Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voiko erityislapsi käydä lukion?

Vierailija
17.04.2025 |

Valistakaa minua siitä voiko erityislapsi käydä lukion ? Meidän lapsemme on erityinen ja koulupsykologi arvioi ettei tule käymään lukiota vaan parempi suuntautua peruskoulun jälkeen lyhyempiin kurssituksiin. Onko sama tilanne kaikilla erityislapsilla ?

Kommentit (170)

Vierailija
121/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni on erittäin hyvä matematiikassa, mutta tuskin tulee ikinä selviytymään lukio-opinnoista. Osaako joku sanoa mikä olisi parhain reitti matemaattisiin yliopisto- tai korkeakouluopintoihin ilman yo-pohjaa? 

Jos hän haluaa lukioon, anna hänen kokeilla sitä.

Tai ammatilliseen koulutukseen ja siellä kaksoistutkinto. Ei tarvitse kaikkia lukio-opintoja suorittaa, vaan ainoastaan se aineet, jotka kirjoittaa. Mutta kyllä sielläkin pitää se opiskelijan oma henkilökohtainen motivaatio olla siihen opiskeluun. Ei riitä, että mamma kannustaa/painostaa. 

Vierailija
122/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monesti erityislasten vanhemnatkaan eivät oo pärjänneet lukuhommissa! Ei omena kauas puusta putoa.

Huutonaurua. Tiedät ihan hyvin, että erityislasten vanhemmat ovat usein akateemisia.

Erityislasten vanhemmissa on työttömiä-autisteja-akateemisia ja sitten ihan tavallisia duunareitakin. Kirjo on laaja kuten myös erkoislasten kirjo.

Perinnöllinen taipumus neurologisiin ongelmiin on suuri. Jos äiti on maskaava autisti, pojasta voi tulla vaikeasti autistinen, koska äiti ei täysin kykene ymmärtämään vauvan tarpeita. Prosentit kasvaa, jos perheessä on ei läsnä oleva isä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä tahansa itseä kiinnostava ammattikoulutus plus ehdottomasti aikuislukion tai muun vastaavan tarjoamat lukion pitkän matematiikan opintojaksot. 

Vierailija
124/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Esim. Topi Borg on käynyt lukion ja sen jälkeen ylioppilaspohjaisen amiskoulutuksen. Samoin myös monet muut Kirjolla-sarjassa esiintyneet henkilöt ovat ylioppilaita. Ei erityisyys tarkoita automaattisesti sitä, että on älyssä vikaa.

Silti Topi tykkää olla kaupassa hyllyttäjänä, jota olisi voinut tehdä 8-luokkalainen TET-harjoittelijakin.

Hienoa kuitenkin, että on saanut opiskella verorahoillamme. On hän autismistaan huolimatta mukava heppu.

Vierailija
125/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tutun vaikeasti autistinen poika opiskelee yliopistossa joten miksi ei?

Vaikeasti autistiset pojat ovat niitä, joita ei voi laskea yksin ulos. Eksyvät helposti eivätkä osaa takaisin kotiin.

Eivät siis pysty opiskelemaan pakollista, mukautettua peruskoulua (autismiluokalla) pidemmälle. Tuttusi on huijannut sinua.

Vierailija
126/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi vammaisen pitäisi mennä lukioon jos ei pärjää edes peruskoulussa. Mikä noita vammaisia ja muita älyltään vajavaisia oikein vaivaa. Pitäisikö armosta päästää läpi vaikka ei osaa mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyttäreni meni lukioon.

Osaamisessa ei ollut ongelmia mutta ADHD jarruttaa menoa vaikka on lääkitys.

Jätti sitten kesken mutta ainakin pääsi ja yritti!

Vierailija
128/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Meidän sokea nuori sai erityisopetusta, kävi lukion ja on nyt tekniikan tohtori.

Sokea voi olla älykäs. Eikö nämä erityishömpötykset ole osin alkoholinhuuruisen raskauden aiheuttamia aivovaurioita?

Tarkoitatko fas lapsia ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli lukiossa reaalilinja, tai sillä nimellä sitä kutsuttiin. Siellä oli kaikki taivaanrannan maalarit ym. Oppivat muutaman sanan ranskaa tms mutta kyllä niistä ylioppilaita tuli.

