Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muita joita ärsyttää nämä 50+ vuotiaat, joilla on mennyt kaikki aina elämässä putkeen!
17.04.2025 |
Minulla on eräs uusi tuttavuus ollut nyt kolme vuotta. Joo ei hänessä muuten ole mitään vikaa, mutta hänen elämänsä on mennyt kuin oppikirjasta ja hän "halveksii" kaikkea muuta. Hänen kaikki ystävänsäkkin ja sisarukset ovat kuulemma kaikki pariutuneet jo teini-iässä (ihan normaali kuvio hänen mielestään) Lapsia on 4 (ihan normaali määrä hänen mielestään) Hänellä ja vaimolla on maksettu omakotitalo (ihan perus hänen mielestään) Kaikki lapset on menestyneitä ja lentäneet omilleen (taas ihan normi hänen mielestään) Koiria on 2, kuten uusia autoja. Mökkikauppoja on suunnitelmissa ( Ihan normia hänen mielestään). Päivääkään eivät ole olleet kukaan työttömänä (ihan normaalia hänen mielestänsä). Itselläni kaikki on mennyt täysin päinvastoin. Lopputulos on, että olen sinkku, lapseton, asun vuokralla, rahaa ei ole, ikivanha auto löytyy. Eläimille olen allerginen, niin ja olen toista vuotta työttömänä. Ikinä ei ole ollut mitään "varmaa" työpaikkaa ja elämä on heitellyt kuin Mikki Hiirtä myrskyssä.
Työtön ja perheetön 53v.
Kommentit (580)
541/580
|
18.04.2025 |
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä tosi noloa, kun on valtion työpaikassa isä ja lapsi tai sitten veljekset.
Meillä veljeksillä vain on sama mielenkiinnon kohde ja he ovat siksi päätyneet samalle alalle. Koska tuon tason työnantajia on kaupungissa vähän, he ovat sitten töissä samassa paikassa. Kumpikaan ei ole päässyt työhönsä suhteilla.
Onhan siinä toinen suhteilla päässyt töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä tosi noloa, kun on valtion työpaikassa isä ja lapsi tai sitten veljekset.
Meillä veljeksillä vain on sama mielenkiinnon kohde ja he ovat siksi päätyneet samalle alalle. Koska tuon tason työnantajia on kaupungissa vähän, he ovat sitten töissä samassa paikassa. Kumpikaan ei ole päässyt työhönsä suhteilla.
Onhan siinä toinen suhteilla päässyt töihin.
Ei ole. Noihin töihin ei pääse suhteilla.
Vierailija kirjoitti:
Monessa perheessä lapsilla on tosi kurjaa. Pakko mennä usein harrastuksiin, vaikka ei haluaisi, vanhemmat määräävät. Kotona tosi kamala ilmapiiri, lasten ei anneta tarpeeksi levätä.
Nyt taisi tulla oikea boomeri linjoille...?
Ehkä ne vanhemmat on väsyneitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä tosi noloa, kun on valtion työpaikassa isä ja lapsi tai sitten veljekset.
Meillä veljeksillä vain on sama mielenkiinnon kohde ja he ovat siksi päätyneet samalle alalle. Koska tuon tason työnantajia on kaupungissa vähän, he ovat sitten töissä samassa paikassa. Kumpikaan ei ole päässyt työhönsä suhteilla.
Onhan siinä toinen suhteilla päässyt töihin.
Ei ole. Noihin töihin ei pääse suhteilla.
Pääsee esim Palolaitokselle kuten muihinkin valtion työpaikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan jokaiselle tulee kaikennäköisiä vastoinkäymisiä, jos elää saa.
Meilläkin on perheessä kaksi koulutettua vanhempaa, joilla on ollut oikein hyväpalkkaiset työt, kolme lasta, talo pk-seudulla ja huvila, koiria, harrastuksia, matkoja, ulkomailla asumista ja vaikka mitä kuvaamasi kermaperse-normisettiä. Toisaalta on ollut masennusta, burnouttia, tusinat yt-neuvottelut stresseineen, sairautta, kuolemia, keskenmeno, kahden hometalon loukku vuosien oikeusriitoineen, sekopää vaihtari, monipuolisesti sekopäät vanhemmat sotatraumoineen, pihiyksineen, vähättelemisineen, ivaamisineen ja epäreiluine asenteineen, vanhusten omaishoitajuus... kaikenlaista.
