Aikuisen miehen pelaaminen tökkii mua...
Oonko ainut?Jotenkin oon ajatellut ettei enää nelissäkymmenissä jaksaisi kiinnostaa pelaaminen, mutta pettymyksekseni olen saanut huomata olleeni väärässä. Tapailemani mies pelaa mm. Cyberpunkkia, GTA:ta ja kaikenlaisia ihme roolipelejä joissa velhoja ja keijukaisia...jotenkin itselleni tämä on tosi luotansätyötävää.
Kommentit (318)
Olen 50 v pian ja pelaan gta 6 peliä kun se julkaistaan syksyllä. Pelaan myös sota pelejä call of dutya.
Eräs nainen oli minusta kiinnostunut ja ilmaisi sen selkeästi. Olisin minäkin hänestä, mutta tapailuastetta pitemmälle ei menty, koska onneksi selvisi mitä hän elämältä haluaa ja yksi asia oli se, että mies ei ainakaan pelaa mitään. Mieluummin olisi halunnut tehdä kävelylenkkejä, käydä kahvilla yms. Puhui pelaamisesta sihen tyyliin, että se on ihan halveksittavaa. Ihan jees, mutta kyllä haluan pelata jos siltä tuntuu, joten se yhteinen tulevaisuus meni siinä saman tien. Teknologia todella sotkee pariutumista ja myös lisääntymistä selkeästi. Syynä pelit, siinä missä suoratoistot ja somekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peleissä on yleensä jotain mikä haastaa. Oikeassa elämässä haasteet on erilaisia. Esim. urakehitys riippuu enemmän suhteista ja perseennuolemisesta kuin mistään järkevästä tekemisestä.
Urakehityksessä verkostoituminen, siis suhteet, on avainsana. Perseen nuolenta taas katkeran luuserin kuvitelma. Sillä kun ei ura pitkälle kehity.
Paitsi että verkostoituminen on juuri sitä perseen nuolentaa. Luuletko että parikymppistä oikeasti kiinnostaa ykä 50v:n lasten ripulointitarinat edes vähää alusta. Kyllä niitä kuunnellaan vain rahan ja mahdollisuuksien kiilu silmissä.
Jos näet verkostoitumisen noin, olet pahasti hakoteillä. Verkostoituminen on sosiaalisten suhteiden luomista, tietojen vaihtamista ja hankkimista ja yhdessä tekemistä.
Jeps ja jos olet koskaan ollut verkostoitumistilanteessa niin tiedät ettei se mitään mansikoiden maistelua ole vaan paskaa sinä kuuntelet tai otat vastaan. Eli nuolet persettä.
Vierailija kirjoitti:
Eräs nainen oli minusta kiinnostunut ja ilmaisi sen selkeästi. Olisin minäkin hänestä, mutta tapailuastetta pitemmälle ei menty, koska onneksi selvisi mitä hän elämältä haluaa ja yksi asia oli se, että mies ei ainakaan pelaa mitään. Mieluummin olisi halunnut tehdä kävelylenkkejä, käydä kahvilla yms. Puhui pelaamisesta sihen tyyliin, että se on ihan halveksittavaa. Ihan jees, mutta kyllä haluan pelata jos siltä tuntuu, joten se yhteinen tulevaisuus meni siinä saman tien. Teknologia todella sotkee pariutumista ja myös lisääntymistä selkeästi. Syynä pelit, siinä missä suoratoistot ja somekin.
((((((((((((((mutta ei porno, naisvihaporno, ihmiskauppaporno)))))))))))))))))))))) :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko olet vanha tuttu tietokonehullu tai sitten naishirviö, jonka mielestä miehellä ei saa olla muuta elämää kuin sinä.
En osaa päättää.
En minäkään katselisi miestä joka pelailee. Joko mies omistautuu perheelleen tai sitten omalle elämälleen, eikä itseä kiinnosta olla osa jälkimmäistä. Onhan niitä pornoja ja PROSTITUOITUJA, joilta vio ostaa sen pari tuntia huomiota sillon kun itselle sopii. Ihmissuhde toimii vähän eri tavalla.
No mitä sinä täällä palstailet? Mene siitä omistautumaan perheellesi 24/7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä hyvin miestä voisi etoa naisten ulkonäkökeskeisyys, aina naama peilissä(milloin ei kännyssä)
No, itse olen nainen jota kiinnostaa paljon enemmän pelaaminen kuin jonkin peilin tuijottaminen ja meikkaaminen.