Höpsis. Ranskaa opetettiin kielilinjalla saksan ja englannin lisäksi. Reaalilinjalla oli kemiaa ja fysiikkaa ja psykologiaa, joita ei voinut opiskella kielilinjalla. Oli  siis kolme eri linjaa: kieli-, reaali- ja matikkalinjat. Kirjoitin itse 1975 kielilinjalta. Ranskaa puhun sujuvasti vieläkin.

Tuskin puhut ranskaa 70 luvun opetuksilla, etköhän oo myöhemmin oppinut. 80 luvulla kielten opetus lukiossa oli sitä tasoon että tänä päivänä peruskoululaisetkin osaa paremmin enkkua ja ruotsia ainakin.

Höpö höpö. Oppikoulu ja lukio oli 70-luvulla vaativampaa kuin nykyinen peruskoulu ja lukio.

Vierailija
130/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän lukiossa (melkeen 20v aikaa) oli joku erikoistapaus. En tiedä diagnoosia, mutta ei käynyt kai ihan täysillä. Älykkyydestään en osaa sanoa, mutta tuskin oli kehitysvammainen. En tiedä, kuinka selvisi opinnoista tai kirjoittiko ylioppilaaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas av:n vammaisvihaajatrolli saanut uuden ketjun temmellettäväksi.

Kuinkahan kurja ja yksinäinen elämä voi olla, jos sen suola on haukkua vammaisia lapsia av-palstalla.

Vierailija
132/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos erityisyys on kehitysvammaisuutta niin vastaus on ei. Jos kyseessä on erityislahjakkkuus niin kyllä

 

Oli miten hyvänsä niin mun mielestä etuliite "erityinen" on loukkaavaa, koska erityislapsi/aikuinen aiheuttaa erityisen herkästi mielikuvan kehitysvammaisuudesta minkä vuoksi "erityinen" on yhtä solvaavaa kuin eräs tietty termi jota käytettiin ennen vanhaan yhdestä tietystä etnisyydestä

No mutta onko sinusta siis kehitysvamma sitten hävettävä ja loukkaava asia.

Mielestäni kehitysvamma sanan ajatteleminen haukkumasanana ja kehitysvammaisuuden ajattelu maailman hirvempänä asiana on paljon loukkaavampaa ja juntimpaa kuin se, että joku vahingossa luulisi jotain kehitysvammaiseksi koska häntä kutsutaan erityislapseksi.

Tai siis varmaan jossain pienessä maalaiskylässä noin? Ainakin Helsingissä koen, että kehitysvammainenkin on ihan ihminen siinä missä me muutkin, eikä se ole hävettävä ja inhottava asia.

Itselläni on tourette ja kuulun moniin erilaisiin järjestöihin, joissa on myös kehitysvammaisia jäseninä. Kutsun itseäni vammaiseksi, koska tourette ihan todella invalidisoi minua. Minulle vammaisuus ei vain ole mikään kamala sana. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monesti erityislasten vanhemnatkaan eivät oo pärjänneet lukuhommissa! Ei omena kauas puusta putoa.

Huutonaurua. Tiedät ihan hyvin, että erityislasten vanhemmat ovat usein akateemisia.

Erityislasten vanhemmissa on työttömiä-autisteja-akateemisia ja sitten ihan tavallisia duunareitakin. Kirjo on laaja kuten myös erkoislasten kirjo.

Perinnöllinen taipumus neurologisiin ongelmiin on suuri. Jos äiti on maskaava autisti, pojasta voi tulla vaikeasti autistinen, koska äiti ei täysin kykene ymmärtämään vauvan tarpeita. Prosentit kasvaa, jos perheessä on ei läsnä oleva isä.

No ei tule vaikeasti autistinen siksi kun äiti ei kykene ymmärtämään lapsen tarpeita :D tähän voi vaikuttaa moni asia. Ensimmäisenä se että pojilla vaikea autismi yleisempää.

Olen miettinyt että tuleekohan näihin ketjuihin aina trollaaman joku, jonka lähipiirissä on esim. autismi-keva lapsi ja inhoaa heidän vanhempiaan syystä x. 