Joillakin on tosiaan sellainen kuvitelma että jos he saisivat jostain ihmeen kautta enemmän rahaa, lähes kaikki ongelmat ratkeaisivat ihan itsestään. Itselläni on ollut perseaukiset vanhemmat, koulussa tuli turpaan, tienasin melko
No kuulehan, kyllä mulla ainakin ratkeaisi moni terveysongelma jos olisi sitä rahaa. Julkisella viis veisataan, eikä siellä ole osaamista. Yksityisellä taas olisi osaamista, mutta ei ole rahaa. Eli saisin rahalla terveyteni ja elämäni takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaikki keskiluokkaisen elämän kliseet, mistä olen joskus kuullut vttuilua. Nämä ihmiset vaan eivät näe sitä, että mulla on ahdistuneisuushäiriö, huono äitisuhde, ei läheisiä sukulaisia, olen ollut rankasti koulukiusattu ja nuorena työpaikkakiusattu, olen kokenut neljä perheenjäsenen vakavaa sairautta ennen kuin täytin 16, myös lapseni on ollut vakavasti sairas. Toki ymmärrän elämää enkä ihmettele, miksi joku on vaikka sinkku tai asuu vuokralla.
Everyone you know is fighting a battle you know nothing about.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella hyvätuloisella on huono maku vaatteiden suhteen. Ei niille kukaan ole kateellinen. Mitä hyötyä on rahasta, jos ostaa rumia vaatteita ja rumia tavaroita.
Kauneus on katsojan silmässä. Eri yhteiskuntaluokissa on vähän eri estetiikka. Hyväosaisen koti saattaa näyttää epäsiistiltä kirjapinoineen ja sekalaisine esineineen suvun perintönä, mutta se alemman keskiluokan kiiltovalkoinen ei taas houkuta toisia yhtään.
Sama ulkonäössä. Pitkät kynnet ja hiuslisäkkeet ovat joistakin kauniita, mutta hyväosainen pitää niitä lähinnä mauttomina. Ja taas se maantienvärinen tukka on sen toisen mielestä vain ruma.
Kyllä niitä teko-blondi-pidennyksiä on lääkäreilläkin. Ja myös lääkärin puoliso on voinut valita hänet pelkän ulkonäön ja tietenkin sen tilinauhan ja aseman vuoksi. Että sillee....
Mä ymmärrän tuon rumia vaatteita vertauksen niin että kuten virolainen nainen sanoisi sen suominaisesta. Suomalaiset käyttää rumia vaatteita, jos ei ole tyylitajua. Jos jotain afrikkaisvärejä, kuten vihreää, okraa, sinistä ja viinipunaista, pukee päälleen, se ei välttämättä ole luokseen kutsuvaa. Kutsuu toki luokseen sellaisia, jotka diggaa samasta tyylistä. Useimmiten kuitenkin varakkaat niitä Hoöfiegeriä ja Ganttia taitaa vetää niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Älä koskaan kadehdi ketään ihmistä, sillä et tiedä hänen salaista suruaan".
En jaksa uskoa, että kovinkaan moni ihminen, jolla menee hyvin, mitenkään halveksii muita. Ihmiset elävät niin omissa kuplissaan ja arjessaan, etteivät edes tajua tehdä tuollaista. Luulen enemmänkin, että muut kuvittelevat, että heitä halveksitaan. Ja toisaalta, miksi sitä pitäisi jotenkin puolustella, että hyvin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein eniten ärsyttää natisijat ja valittajat. apn seuraa en kestäisi montaa sekunttia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Älä koskaan kadehdi ketään ihmistä, sillä et tiedä hänen salaista suruaan".
Raha auttaa tässäkin paljon. Voit esim. käydä terapiassa. Normi pullainen ei voi maksaa edes Kelan tukemaa terapiaa, joka voi maksaa sen pari tonnia vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaikki keskiluokkaisen elämän kliseet, mistä olen joskus kuullut vttuilua. Nämä ihmiset vaan eivät näe sitä, että mulla on ahdistuneisuushäiriö, huono äitisuhde, ei läheisiä sukulaisia, olen ollut rankasti koulukiusattu ja nuorena työpaikkakiusattu, olen kokenut neljä perheenjäsenen vakavaa sairautta ennen kuin täytin 16, myös lapseni on ollut vakavasti sairas. Toki ymmärrän elämää enkä ihmettele, miksi joku on vaikka sinkku tai asuu vuokralla.