Ethän muutenkaan välitä paskaakaan miltä näytät.
Aika säälittävä kommentti, kun et edes tunne minua. 😂
Vierailija kirjoitti:
Olen 50 v pian ja pelaan gta 6 peliä kun se julkaistaan syksyllä. Pelaan myös sota pelejä call of dutya.
70-vuotiaat vanhempanikin pelaavat yhä mielellään päivittäin. Pelaaminen pitää aivot virkeinä.
Itse päätin etten uutta naista ota jos ero joskus tulee. Liitto on sinänsä onnellinen mutta jouduin luopumaan jo kauan sitten pelaamisesta, autoharrastuksesta ja kilpaurheilusta kun veivät liikaa aikaa. Nyt lapset on aikuisia ja voi taas harrastaa vähän paremmin, mutta aina on pallo jalassa kun ei voi mennä ja tulla kuten haluaa.
t. M51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelaaminen kertoo kunnianhimottomuudesta. Tuloilla ei niin väliä, mutta haluan kunnianhimoisen, eteenpäin menevän miehen, joka tekee jotain järkevää.
Koskeeko myös pelinkehittäjiä, joista osa miljonäärejä? Takuulla myös pelaavat paljon!
Taitaa pelintekijät olla pienestä pitäen suuntautuneet enemmän niiden pelien kehittämiseen. Vaikka varmaan pelaavatkin jonkin verran siinä ohessa. Pari tuttua pelintekijää arvostavat nykyään enemmän hyviä yöunia kuin läpi yön pelaamista.
Miksi pitäisi pelata läpi yön? Ihan hyvin sen kerkeää vaikka illallakin tekemään. En kyllä välillä saa tämän palstan aivoituksista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko olet vanha tuttu tietokonehullu tai sitten naishirviö, jonka mielestä miehellä ei saa olla muuta elämää kuin sinä.
En osaa päättää.
En minäkään katselisi miestä joka pelailee. Joko mies omistautuu perheelleen tai sitten omalle elämälleen, eikä itseä kiinnosta olla osa jälkimmäistä. Onhan niitä pornoja ja PROSTITUOITUJA, joilta vio ostaa sen pari tuntia huomiota sillon kun itselle sopii. Ihmissuhde toimii vähän eri tavalla.
Tällainen narsistinen ajatusmaailma jossa ihmisen pitää omistautua sinulle on aika kamalaa sille toiselle osapuolelle. Kerran jo kokenut mitä se on kun ei saisi oikein mitään omaa olla vaan aina pitäisi antaa jakamaton huomio toiselle. Hulluksi siinä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi sitten lopettaa tapailu ja etsiä toinen.
Tekisi miehelle palveluksen. Hän ansaitsee parempaa.
Parempaa? Äitihahmoa tollaset kaiken hereilläoloaikansa pelaavat kaipaa kun ovat henkisesti jämähtäneet 13v tasolle. Äippää joka kertoo kun on aika mennä nukkumaan, kun ruoka on valmista ja pitäisi tulla syömään tai kun olisi jo aika mennä vessaan. Kototöihin ei osallistu oman osuutensa hoitaakseen edes unissaan. Kerro mitä tollanen tuo parisuhteeseen.
Itse ole keski-ikäinen, samoin mieheni. Mekin pelaamme välillä molemmat mitä milloinkin mutta pelaaminen pysyy hallinnassa. Mukava lisämauste elämään. Jos ukkokulta alkaisi hakata pelikonsolia kaiket päivät saisi etsiä itselleen uuden osoitteen.
mahtaako ne omat harrastukset olla sen järkevämpiä? Esimerkkinä nyt vaikka tällä palstalla notkuminen
Vierailija kirjoitti:
Etsi joku jännämies joka ryyppää kaiken vapaa-aikansa, ja tule puolen vuoden päästä kertomaan oliko se parempi.
Jännämies-jankkaaja paikalla.
Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?
Vaimon ruutuaika taitaa olla 10+ tuntia päivässä. Tilanne muuttui IPadin, somen ja Tiktokin yms jälkeen ihan hulluksi. Kadun syvästi kun ostin sen IPadin aikanaan lahjaksi mutta olisipahan tuo sen itsekin lopulta hankkinut. Itse joutuu suorastaan kerjäämään läheisyyttä. Seksiä kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?