Nämä jutut aina toistavat samaa kaavaa. Haukutaan autistit ja kehitysvammaiset sekä heidän vanhemmat. Laitetaan monia viestejä eri sisällöillä, mutta ideana on aina jotenkin sivulauseessa halveksua erityisesti autisteja ja kehitysvammaisia ja heidän vanhempia.

Vierailija
134/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Erityislasten vanhemmat on yhtä heterogeeninen ryhmä kuin muutkin vanhemmat. Autismia ja älykkyyttä ilman autismia on havaittu esiintyvän samoissa suvuissa. Adhd  joko on perinnöllinen tai saattaa aiheutua hapenpuutteesta synnytyksessä. Erityisiä ja tavallisia on kyllä samoissa perheissä. T. Yhden terveen ja yhden erityisen insinööriäiti.

Ps. Tiedän lukion käyneitä autisteja. Niissä kirjolla- ohjelman tyypeissäkin oli ylioppilaita. Eikö se yksi saanut yliopistostakin paikan? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni on erittäin hyvä matematiikassa, mutta tuskin tulee ikinä selviytymään lukio-opinnoista. Osaako joku sanoa mikä olisi parhain reitti matemaattisiin yliopisto- tai korkeakouluopintoihin ilman yo-pohjaa? 

Ylioppilaaksi pääsee käymättä lukiota. Suorittaa vain vaaditun määrän kursseja ja kirjoittaa ne aineet. Etälukio ehkä? Ammattikoulun yhteydessä  myös voi suorittaa yksittäisiä lukion kursseja. 

Vierailija
136/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taas av:n vammaisvihaajatrolli saanut uuden ketjun temmellettäväksi.

Kuinkahan kurja ja yksinäinen elämä voi olla, jos sen suola on haukkua vammaisia lapsia av-palstalla.

Useimmiten nämä haukkujat ovat itse hoitamatta jääneitä erityisiä. Vanhemmat ovat kieltäneet erityisyyden olemassaolon, tukea ei ole annettu ja sitten tulos on tämä. Lisäksi kasvatus ja läsnäolo on puuttunut eli ei rakkautta lapsuudessa. Siksi nettikäytöstapojakaan ei ole. 

Vierailija
137/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutun vaikeasti autistinen poika opiskelee yliopistossa joten miksi ei?

Vaikeasti autistiset pojat ovat niitä, joita ei voi laskea yksin ulos. Eksyvät helposti eivätkä osaa takaisin kotiin.

Eivät siis pysty opiskelemaan pakollista, mukautettua peruskoulua (autismiluokalla) pidemmälle. Tuttusi on huijannut sinua.

Näin lienee. Meidän suvussa on lievästi autistinen joka tekee töitä järjestelmäasiantintijana vastuullisena. Sitten on vaikeasti autistinen, joka osaa lukea ja kirjoittaa mutta on kehitysvammaisen tasolla oman toiminnan ohjauksessa js muussakin. Saa käydä kävelyllä yksin kotitiellä maalla ja onneksi autistinen hyvin tottelee kunno opeteltubrttä isolle tielle ei saa mennä ja pitää kylätielläkin mennä reunassa. Se on puoli kilometriä se matka mitä kävelee edestakaisin ja heiluttaa käsiään. Vieraille ei puhu mutta kotona lyhyitä lauseita. Saisinko vettä, haluan nukkumaan yms. 

Vierailija
138/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutun vaikeasti autistinen poika opiskelee yliopistossa joten miksi ei?

Vaikeasti autistiset pojat ovat niitä, joita ei voi laskea yksin ulos. Eksyvät helposti eivätkä osaa takaisin kotiin.

Eivät siis pysty opiskelemaan pakollista, mukautettua peruskoulua (autismiluokalla) pidemmälle. Tuttusi on huijannut sinua.

Meidän lukiossa oli yksi vaikeammin autistinen. Tästä on aikaa useampi vuosikymmen. Puhui fraaseja ja käyttäytyi niin oudosti, että monet kummastelivat, että miksi täällä on kehitysvammainen. Laski päässä kaikki laskut ilman laskinta ja pääsi yliopistoon opiskelemaan.