Everyone you know is fighting a battle you know nothing about.
Ei pidä paikkaansa tämä mietelause. On myös oikeasti ihmisiä joilla ei ole elämässä mitään taisteluja.
Vierailija kirjoitti:
No kuulehan, kyllä mulla ainakin ratkeaisi moni terveysongelma jos olisi sitä rahaa. Julkisella viis veisataan, eikä siellä ole osaamista. Yksityisellä taas olisi osaamista, mutta ei ole rahaa. Eli saisin rahalla terveyteni ja elämäni takaisin.
Ai julkisella ei ole osaamista? Olen ainakin itse saanut huippuluokan hoitoa Husin polilla ja maakunnissakin. Suurin ongelma ainakin Helsingissä on päästä normaalille lääkärinvastaanotolle julkisen puolella. Spesiaalipuolella löytyy osaamista , ja hinta ei päätä huimaa vrt. moni muu valtio maailmassa.
Ap, et tee elämääsi helpommaksi jos sinua ärsyttää ihmiset joiden elämä näyttää menevän mallikkaasti. Olet kateellinen ihminen. Yritä muuttaa asennettasi ja ymmärtää että on ihmisiä joilla menee paremmin tai huonommin ja sitten on keskivertoa. Voit valita ajattelutapasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaikki keskiluokkaisen elämän kliseet, mistä olen joskus kuullut vttuilua. Nämä ihmiset vaan eivät näe sitä, että mulla on ahdistuneisuushäiriö, huono äitisuhde, ei läheisiä sukulaisia, olen ollut rankasti koulukiusattu ja nuorena työpaikkakiusattu, olen kokenut neljä perheenjäsenen vakavaa sairautta ennen kuin täytin 16, myös lapseni on ollut vakavasti sairas. Toki ymmärrän elämää enkä ihmettele, miksi joku on vaikka sinkku tai asuu vuokralla.
Everyone you know is fighting a battle you know nothing about.
Ei pidä paikkaansa tämä mietelause. On myös oikeasti ihmisiä joilla ei ole elämässä mitään taisteluja.
No, kyllä kaikkien 50+ ihmisten vanhemmat joskus sairastuvat ja kuolevat, ja muutakin huolta tulee. Mutta se on sitä tavallista arkea, johon ilot ja surut kuuluvat. Ei mitään mystistä kulissielämää, jonka takana on hurjia mörköjä.
Lopulta kyse on aina ihmisen sisäisestä maailmasta. Siskoni puoliso menehtyi juuri äkillisesti. Hän on silti elämäniloinen, positiivinen ja jotenkin ihmeellisesti onnistuu olemaan kiitollinen ja onnellinen edesmenneestä miehestään. Hän ei ensisijaisesti ajattele menettäneensä miestään, vaan saaneensa suuren lahjan kun sai tavata tämän ja jakaa yhteisiä vuosia. Mies kuoli nuorena.
En tarkoita ettei menetyksiä saisi surra, vaan sitä että ulkoisista olosuhteista ei mitenkään voi tietää miten onnellinen ja tyytyväinen joku omaan elämäänsä on. Ap:n kertoman tapaus ei edes kuulosta kovin onnelliselta: halveksunta muita kohtaan kertoo yleensä nimenomaan siitä että jotain itseltä puuttuu. Ap voi kadehtia näitä ulkoisia asioita, ja kateus ei tee kenestäkään pahaa ihmistä. Se on aivan luonnollinen tunne. Mutta itse pääsin kateudesta käytännössä kokonaan eroon kun vuosia sitten jotenkin sisäistin sen että mikään ulkoinen asia tai tapahtuma ei suoraan määrittele ihmisen itsensä kokemaa onnellisuutta. Esimerkiksi raha kyllä tutkimusten mukaan jonkin verran korreloi onnellisuuden kanssa, mutta silti on äärimmäisessä köyhyydessä eläviä mutta hyvin onnellisia ihmisiä. Et voi ap tietää oikeastaan mitään tuon ihmisen kokemasta onnellisuudesta, joten turha kadehtia.
Alue: Aihe vapaa