Ovatko vanhemmat kateellisia vapaaehtoisesti lapsettomille (lapsivapaille) ?
Kommentit (689)
Vierailija kirjoitti:
Se katuminen voi olla myös ohimenevää. Itse kaduin lapsentekoa viisi ensimmäistä vuotta. En kyllä silloinkaan ollut kateellinen veloille. Mutta meillä oli todella rankka alku. Lapsi valvoi vuosia. Minulla oli synnytyksen jälkeinen masennus ja lapsuuden traumat jyräsi yli lapseen synnyttyä. Silloin kadutti, mutta se meni ohi, kun asiat loksahteli kohdilleen. Tiedän muitakin kaltaisiani äitejä. Luultavasti on aika harvinaista, että katuu lapsen saamista alusta loppuun.
Tämä. Jos lastaan katuu 100% koko ajan, ei ole ihan kaikki kohdillaan, eli jotain mt-ongelmaa ja traumaa taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Oikein naurattaa noiden lapsia hankkineiden jutut. Toisaalta haukutaan lapsettomuuden valinneet maan rakoon, toisaalta sitten kuitenkin ruikutetaan elämän vaikeutta kun niitä lapsia on. Ja kaikki pitää saada alennuksella jollei ihan ilmaiseksi. Ikään kuin niitä lapsia vain tulisi ilman että pari harrastaa seksiä ilman ehkäisyä. Sitten harmittaa kun kalliita lapsia syntyy eikä enää pääsekään vapaasti valitsemaan menojaan.
Ja mitään näistä kuvailemistasi ei ole esiintynyt tässä ketjussa. Tässä on ollut lähinnä valintoihinsa tyytyväisiä vanhempia ja sitten pari velaa, jotka ovat yrittäneet saada riitaa aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Yks 3 lapsen isä sanoi antaisin mitä vaan jos pääsisin äitini yksiöön asumaan.
? Tarkoittaako tämä siis automaattisesti, että isä katuu lapsiaan? Vai on vaikka meluherkkä ja haluaisi olla hetken hiljaisuudessa?
Olen minäkin tuollaista heittänyt, läppää ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä voin tunnustaa olevani kateellinen ja en usko hetkeäkään, etteikö kaikki vanhemmat haluaisi lapsettomien elämän. Kunpa saisi EDES YHDEN yön nukkua kunnolla.
En kyllä vaihtaisi elämääni lapsettoman elämään. En mistään hinnasta. Lapseni on huipputyyppi, jolla on hulvaton huumorlntaju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Satojatuhansia lapsiin, mitähän ihmettä :D Ei ole meillä tuollaisia summia mennyt kolmeen lapseen edes välillisesti. "
V.2013 Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden lapsen hinta on 130 000€. Nyt inflaation myötä lienee lähempänä 200k€. Muissa länsimaissa tutkitusti myös hinta 200k€ tuntumassa per lapsi. Jenkeissä reilut 300k€.
Onneksi olkoon jos olette päässeet säästelemällä. Toivottavasti lapset eivät ole jääneet paitsi asioists joita muut oman ikäiset ovat tehneet/saaneet.
Tähän on pakosti laskettu valtion tarjoama koulutuskin.. Muuten ei täsmää. Vai voisko joku fiksumpi valottaa, mihin tuo summa menee? Ellei sitten tosiaan lasketa välillisiä menoja kuten se pakollinen miljoonakämppä ja uusi farkku.
Eivät ole jääneet paitsi, liikaakin ollaan osteltu kaikkea, reissuissakin olleet. Mutta ei ikinä t
Välilliset kulut ovat aivan yhtä todellisia lapsiperheille, kun muut kulut. Ja kuten joku tuossa jo mainitsi, Suomi jakaantuu pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen menojen suhteen. Nopeasti laskettuna Helsingissä hyvällä asuinalueella (= hyvä koulupiiri) lapsen oma huone jo maksaa jo tuon 130.000 euroa. Myös kaikki harrastukset maksavat paljon enemmän, kun muualla Suomessa. Meillä aikoinaan jouduttiin maksamaan yksityisestä päivähoitopaikasta parille lapselle lähes 800 euroa / kk, kun lähialueen kaikki kunnalliset olivat täynnä. Voin ihan suoraan laskea, että meidän kolmesta lapsesta joka ikinen on maksanut lähemmäksi neljännes millin verran suorina ja välillisinä kuluina. Ehkä tämä on rehellinen syy sille, miksi hyvätuloisilla on nykyään enemmän lapsia. Lapset ovat yksinkertaisesti kalliita, vaikkakin erittäin rakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: En kuvitellut mitään, se on totta. En näe tulevaisuuteen, etkä näe sinäkään :)
Sillä ei todellakaan ole väliä "haluaisiko" lapsia sen jälkeen, kun lastensaamisikä on jo päättynyt. Pitää olla vajaaälyinen, jos ei ymmärrä sitä aikaikkunaa, joka on suotu raskaaksi tulemiseen. Silloin kun päätät olla lapseton kaikki hedelmälliset vuotesi, niin olet vela. Olet tehnyt tietoisen valinnan. Vaihdevuosien jälkeen on aivan sama mitä sitä "haluaisi". Näen todellakin tulevaisuuteen ja olen tiennyt ja ymmärtänyt aikaikkunani, olen tehnyt tietoisen valinnan, enkä voi enää saada lapsia. Olen tyytyväinen ja onnellinen siitä, että en tehnyt omia lapsia.Voit vängätä siitä itseksesi maailman tappiin, mutta minä en halunnut, enkä halua omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomia käy sääliksi. He eivät tiedä, mitä menettävät.
