HS avoimena: Tatuoinnit kaduttavat syvästi niitä ottaneita. Mitä ajatuksia herättää? Kadutko syvästi?

Otin monta, kaduin, poistin kaikki. Eipä siinä sen kummempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kadu.

Mun tatskoilla on sanoma. Eivät ole hetken mielijohteesta. Yhden näistä on taiteilija alkujaan piirtänyt.

Nämä on just noloimpia, jotka kuvittelee niillä sotkuilla olevan jokin "sanoma"!

Kyllähän se voi itselle olla merkityksellinen sanoma.

-eri

Joo, mulla on esm kolme auringonkukkaa, mitkä symbolisoivat lapsiani. Vanhin lapsistani on kuollut. Tämä on tavallaan hänelle muistoksi.

Hän piti airingonkukista.

Etkö sinä muutoin muista lapsiasi?

Itse olen aina pitänyt tatuoinneista, mutta en ole vielä näin päälle kolmekymppiseksi mennessä ottanut yhtäkään, ihan siitä syystä ettei ole ollut rahaa tai uskallusta. Minulla on aina ollut todella matala kipukynnys ja olen muutenkin enemmän sellainen harmaahiirulainen ulkoisesti, "kehtasin" värjätä hiuksenikin ensimmäistä kertaa elämässäni vasta kolmekymppisenä. Ja mikäli tatuointeja ottaisin, haluaisin ehdottomasti isoja ja näyttäviä kuvia, enkä niinkään yksittäisiä "suhruja" siellä täällä. Mutta omaa tatuointikivunsietoa kun on parasta lähteä testaamaan nimenomaan jollain pienellä kuvalla, en ole vielä keksinyt sellaista jota katselisin mielelläni lopun ikäni, jos se ensimmäinen jäisikin viimeiseksi.

Että vielä on koko tatuointiasia mietinnän alla. :P Muiden tatuoinneista en koe tarpeelliseksi muodostaa sen kummempaa mielipidettä, kunhan kantajansa on tyytyväinen niin se on tärkeintä! Omista tatuoiduista tutuistani osa katuu jotain yksittäisiä, huonosti, halvalla tai hetken mielijohteesta otettuja kuviaan, mutta niihin mihin ovat oikeasti käyttäneet aikaa ja rahaa ovat hyvinkin tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hienoa että heikompi aines merkitsee itsensä aivan vapaaehtoisesti

Minusta taas on hienoa, että tämä tatuointiasia on sellainen, joka kerää ulkonäön perusteella avoimesti tuomitsevia ennakkoluuloisia sanoittamaan tuntemuksiaan. Harva asia enää nykyään on tällainen!

Samaa mieltä. Pystyy välttelemään tällaisia ihmisiä paremmin, kun heidät tunnistaa. Ennakkoluulot ovat aivan persiistä. Entä jos mahdollinen tuleva puoliso on joku jolla on tatuointeja, mutta häntä ei sitten omien ennakkoluulojen takia koskaan tapaa?

No tämä on sama kuin mitä jos mahdollinen tuleva puoliso on tabosta vankilassa ollut? Entinen prostituoitu? Halvaantunut? 40v vanhempi? Samaa sukupuolta, vaikka olisit hetsku? Persu? Mites siis jos etä häntä ennakkoluulojesi vuoksi koskaan tapaa?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aina pitänyt tatuoinneista, mutta en ole vielä näin päälle kolmekymppiseksi mennessä ottanut yhtäkään, ihan siitä syystä ettei ole ollut rahaa tai uskallusta. Minulla on aina ollut todella matala kipukynnys ja olen muutenkin enemmän sellainen harmaahiirulainen ulkoisesti, "kehtasin" värjätä hiuksenikin ensimmäistä kertaa elämässäni vasta kolmekymppisenä. Ja mikäli tatuointeja ottaisin, haluaisin ehdottomasti isoja ja näyttäviä kuvia, enkä niinkään yksittäisiä "suhruja" siellä täällä. Mutta omaa tatuointikivunsietoa kun on parasta lähteä testaamaan nimenomaan jollain pienellä kuvalla, en ole vielä keksinyt sellaista jota katselisin mielelläni lopun ikäni, jos se ensimmäinen jäisikin viimeiseksi.

Että vielä on koko tatuointiasia mietinnän alla. :P Muiden tatuoinneista en koe tarpeelliseksi muodostaa sen kummempaa mielipidettä, kunhan kantajansa on tyytyväinen niin se on tärkeintä! Omista tatuoiduista tutuistani osa k

Nykyäänhän noita voi ottaa puudutusvoiteella turrutettuun ihoon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hienoa että heikompi aines merkitsee itsensä aivan vapaaehtoisesti

Minusta taas on hienoa, että tämä tatuointiasia on sellainen, joka kerää ulkonäön perusteella avoimesti tuomitsevia ennakkoluuloisia sanoittamaan tuntemuksiaan. Harva asia enää nykyään on tällainen!

Samaa mieltä. Pystyy välttelemään tällaisia ihmisiä paremmin, kun heidät tunnistaa. Ennakkoluulot ovat aivan persiistä. Entä jos mahdollinen tuleva puoliso on joku jolla on tatuointeja, mutta häntä ei sitten omien ennakkoluulojen takia koskaan tapaa?