Plus ne naiset, joita tunnen, eivät kyllä harrasta (ehkä) kuntoilun lisäksi yhtään yhtikäs mitään. Eivät edes lue mitään, kaikki vapaa-aika tuijotetaan sitä luuria. En tiedä säälittävämpää näkyä kuin se passiivisena videoiden selailu. 
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peleissä on yleensä jotain mikä haastaa. Oikeassa elämässä haasteet on erilaisia. Esim. urakehitys riippuu enemmän suhteista ja perseennuolemisesta kuin mistään järkevästä tekemisestä.
Urakehityksessä verkostoituminen, siis suhteet, on avainsana. Perseen nuolenta taas katkeran luuserin kuvitelma. Sillä kun ei ura pitkälle kehity.
Paitsi että verkostoituminen on juuri sitä perseen nuolentaa. Luuletko että parikymppistä oikeasti kiinnostaa ykä 50v:n lasten ripulointitarinat edes vähää alusta. Kyllä niitä kuunnellaan vain rahan ja mahdollisuuksien kiilu silmissä.
Jos näet verkostoitumisen noin, olet pahasti hakoteillä. Verkostoituminen on sosiaalisten suhteiden luomista, tietojen vaihtamista ja hankkimista ja yhdessä tekemistä.
Kyllä ne sinunkin sinisilmäsi vielä jossakin vaiheessa avautuvat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisilla on usein niin ehdottomia asenteita miesten harrastuksia kohtaan? Autot, kalastus, kuntoilu, pelaaminen, musiikki tai mikä tahansa niin kaikista naiset valittavat. En muista koskaan kuulleeni miehen valittavan naisen harrastuksista, mutta toisin päin lukuisia kertoja. Mikä ihme niissä hiertää naisia niin paljon?
Kuvittelevat että voivat valkata itselleen mieluisia harrastuksia ja liittää ne siihem mieheen, niinkuin jossain pelissä.
Ei kannata aloittaa suhdetta jos pelaaminen ärsyttää noin paljon jo alkuvaiheessa. Ei mitään menestymisen mahdollisuuksia.
Olen ollut 20 vuotta yhdessä paljon pelaavan miehen kanssa, meillä on myös kaksi lasta, jotka jo teinejä.
Suurimmat riidat pelaamisesta tulivat silloin kun lapset olivat pieniä. Mies pelasi usein yöt ja oli päivisin väsynyt tai nuokkui sohvalla iltapäivään viikonloppuisin. Eihän sellaista puoliso jaksa katsella. Koko perhe-elämä menee ohi. Myönsi itsekin että välillä meni pelaaminen överiksi. Kun elämä muuttuu, niin elintapojenkin pitää muuttua. Perheellinen ei voi enää elää kuin parikymppinen sinkku, liittyi asia sitten pelaamiseen tai johonkin muuhun. Joten pelaamista sinänsä turha nostaa tikun nokkaan.
Meillä asia ratkesi puhumalla ja sillä, että teimme esim. viikonloppuisin heräämisvuorot lasten kanssa, niin että toinen sai nukkua toisena aamuna ja toinen toisena. Ärsytyskynnys ylittyi kyllä usein silti, koska miehen vuorolla lapset olivat usein aika lailla oman onnensa nojassa aamutoimien jälkeen kun mies torkkui. Tästä taas tietysti tuli riitaa kun miehen mielestä nalkutin ja pyrin kuulemma kontrolloimaan häntä ja hänen tapaansa olla vanhempi. No, en edelleenkään tiedä mikä olisi oikea ja rakentava tapa ratkoa näitä ristiriitoja.
Nyt lapsetkin (teinejä) pelaavat (ja itsekin olen aina jonkin verran pelannut, mutta eri pelejä kuin mies), joten pelaamisesta ei saa enää samanlaista kriisiä aikaiseksi. kyllä se silti edelleen välillä ärsyttää. Tai eniten sen mukanaan tuoma vuorokausirytmi, joka tekee kaiken yhteisen tekemisen suunnittelun ja toteutuksen mahdottomaksi.
Niin kuin esim. sinun vauvapalstailu, niinkö? 🤭