Yöunet, vyötärön, välilihan, vapaa-ajan, rahaa?
Olen 76-v neljän lapsenlapsen mummo. Saan nukkua niin pitkät yöunet kuin haluan, vyötärö katoaa myös lapsettomilta ikätovereiltani, väliliha ei ole vaivannut, vapaa-aikaa on ja rahaakin on sopivasti. Joten mikä on huonommin kuin lapsettomilla? Lastenlasten halit parasta. Vanhin lapsenlapsi valmistuu tänä keväänä mieleiseensä ammattiin.
Näinpä. Lapsiperhe-elämä kestää aikansa, sitten kun lapset on omillaan niin ei se elämänlaatu sen erilaisempaa ole oli lapsia tai ei. Iän myötä tulee kremppaa enemmän ja
Yhteiskunnalle eli meille veronmaksajille se lapsen kasvattaminen aikuiseksi maksaa n. 300 000 euroa, joten kyllä siihen satojatuhansia menee.
Vierailija kirjoitti:
Oikein naurattaa noiden lapsia hankkineiden jutut. Toisaalta haukutaan lapsettomuuden valinneet maan rakoon, toisaalta sitten kuitenkin ruikutetaan elämän vaikeutta kun niitä lapsia on. Ja kaikki pitää saada alennuksella jollei ihan ilmaiseksi. Ikään kuin niitä lapsia vain tulisi ilman että pari harrastaa seksiä ilman ehkäisyä. Sitten harmittaa kun kalliita lapsia syntyy eikä enää pääsekään vapaasti valitsemaan menojaan.
En minä ainakaan ole lasteni hintaa "valittanut". Olen vain todennut, että velat ovat oikeassa siinä asiassa, että lapsettomana olisin varmasti varakkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks 3 lapsen isä sanoi antaisin mitä vaan jos pääsisin äitini yksiöön asumaan.
? Tarkoittaako tämä siis automaattisesti, että isä katuu lapsiaan? Vai on vaikka meluherkkä ja haluaisi olla hetken hiljaisuudessa?
Olen minäkin tuollaista heittänyt, läppää ollut.
Meikäläinen ei ole ainoastaan heittänyt läppää, vaan olemme puolison kanssa aina vuorollamme aina välillä etätöissä mökillä hermolomalla. Ihania nuo lapset ovat, mutta niiiin kovin äänekkäitä... :)))
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe hyvää lastenkasvatusta kognitiivisena, vaan ennen kaikkea emotionaalisena ponnistuksena. Siinä ihminen joutuu käymään läpi oman lapsuutensa, ottamaan sieltä hyvän ja jättämään taakseen huonon. Kyllä, sen voi tehdä ilman lapsiakin, mutta yllättävän harva siinä täysin onnistuu.
Itse asiassa hyvä lastenkasvatus on ennen kaikkea kognitiivinen prosessi. Tämän vuoksi tutkimukset toisensa jälkeen ovat todistaneet, että ns. vanhojen äitien terveenä syntyneet lapset menestyvät keskimäärisesti elämässä joka mittarilla paremmin mitä nuorten äitien lapset. Äidin ikä nimittäin lisää heidän kognitiivisia kykyjään huolehtia jälkeläisensä tarpeista ja hyvinvoinnista.
Ohis, mutta eikö teistä kummastakaan tunteet (emootiot) ole osa kognitiota?
En ole vielä ollut kateellinen. Tein lapset reilusti yli 3-kymppisenä, joten en ole jäänyt mistään paitsi
En todellakaan ole. Olen aina halunnut lapsia. Nuorena suurin pelkoni oli, että en saa lasta. Olen enemmänkin surullinen niiden puolesta, jotka eivät saa koskaan kokea miten järkyttävän suurta rakkautta voi olla olemassa.
Kyllä olen menettänyt useamman vuoden yöunia , omaa aikaa ei juuri ole ollut jne . On ollut raskasta, mutta loppujen lopuksi elämässä on ollut paljon raskaampiakin hetkiä, jotka eivät johdu lapsesta. Ainoa minkä olisin halunnut jättää kokematta, on se suunnaton huoli silloin kun lapsi on ollut tosi sairas. Se hirveä huoli ja menettämisen pelko.
En tiedä muita kateellisia, mutta äitini on selkeästi kateellinen (tahattomasti) lapsettomalle siskolleen. Lähinnä rahasta. Minusta se on ihan naurettavaa. Äitini on itse halunnut ja saanut meidät neljä lasta. Lisäksi minä nuorimmaisenakin olen asunut omassa kodissani jo 17 vuotta ja vanhemmat olleet kahdestaan. Ovat siitä ajasta olleet vain 5v eläkeellä, joten olisivat ehtineet kartuttaa omaisuutta ja säästöjä edes jollain tavalla halutessaan.