No tämä on sama kuin mitä jos mahdollinen tuleva puoliso on tabosta vankilassa ollut? Entinen prostituoitu? Halvaantunut? 40v vanhempi? Samaa sukupuolta, vaikka olisit hetsku? Persu? Mites siis jos etä häntä ennakkoluulojesi vuoksi koskaan tapaa?

Voisin ihan hyvin olla suhteessa tai naimisissa entisen seksityöläisen kanssa. Se olisi itseasiassa vain hyvä asia. Seksiä todennäköisesti olisi aina halutessa tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnista tulee mieleen alkoholismi ja päihdeongelmat, jääkiekkoääliö, vankeusrangaistukset, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, sosiaalinen alaluokkaisuus.

Minulla on tatuointeja, muuten en itseäni noista tunnista enkä tunnusta.

Japanilaiset on fiksuja. Tatuoinnit on siellä kielletty useissa eri paikoissa, esim. rannalla, uimahallissa ja kuntosalilla.

Vierailija kirjoitti:

Japanilaiset on fiksuja. Tatuoinnit on siellä kielletty useissa eri paikoissa, esim. rannalla, uimahallissa ja kuntosalilla.

Japanissa kokokehon tatuoinnit liittyvät järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka merkkinä on 

vanhaan tapaan hakattu irezumi-tatuointi.

En kadu. Enemmän  kadun viiltelyarpia käsivarsissa ja vatsassa. Kun teininä oli henkisesti paha olla.

Enemmän  kadun sitä ettå olen syönyt itseni 150 kiloiseksi ja polvet tohjona vaikka olen vasta 40.

En aina edes muista tatuointeja  pepussani ja selässäni. Mutta paino ja arvet.. ne näkyvät joka päivä. Olisinko tämän kauniimpi ilman tatuointeja? Tuskin.

Tatuointi on pysyvä muistutus omasta tyhmyydestä.

Mulla on yksi olkapäässä. En kadu, enkä edes muista sitä. Parikymppisenä otin. Nykyään vain lähinnä joku uusi seksikumppani saattaa huomata sen ja kysyä, mutta itse en koskaan ajattele edes koko asiaa. Ehkä olisi eri juttu, jos olisi näkyvällä paikalla, ja näkisi ne, ja niihin liittyvät muistot.

En kadu ja lisää tatuointeja tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kadu.

Mun tatskoilla on sanoma. Eivät ole hetken mielijohteesta. Yhden näistä on taiteilija alkujaan piirtänyt.

Nämä on just noloimpia, jotka kuvittelee niillä sotkuilla olevan jokin "sanoma"!

Kyllähän se voi itselle olla merkityksellinen sanoma.

-eri

Joo, mulla on esm kolme auringonkukkaa, mitkä symbolisoivat lapsiani. Vanhin lapsistani on kuollut. Tämä on tavallaan hänelle muistoksi.

Hän piti airingonkukista.

Etkö sinä muutoin muista lapsiasi?

 

Muistetaan kuolleita tatuoinneilla. Aika mautonta.

Vierailija kirjoitti:

En kadu ja lisää tatuointeja tulee.

Kysytään sitten uudestaan kun täytät 30v.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole (jos olisi niin varmaan katuisin), kaverilla on ja on yrittänyt poistattaa mutta se vain haalenee, ei lähde kokonaan.

Siihen menee aikaa ja usein 10+ kertaa. Jotkut värit eivät välttämättä lähde ollenkaan. Mutta kaverisi kannattaisi ehkä kokeilla toista paikkaa. Lasereissa on eroja. Myös pidempi tauko usein auttaa. Ja parempi ylipäätään käydä useamman kuukauden välein, ei 4-6 viikon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kadu ja lisää tatuointeja tulee.

Kysytään sitten uudestaan kun täytät 30v.

Mutta kun kaikki ei täytä henkisesti sitä ikää koskaan...

Oho mulla kuoli lapsi.. Lähempä ottaa tatskan sen muistoksi. Uuuuuh.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten perusteella tiedämme, että melkein kaikki katuvat, mutta sitä ei voi julkisesti myöntää, koska kasvojen menetys on vielä pahempi vaihtoehto. Valehtelu on siis helpoin menettely. Helpoin, mutta ei helppo.

Poistattajia on aina tatuointimuodin jälkeen pilvin pimein, mutta tulokset ovat erittäin huonot ja silti hyvin kalliit alkuperäisen tatskan hintaan verrattuna. 

Tuskin suurin osa aktiivisesti katuu, mutta nykyhetkessä ehkä jättäisi ottamatta. Kuten jättäisi tekemättä monta muutakin asiaa menneisyydestä. Suurimmalla osalla on kuitenkin varmaan joku huomaamaton pieni kuva jossain. 

Tatuoinnin poisto vaalealta iholta ei ole vaikea juttu, väreistä riippuen. 

Sä pilasit mun ihon:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/94ca06c3-4bd7-4677-b099-e1eb5c19fba5