Minkälainen oli lukion filosofian opettajasi?

Kaikki psykologit , jotka olen tavannut ovat vaikuttaneet hulluilta tai ainakin jotenkin epärehellisiltä. Vastenmielisimmät lasten kanssa toimivat. 

Meidän filosofian opettaja oli ihan oikea filosofi koulutukseltaan. Ei ollut mikään psykologi tai uskonnonopettaja, joka vaan sattui opettamaan filosofiaa. Pätevä tyyppi. Tiesi aivan valtavasti.

Tuolloin ei lukiossani ollut filosofiaa valinnaisaineena.

Meilläkin oli iso lukio mutta filosofian kurssi ei tullut täyteen (minimi 5). 90-luvulla näin. Hassua että niin epäsuositusta aineesta tuli sittemmin pakollinen aine. 

Mun lukioaikaan filosofia ei kuulunut opetussuunnitelmaan. Ehkä pelkästään joissain lukioissa saattoi olla valinnaisena, ei meidän lukiossa kuitenkaan.

Vanhempi mies, varmaan jo kuusikymppinen. Hän sai luotua luokkaan oikeasti sellaisen filosofisen pohdiskelevan ilmapiirin, ja tuntui tietävän paljon filosofian historiasta ja olevan kiinnostunut siitä. 

Opetti myös uskontoa, psykologiaa ja elämänkatsomustietoa.

Huipputyyppi

Paavo Lipposen serkku

Tosi innostava ja kiva ja oikeasti kiinnostunut oppilaiden ajatuksista. Jostain kokeesta antoi mulle arvosanaksi 10+ ja toivoi että kirjotan filosofian. Kerran tavattiin myös vapaa-ajalla ja hän valmensi mua kirjotuksia varten. Kun sitten valmistuin ylioppilaaksi hän tuli vielä erikseen onnittelemaan ja kysyi tulevaisuuden suunnitelmista, että kai aion mennä humanistista alaa opiskelemaan. Sillon oli kaikki suunnitelmat vielä auki, mutta humanistiselle alalle päädyin 🙂

Filosofit ovat pääasiassa naurettavia klovneja.  Muistan kun lukiossa olin jossain tieteenfilosofian kurssilla ja opettaja koitti mussuttaa jotain matemaattista juttua, jossa ei ollut päätä eikä häntää.  Räjähdin äänekkääseen räkänauruun jo silloin - keskellä täyttä hiljaista oppituntia.  Filosofit ovat kamalia matematiikasssa, yksinkertaisesti sysipaskoja.  Silloin vielä lukioaikana jotenkin arvostin partapapparaisia kuten Sokratesta ja Platonia, mutta nykyään en yhtään.  Nykyfilosofit eivät saa yhtään mitään aikaiseksi.  Ei yhtään mitään.  Pientä armoa suostun antamaan "elämästä" (eli elämättömyydestä) filosofoiville kuten vaikka Nietzschelle tai suomalaisista vaikka Esa Saariselle.  Aika pöllöä juttua Saariseltakin tulee silloin tällöin, luin lukiossa yhden sen kirjan, mutta sen positiivisuus on tavallaan tarttuvaa.  Niin ja lukiossa tuli luettua vaikkapa Wittgensteiniä, joka oli hänkin täysi pseudomatemaattinen pelle.  Mitä tahansa filosofit teettekin, niin älkää missään, missään nimessä sekaantuko luonnontieteisiin tai matematiikkaan!  Älynne ei riitä siihen, joten älkää edes yrittäkö.  Olen nähnyt "huippu"filosofien tekevän karmeita matemaattisia asiavirheitä.  Siis ihan alkeellisia, semmoisia mitä edes lukiolainen ei tekisi.

Yllä olevan aivopierun kirjoittaja ei taida tietää sen vertaa, että hyvin monet filosofit ovat myös ansioituneita matematiikan ja logiikan saralla. Heitä voisi luetella pilvin pimein, mutta pari esimerkkiä antaakseni Bertrand Russell ja Gottlieb Wilfrid Leibniz. 

