Aikuisen miehen pelaaminen tökkii mua...

mahtaako ne omat harrastukset olla sen järkevämpiä? Esimerkkinä nyt vaikka tällä palstalla notkuminen

Vierailija kirjoitti:

Etsi joku jännämies joka ryyppää kaiken vapaa-aikansa, ja tule puolen vuoden päästä kertomaan oliko se parempi.

Jännämies-jankkaaja paikalla.

Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?

Vaimon ruutuaika taitaa olla 10+ tuntia päivässä. Tilanne muuttui IPadin, somen ja Tiktokin yms jälkeen ihan hulluksi. Kadun syvästi kun ostin sen IPadin aikanaan lahjaksi mutta olisipahan tuo sen itsekin lopulta hankkinut. Itse joutuu suorastaan kerjäämään läheisyyttä. Seksiä kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?

Plus ne naiset, joita tunnen, eivät kyllä harrasta (ehkä) kuntoilun lisäksi yhtään yhtikäs mitään. Eivät edes lue mitään, kaikki vapaa-aika tuijotetaan sitä luuria. En tiedä säälittävämpää näkyä kuin se passiivisena videoiden selailu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peleissä on yleensä jotain mikä haastaa. Oikeassa elämässä haasteet on erilaisia. Esim. urakehitys riippuu enemmän suhteista ja perseennuolemisesta kuin mistään järkevästä tekemisestä.

Urakehityksessä verkostoituminen, siis suhteet, on avainsana. Perseen nuolenta taas katkeran luuserin kuvitelma. Sillä kun ei ura pitkälle kehity.

Paitsi että verkostoituminen on juuri sitä perseen nuolentaa. Luuletko että parikymppistä oikeasti kiinnostaa ykä 50v:n lasten ripulointitarinat edes vähää alusta. Kyllä niitä kuunnellaan vain rahan ja mahdollisuuksien kiilu silmissä.

Jos näet verkostoitumisen noin, olet pahasti hakoteillä. Verkostoituminen on sosiaalisten suhteiden luomista, tietojen vaihtamista ja hankkimista ja yhdessä tekemistä.

Kyllä ne sinunkin sinisilmäsi vielä jossakin vaiheessa avautuvat.

Vierailija kirjoitti:

Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?

Kuvittelevat että voivat valkata itselleen mieluisia harrastuksia ja liittää ne siihem mieheen, niinkuin jossain pelissä.

Ei kannata aloittaa suhdetta jos pelaaminen ärsyttää noin paljon jo alkuvaiheessa. Ei mitään menestymisen mahdollisuuksia.

Olen ollut 20 vuotta yhdessä paljon pelaavan miehen kanssa, meillä on myös kaksi lasta, jotka jo teinejä.

Suurimmat riidat pelaamisesta tulivat silloin kun lapset olivat pieniä. Mies pelasi usein yöt ja oli päivisin väsynyt tai nuokkui sohvalla iltapäivään viikonloppuisin. Eihän sellaista puoliso jaksa katsella. Koko perhe-elämä menee ohi. Myönsi itsekin että välillä meni pelaaminen överiksi. Kun elämä muuttuu, niin elintapojenkin pitää muuttua. Perheellinen ei voi enää elää kuin parikymppinen sinkku, liittyi asia sitten pelaamiseen tai johonkin muuhun. Joten pelaamista sinänsä turha nostaa tikun nokkaan.

Meillä asia ratkesi puhumalla ja sillä, että teimme esim. viikonloppuisin heräämisvuorot lasten kanssa, niin että toinen sai nukkua toisena aamuna ja toinen toisena. Ärsytyskynnys ylittyi kyllä usein silti, koska miehen vuorolla lapset olivat usein aika lailla oman onnensa nojassa aamutoimien jälkeen  kun mies torkkui. Tästä taas tietysti tuli riitaa kun miehen mielestä nalkutin ja pyrin kuulemma kontrolloimaan häntä ja hänen tapaansa olla vanhempi. No, en edelleenkään tiedä mikä olisi oikea ja rakentava tapa ratkoa näitä ristiriitoja.

Nyt lapsetkin (teinejä) pelaavat (ja itsekin olen aina jonkin verran pelannut, mutta eri pelejä kuin mies), joten pelaamisesta ei saa enää samanlaista kriisiä aikaiseksi. kyllä se silti edelleen välillä ärsyttää. Tai eniten sen mukanaan tuoma vuorokausirytmi, joka tekee kaiken yhteisen tekemisen suunnittelun ja toteutuksen mahdottomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?

Mitä näitä on tullut uswampi vuosikymmen seurattua niin naisia ei niinkään häiritse puolisonsa omat harrastukset vaan se että ne harrastukset ajaa kaiken muun ohi. Äijät menevät vapaamatkustajina suhteessa oman hupinsa etusijalla laittaen ja samalla unohtuu parisuhde, lapset, yhteinen koti ja yhteinen arki. Oletetaan vaan että nainen huolehtii ja hoitaa oli kyseessä lapset, koti, ruokaosotokset ja ruoanlaitto, siivous jne. sekä ne kuuluisat metatyöt. Yleensä myös miehet unohtaa että tämä kaikki maksaa, miehen rahat kuluu omaan kivaan. Mies viettää illat ja viikonloput omien harrastustensa parissa iloista huoletonta poikamieselämää viettäen. Koskas puoliso pääsee harrastamaan ja lataamaan akkujaan? Missä parisuhdeaika? Sitten hämmästytään kun eukko haluaa erota. 

