Miksi Hohtoa hehkutetaan?
Nyt Hohtoa tuputetaan näköjään taas joka kanavalta. Ei suinkaan Kubrickin parhaita elokuvia. Kaikki ylinäyttelevät: tässä vaiheessa uraansa Nicholson alkoi näyttelemään itseään päätyen parodiaan, Shelley Duvall ei vain yksinkertaisesti osaa näytellä - kaikkein sietämättömin on kuitenkin se napero (lapselta ei tietenkään voi vaatia, että osaisi näytellä).
Kommentit (54)
Kuten ylempänä sanotaan niin makuasia. Ei kaikki ymmärrä myöskään sun hehkutuksia niiden elokuvien ym. asioiden suhteen joista pidät eli kaikki eivät pidä samoista asioista.
Laaja määritelmä jos 3 kanavaa on kaikki kanavat (niitä kun on lähes 20 kaikkiaan).
Lolita ja Full metal jacket on mun mielestä Kubrickin parhaat elokuvat.
Olen katsonut leffan yksin autiotalossa keskellä yötä. Läppäri, olutta, naposteltavaa.
Hyvä leffa. Hankala ohjata ja näytellä yhtä taidokkaasti nykypäivänä. Nykyään liikaa tehosteita jotka tappavat tunnelman.
No, ainakaan Stephen King ei hehkuta elokuvaversiota. Enkä kyllä yhtään ihmettele.
Kirja ja elokuva on ihan erilaisia, kaksi eri asiaa.
Tiettävästi Stephen King piti Kubrickin tulkintaa täytenä paskana.
Kirjahan kertoo alkkiksesta, joka skitsoilee kun on kuivilla ja mieli tekee viinaa niin maan perkeelesti. Hermot on riekailena ja kaikki vituttaa, kunnes sitten alkaa hurisemaan nupissa kunnolla. Hyvin ahdistava ja masentava kirja. Kubrickin versiossa pääosahahmo on lähinnä koominen ilveilijä. Nicholson vielä vetää tyylilleen uskollisena ihan överiksi.
Kaikissa Kubrickin leffoissa ylinäytellään, en sitten tiedä onko se huono vai hyvä asia.
Tuohon aikaan osattiin vielä tehdä kunnon leffoja ja tekijöillä oli taiteellista näkemystä. Nykyään leffat on enimmäkseen tusinaroskaa ja tuputettu täyteen pakollisia, vähä-älyisiä néégéreitä.
Kubrickin paras elokuva on ehdottomasti "Barry Lyndon". Suurenmoinen.
Vierailija kirjoitti:
Kirja ja elokuva on ihan erilaisia, kaksi eri asiaa.
Tiettävästi Stephen King piti Kubrickin tulkintaa täytenä paskana.
Kirjahan kertoo alkkiksesta, joka skitsoilee kun on kuivilla ja mieli tekee viinaa niin maan perkeelesti. Hermot on riekailena ja kaikki vituttaa, kunnes sitten alkaa hurisemaan nupissa kunnolla. Hyvin ahdistava ja masentava kirja. Kubrickin versiossa pääosahahmo on lähinnä koominen ilveilijä. Nicholson vielä vetää tyylilleen uskollisena ihan överiksi.
King inhosi eniten sitä miten Wendyn hahmo oli pilattu. Kirjassa voimakas ja hyvä hahmo oli tehty pelkäksi suurilla silmillä toljottavaksi kuoreksi jonka tehtävä on välillä kiljua.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan osattiin vielä tehdä kunnon leffoja ja tekijöillä oli taiteellista näkemystä. Nykyään leffat on enimmäkseen tusinaroskaa ja tuputettu täyteen pakollisia, vähä-älyisiä néégéreitä.
Olen samaa mieltä aikakaudesta ja sen aikaisen elokuvan ylivoimasta, mutta tämä Hohto ei ole kovin kummoinen leffa. Tai en tiedä miten toimisi jos ei olisi kirjaa lukenut pohjalle, ehkä paremmin.
Muuten kyllä 70-luvun leffat 80-luvun taitteeseen oli erinomaisia, eikä kaupallisuus tai sovinnaisuus ollut vielä niitä kesyttänyt. Nykyaikana ei tällaisia ole. Joku Joker-leffa pääsee lähelle, mutta sekin piti tehdä kusettamalla tuottajia.
Vierailija kirjoitti:
Kirja ja elokuva on ihan erilaisia, kaksi eri asiaa.
Tiettävästi Stephen King piti Kubrickin tulkintaa täytenä paskana.
Kirjahan kertoo alkkiksesta, joka skitsoilee kun on kuivilla ja mieli tekee viinaa niin maan perkeelesti. Hermot on riekailena ja kaikki vituttaa, kunnes sitten alkaa hurisemaan nupissa kunnolla. Hyvin ahdistava ja masentava kirja. Kubrickin versiossa pääosahahmo on lähinnä koominen ilveilijä. Nicholson vielä vetää tyylilleen uskollisena ihan överiksi.
Nicholsin näyttelee joka roolissa itseään ja siltikin onnistuu ylinäyttelemään.
Itse huomaan katsovani Kubrickin leffoista useimmin Avaruusseikkailu 2001:a ja Clockwork Orangea. Pidän kyllä niistä kaikista, jotka hyllystä löytyy. Barry Lyndon ei niinkään kiinnosta ja Full Metal Jacket on jotenkin liian rankka ja vastenmielinen sisällöltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja ja elokuva on ihan erilaisia, kaksi eri asiaa.
Tiettävästi Stephen King piti Kubrickin tulkintaa täytenä paskana.
Kirjahan kertoo alkkiksesta, joka skitsoilee kun on kuivilla ja mieli tekee viinaa niin maan perkeelesti. Hermot on riekailena ja kaikki vituttaa, kunnes sitten alkaa hurisemaan nupissa kunnolla. Hyvin ahdistava ja masentava kirja. Kubrickin versiossa pääosahahmo on lähinnä koominen ilveilijä. Nicholson vielä vetää tyylilleen uskollisena ihan överiksi.
Nicholsin näyttelee joka roolissa itseään ja siltikin onnistuu ylinäyttelemään.
En ole koskaan pitänyt Nicholsonista. Muistan mikä pettymys hän oli aikanaan Batman elokuvan Jokerina. Ehkä ainoa kunnon rooli jonka hän teki oli se Käenpesän persoonallisuushäiriöinen mielisairaalan trolli, joka yllytti sairaita potilaita huvikseen. Mutta siinä hänen ei varmaan tarvinnut juurikaan näytellä.
Hurjan näköistä treeniä Nicholsonilta!
Vierailija kirjoitti:
Itse huomaan katsovani Kubrickin leffoista useimmin Avaruusseikkailu 2001:a ja Clockwork Orangea. Pidän kyllä niistä kaikista, jotka hyllystä löytyy. Barry Lyndon ei niinkään kiinnosta ja Full Metal Jacket on jotenkin liian rankka ja vastenmielinen sisällöltään.
En kestä katsoa Clockwork Orangea, muita kyllä.
makuasia.