Puhun lähinnä nykypäivän filosofeista.  Ja nuokin kaksi ovat kyllä enemmän meritoituneita matemaatikkoja kuin höpö-höpö-filosofeja.  Filosofit kaappaavat kaikki tutkijat itselleen ja väittävät niiden olevan filosofeja.  Kohta saamme kuulla kuinka Albert Einsteinkin oli filosofi!

Aivan loistava, topakka ja hieman pönäkkä keski-ikäinen nainen, joka piti oppilaat kurissa loistavalla huumorintajullaan, ironiallaan ja asenteellaan. Opetti  filosofian lisäksi psykologiaa ja uskontoa ja toimi myös opona. Yhdet parhaista muistoista lukiosta on hänen opetuksestaan ja hänen kanssaan käydyistä keskusteluista. Terveiset Köllille! 

Todella mukava, rento ja älykäs nainen. Oli oikeasti innostunut ja kiinnostunut siitä mitä teki työkseen sekä oppilaistaan. Opetti myös elämänkatsomustietoa. :) Terveiset hänelle!

Vierailija kirjoitti:

Vanhempi mies, varmaan jo kuusikymppinen. Hän sai luotua luokkaan oikeasti sellaisen filosofisen pohdiskelevan ilmapiirin, ja tuntui tietävän paljon filosofian historiasta ja olevan kiinnostunut siitä. 

Meillä sama! Ken tietää jos jopa sama opettaja. Taannoin kuulin eräältä filosofiaa Tampereen yliopistossa opiskelleelta, että meidän lukion opiskelijoita on sinne jatkanut opintojaan todella yliedustettu joukko ja kaikki sanovat että innostus lähti nimenomaan tästä lukio-opettajasta.

Filosofia ja elämänkatsomustieto käyvät hyvin filosofian opettajalle. Mutta jos sama ihminen opettaisi filosofiaa ja uskontoa, se ei olisi uskottavaa. Ikävä kyllä sellaistakin näkee. Pahimmassa tapauksessa filosofiaa opettaa pappi.

"Meillä sama! Ken tietää jos jopa sama opettaja. Taannoin kuulin eräältä filosofiaa Tampereen yliopistossa opiskelleelta, että meidän lukion opiskelijoita on sinne jatkanut opintojaan todella yliedustettu joukko ja kaikki sanovat että innostus lähti nimenomaan tästä lukio-opettajasta."

Onko sellainen opettaja, joka selittää asioita latinaksi joka tunnilla?

Vierailija kirjoitti:

Filosofit ovat pääasiassa naurettavia klovneja.  Muistan kun lukiossa olin jossain tieteenfilosofian kurssilla ja opettaja koitti mussuttaa jotain matemaattista juttua, jossa ei ollut päätä eikä häntää.  Räjähdin äänekkääseen räkänauruun jo silloin - keskellä täyttä hiljaista oppituntia.  Filosofit ovat kamalia matematiikasssa, yksinkertaisesti sysipaskoja.  Silloin vielä lukioaikana jotenkin arvostin partapapparaisia kuten Sokratesta ja Platonia, mutta nykyään en yhtään.  Nykyfilosofit eivät saa yhtään mitään aikaiseksi.  Ei yhtään mitään.  Pientä armoa suostun antamaan "elämästä" (eli elämättömyydestä) filosofoiville kuten vaikka Nietzschelle tai suomalaisista vaikka Esa Saariselle.  Aika pöllöä juttua Saariseltakin tulee silloin tällöin, luin lukiossa yhden sen kirjan, mutta sen positiivisuus on tavallaan tarttuvaa.  Niin ja lukiossa tuli luettua vaikkapa Wittgensteiniä, joka oli hänkin

Filosofia ja matematiikka molemmat perustuvat logiikkaan.

Logiikka on yksi filosofian osa-alueista. Filosofia ei siis perustu logiikkaan, vaan logiikka on filosofian osa.