Minun on vaikea samaistua kehenkään täälä, pelailen cyberpunkkia, yleensä tunti pari päivässä, joskus vähemmän kun perhe jutut tulee tielle. Hoidan velvollisuuteni ja ennen kuin olen pelaaja olen hyvä isä ja aviomies.

En ymmärrä sitä jos se haittaa ketään.

Enkä sitä jos se pelaaminen syö kaiken ajan ja resurssit.

Molemmat kuulostaa tylsämieliseltä.

Vierailija kirjoitti:

Minun on vaikea samaistua kehenkään täälä, pelailen cyberpunkkia, yleensä tunti pari päivässä, joskus vähemmän kun perhe jutut tulee tielle. Hoidan velvollisuuteni ja ennen kuin olen pelaaja olen hyvä isä ja aviomies.

En ymmärrä sitä jos se haittaa ketään.

Enkä sitä jos se pelaaminen syö kaiken ajan ja resurssit.

Molemmat kuulostaa tylsämieliseltä.

Tämmöinen pelaajamies ei haittaisi minua yhtään, balanssi tarvitaan.

Tuskin valvot öitä vetäen koko arjen samalla raiteiltaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun on vaikea samaistua kehenkään täälä, pelailen cyberpunkkia, yleensä tunti pari päivässä, joskus vähemmän kun perhe jutut tulee tielle. Hoidan velvollisuuteni ja ennen kuin olen pelaaja olen hyvä isä ja aviomies.

En ymmärrä sitä jos se haittaa ketään.

Enkä sitä jos se pelaaminen syö kaiken ajan ja resurssit.

Molemmat kuulostaa tylsämieliseltä.

Tämmöinen pelaajamies ei haittaisi minua yhtään, balanssi tarvitaan.

Tuskin valvot öitä vetäen koko arjen samalla raiteiltaan?

Saatoin minä nuorempana kollina ilman velvollisuuksia tehdä niin, neljänkympin lähestyessä valvomisesta tuleva "krapula" ei vaan ole sen arvoista.

On ne säälittäviä.

Ai ongelma ei ole se että mies pelaa liikaa vaan että ylipäätään pelaa? Kannattaa varmaan erota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelaaminen kertoo kunnianhimottomuudesta. Tuloilla ei niin väliä, mutta haluan kunnianhimoisen, eteenpäin menevän miehen, joka tekee jotain järkevää.

Pelaaminen on harrastus, jos pysyy järkevällä tasolla. Naiset neuloo ja virkkaa jotta aivot saavat erilaisia virikkeitä, vastapainoksi työlle. Miehellä sama tapahtuu mm pelaamalla. Kukaan ei voi olla 24/7 kunnianhimoinen ja järkevä. Naurettavia vaatimuksia, varmaankin teinitytöltä.

Ei ole harrastus.  Harrastuksestakin syntyy jotain järkevää.  Pelaamisesta ei mitään.

Se on vain addiktio.

Kakaramaista.  Mutta tietenkin täällä puolustellaan valtavasti, kun itsekin ollaan jossain typerässä pelikoukussa.  Jos pelaisin pasianssia koko päivän jatkuvasti, pitäisikö sitä joku harrastuksena?

Se on vain viihdykettä ja silloin tällöin tehtynä on ihan ok, mutta onko jatkuva itsensä viihdyttäminen harrastus?  Itse asiassa joittenkin keskenkasvuisten miesten jatkuva rockmusiikin kuunteleminenkin on pentumaista eikä sovi perheen perustaneille miehille.  

Ja tommonen vertaus sitten, että olisiko parempi sitten joku jännämies, joka ryyppää ja hakkaa jne. Mitä hittoa?  Onko maailmassa vain kahdenlaisia miehiä?

Vaimoväen tuntikausien vuorokautinen somettelu on se parempi juttu.😁

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole mitään tärkeää tekemistä.

Tai niin hyviä kelejä että voisi enemmän ulkona oleskella istuskella puiston penkeillä. Mutta kun nämä ilmat sattuu olemaan paskat niinkuin ikkunasta nyt voi katsoa. Mitä pahaa pelaamisessa on? selaahan naiset tiktok-paskaa tai insta-paskaakin!

M44

Vierailija kirjoitti:

Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?

Nuo muut on ihan ok, enkä ole oikeastaan koskaan kuullut kenenkään naisen oikeasti valittaneen niistä.  

Mutta peliaddiktio kertoo vain miehen köyhästä sielunelämästä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi sitten lopettaa tapailu ja etsiä toinen.

 

Onko toi muka aidosti mielestäsi riittävä syy siihen?

Kyllä parisuhteessa molemmilla pitää olla sitä omaakin aikaa mutta myös yhteistä.  Sitten on riittävä syy jos siitä on haittaa siten että teillä on vain harvoin yhteistä aikaa t:eri

Eikun ne on niitä "viisikymppisiä nuoria", samoin kuin kouvolatatskapunkerot. Aina saa nauraa. :D