaisia älyllisiä oivalluksia. Hän meni opiskelemaan, koska kiinnosti. Tällaisten kiinnostumisten sivutuotteina on syntynyt monia ihmiskunnan suurimmiksi sittemmin arvioiuduista saavutuksista.
Vierailija kirjoitti:
Puuseppä työllistyy jos perustaa oman verstaan. Työtila, koneet ja käyttötarvikkeet muodostavat sellaisen menoerän että siihen ei ole monella mahdollisuutta sitoutua. Parasta jos saisi verstaan eläköityvältä isältään.
Juu, kyllä puusepälle töitä riittää omalla verstaalla. Eri asia on, maksaako kukaan niistä töistä. Suomalaiset on tottuneet ostamaan halpoja huonekaluja, joita ei korjata, vaan heitetään pois kun menee rikki tai alkaa kyllästyttää. Ei puusepän työllä elä Suomessa.
Haaga-Heliassa koulutetaan myynnin tradenomeja ja heidät viedään käsistä. Opettajat saavat suoria yhteydenottoja, kun pyydetään suosituksia.