Olen omalle äidilleni sanonut, että ei kakkua voi sekä säästää että syödä. Neljä lasta vaikuttaa taatusti säästöihin ja omaisuuteen. Ja kun sen päätöksen on tehnyt, on turha kadehtia toisten rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Luulin etten tee ikinä lapsia- onneksi tein ja sain.
Meillä ei ole ollut tukiverkkoja eikä olla aina päästy kaikkiin rientoihin mutta ei yhtään harmita. Lasten myötä minulle aukesi ihan uusi maailma. Lasten myötä olen oppinut hirveästi uusia asioita ja pikkulapsiaikakin meni tosi nopeasti ohi.
Teini-ikäisten lasten kautta näen maailman ihan eri tavalla kuin ennen.
Vanhemmuus oli paras päätökseni ikinä. En ymmärrä mistä minun pitäisi olla veloille kateellinen.
Ihan vaan sitä, että kaikki ovat olleet lapsia ja oppineet ne samat asiat ollessaan itse lapsia. Kaikki aikuiset ovat olleet myös teinejä itse :D
Vierailija kirjoitti:
On ne. Tämä on tullut huomattua monta kertaa. Ei kaikki.
Eräs sukulaiseni jopa valitti minulle saatuaan vauvansa, kuinka hän haluaisi lähteä Helsinkiin yökerhoihin. Oudointa asiassa oli, että hänellä olisi ollut yli 20 vuotta aikaa kiertää yökerhoissa mielin määrin. Ei ne silloin vielä kiinnostaneet kun ei ollut lasta.
Mielenkiintoista. Olen vela, ja ei ole koskaan kiinnostaneet yökerhot pätkän vertaa. -ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Lapset ovat jo aikuisia. Yhtä vapaa ole kuin lapsettomat
Et ole täysin vapaa joten vertaus ontuu. Joudut ajatella lapsiasi varmasti silloin tällöin, soittelet heille, ja jos heillä olisi haasteita, varmasti olisit huolissaan ja murheissasi heistä (?)
Velalla ei tätä tilannetta ole. Ei ole ketään lasta jota murehtia edes teoriassa. Vela on vapaa kaikesta tästä. Siksi vela on childfree, lapsista vapaa.
Vapaus on muutakin kuin fyysinen vapaus lähteä pois kotoa ilman lapsia tai että kotona on hiljaista. Se on myös psyykkistä ja sosiaalista.
Tuo lasten kasvaminen aikuisiksi oli vain yksi aspekti asiasta. Minulla on sekä (aikuiset) lapset että sama vapaus kuin ystävilläni, joilla ei ole lapsia.
Koen olevani onnekkaampi kuin nuo ikiteinit velat. Lapset ylipäätään-ja aikuiset lapset- tuovat paljon iloa, jota velat eivät saa koskaan kokea.
Lisäksi olen aina halunnut lapsia, ja toivon lapsenlapsia. Joten alunperin olen kokenut palkitsevana sen, että olen lapsilleni tärkeä ha päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matkustin ensin tanskaan, sitten Latviaan, toukokuussa Kroatiaan ja sitten elokuussa Alpeille. T. Lapseton
Ok. Miksi sen pitäisi kiinnostaa ketään? Mun vanhemmatkin reissaa paljon. Ja mikäpä siinä reissatessa kun on varaa ja aikaa.
Olet kateellinen.
No jos sulle nyt tulee hirveän paljon parempi mieli siitä, että kuvittelet kaikkien kadehtivan matkojasi, niin anna mennä sitten vaan.
Mä en kadehdi sun penskojas.
Vierailija kirjoitti:
Olen omalle äidilleni sanonut, että ei kakkua voi sekä säästää että syödä. Neljä lasta vaikuttaa taatusti säästöihin ja omaisuuteen. Ja kun sen päätöksen on tehnyt, on turha kadehtia toisten rahoja.
Näinhän se menee. Kurja loppuelämä äidilläsi, mikäli ei pääse katkeruudestaan eroon.
En ikinä! Mulla on oma elämä, ura ja kaikkea mielenkiintoista ympärillä. Silti tunnen että elämässä ei olisi mitään ideaa ilman lapsia.
Ne on vaan parasta mitä mulle on tapahtunut, se ylpeys ja ilo, kanssaeläminen. Kauniit tyttäret, huimia saavutuksia. Ovat kuin parhaita ystäviä mutta vielä enemmän.
Samoin ihmettelen miksi joku vela täällä on käynyt lukemassa jotain lapsiaan katuvien vanhempien ryhmiä. Miksi sellainen kiinnostaisi valintaansa tyytyväistä ihmistä? USA ja Venäjä on tunnetusti takapajuloita monessa suhteessa, suurin osa suomalaisista pitää molempien johtoa ihan sekopääsakkina muutenkin, joten ei kannata kuvitella että ihmiset ympärilläsi täällä Suomessa ajattelee kuten he.