Vaikeastikin autistisilla on usein kapasiteettia, kun saavat todella ymmärtävän ympäristön. Nykypäivän lapsille tämä ei vaan enää ole mahdollista, vaan heidät kaikki taidetaan juurikin mukauttaa, koska sitä käytöstä ja oppimistapaa ei ymmärretä. Luulen että 80-90-luvulla ymmärrettiin jopa paremmin kuin nykypäivänä.

T. Nyk. Ope

Vierailija
139/170 |
18.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutun vaikeasti autistinen poika opiskelee yliopistossa joten miksi ei?

Vaikeasti autistiset pojat ovat niitä, joita ei voi laskea yksin ulos. Eksyvät helposti eivätkä osaa takaisin kotiin.

Eivät siis pysty opiskelemaan pakollista, mukautettua peruskoulua (autismiluokalla) pidemmälle. Tuttusi on huijannut sinua.

Meidän lukiossa oli yksi vaikeammin autistinen. Tästä on aikaa useampi vuosikymmen. Puhui fraaseja ja käyttäytyi niin oudosti, että monet kummastelivat, että miksi täällä on kehitysvammainen. Laski päässä kaikki laskut ilman laskinta ja pääsi yliopistoon opiskelemaan.

Vaikeastikin autistisilla on usein kapasiteettia, kun saavat todella ymmärtävän ympäristön. Nykypäivän lapsille tämä ei vaan enää ole mahdollista, vaan heidät kaikki taidetaan juurikin mukauttaa, koska sitä

Ei tämä ole vaikeasti autistinen. Vaikeasti autistinen ei puhu, tai puhuu hyvin vähän ei huomioi ympäristöään mitenkään eikä voi liikkua missään yksin ja taso on oikeasti kehitysvammaisen taso. Joka tuollaista kuvaamaasi sanoo vaikeasti autistiseksi ei nyt vaan ole oikeasti vaikeasti autistista vain tavannut. T. Vaikeasti autistisen täti. 

Vierailija
140/170 |
19.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 37 ja mulle selvisi viime syksynä, että mulla on kehityshäiriö.  Olen olettanut, että kaikilla ihmisillä on yhtä vaikeaa yhteiskunnassa ja olen sinnikkäästi opiskellut, hoitanut työni kunnialla jne. Olen kauppatieteiden maisteri, työskentelen asiantuntijana kansainvälisessä organisaatiossa ja tienaan (kehitysvammaiseksi) mielestäni ihan hyvin, n. 5500e/kk. Tiedän kyllä ettei tuo ole hyvä palkka "normaalille" ihmiselle. :)

Lapsuus ja nuoruus oli vaikeaa, kun en ymmärtänyt erilaisuuttani ja minua kiusattiin rankasti. Opettajien ja vanhempieni silmissä olin vain laiska ja hankala ja siksi sain ohjeita "olet vain normaali, niin se kiusaaminen loppuu". Nyt kun olen lukenut minusta tehtyjä kirjauksia siltä ajalta, niin siellä on jokunen epäilys kehityshäiriöstä, mutta ei sitä silloin tutkittu. Mulla oli niin kova pakonomainen tarve olla "normaali" että piilottelin oireitani ja opiskelin itsenäisesti tunteja päivässä. Tein sitä väliin öisinkin, kun vanhemmat valittivat liiasta opiskelusta. En ymmärtänyt mikä riittää, niin koulumenestykseni oli aina kiitettävällä tasolla. Ilmeisesti se on ollut syynä, miksi kehityshäiriöepäilyksiä ei ole otettu todesta aiemmin.

Tämän paasaamisen pointti oli siis se, että pelkkä "erityislapsi" ei kerro yhtään mitään. Olisin myös varovainen miten erityisyydestä kerron lapselle, ettei hän jätä unelmiaan toteuttamatta vain siksi, kun auktoriteetti (vanhempi/opettaja/lääkäri) sanoo ettet pysty. Rehellinen täytyy tietenkin olla. Ketään ei auta sekään, että lapsi jätetään selviämään yksin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi kahdeksan