Lue keskustelun säännöt.
Mistä kumppani 35+ naiselle enää?
14.04.2025 |
Olen aina halunnut vain olla rakastava vaimo ja äiti. Nuoruusvuodet meni törmätessä joka seinään sillä lapsuudenkoti oli traumaattinen, nuorena aikuisena taas vei ajan pitkä parisuhde joka ei johtanut mihinkään, ja sitten siitä toipuminen.
Olen kivannäköinen ja tällaisenaan löytyisikin seuraa vaikka kenestäkin miehestä, mutta haluaisin nimenomaan miehen joka tajuaa erilaista taustaa ja sellaista elämänkatsomusta joka on irrallaan oikeastaan mistään yhteiskunnan tavoitteellisuudesta. Komeat ja töitä tehneet haluaa minut ulkonäön perusteella mutta ihmettelevät missä mun oma urahistoria. Olen aktiivisesti kiinnostunut niistä joilla ei moisia ajatuksia ole rasitteena mutta heillä on harhoja jostain starasta joka tulee noutamaan pojan neitsytkammaristaan täydellisenä Barbiena. En ole kiinnostunut harhoistakaan.
Uskotaanko tämän ikäisenä enää romansseihin? Minä ainakin uskon.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun ikäisiäsi katsovat neli-viiskymppiset.
Ulkonäkö voikon toimia puolellasi, mutta muuten et kuullosta miltään lehdistön unelmatytöltä. Rikkinäisestä perhetaustasta johtuva törmäily on varsin peitellysti ilmaistu, mutta ei ole vaikea arvata mitä se tarkoittaa. Työuran puuttuminen kokonaan ei myöskään kerro tuon ikäisestä mitään hyvää. Se kertoo valmiudesta maksattaa elämisensä toisille.
Jos lisäksi tupakka maistuu ja tatuointeja on ehtinyt kertyä, niin suljet jo pois enemmistön niistä miehistä, jotka eivät ole päätään möhjänneet.
Anteeksi mutta en ikinä puhuisi kenellekään ihmiselle tai kenestäkään ihmisestä noin. Just tuota ihmisten möhnää pyrin jokaisessa kanssakäymisessä välttämään. Jopa yksi naamaa myöten tatskattu ikäiseni mies tuli minua onnittelemaan siitä että naisella ei ole tatuointeja sillä se olisi "vähän miinus"
Mitä siinä anteeksi pyytelet. Et tunne minua, enkä minä sinua. Tuskin tulemme koskaan törmäämään, ja vaikka törmäisimmekin, ei minua haittaa se miten pinnallisena minua pidät.
Kerron vain miten itse sinua katsoisin. Se, mitä elämälläsi olet tehnyt kertoo sinusta enemmän kuin mitä sanasi kertovat. Toki on selvää, ettet lyhyessä avauksessasi kertonut kaikkea mitä kerrottavissa on, mutta toistaiseksi ainoa mitä olet itsestäsi positiivista kertonut, on ulkonäkösi.
Et itsekään kertonut muuta myönteistä, joten miten kuvittelet meidän sitä jostakin poimivan? Lähes kaikki muu kertomasi viittasi siihen, ettet olisi tasa-arvoista kumppania etsivän miehen ykkösvalinta. Usko tai älä, on paljon miehiä jotka haluavat älykkään ja elämässään pystyvän naisen. Jos naisesta haiskahtaa traumatausta, on se jo syy välttää häntä. Ei kukaan järkevä väen vängällä valitse oirehtivaa puolisokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulosta kivalta ihmiseltä. Elin todella raskasta aikaa(en erittele enempää) koko parikymppisen ja siitä on jäänyt arvet ja kokemukset miten pinnallinen elämä onkaan. Iitse ajattelen nykyään syvästi ja elän palolla ja elän päivä kerralla töissä käyden ja harrastusten kanssa näin 4-kymppisenä miehenä, mutta minulla ei ole erityistä missiota tulevaisuuden suhteen. Olen tärkeimmät elämän virstanpylväät nähnyt ja tehnyt(jaa no ehkä lapsenlapset seuraavaksi).Tärkeintä minulle on puoliso, lapset, oma terveys ja läheisempien ihmisten hyvinvointi. Haluan vanheta rauhassa ilman hoppua mihinkään puolisoni/lasten kanssa ja että pärjään elämässä. Olen hyvin vaatimaton materian ja omaisuuden suhteen, joten niitäkään en "kerrytä". Puoliso tekee uraa ja siinä hieman meidän arvomme eivät kohtaa sen takia ja hänellä ei ole syvällisempää näkemystä elämään siten miten minä sen koen. Mitä nyt sanon tällä, että on miehiä jotka haluisivat kaltaisesi naisen elämään vierellä rakastaen ja jakamalla elämän syvällisesti ilman paineita nykyelämän ulkoisista "vaatimuksista".
Toivottavasti löydät elämäsi rakkauden.
Vierailija kirjoitti:
Tuleepa ristiriitaiset tunteet tästä aloituksesta. Kaikille toivoisi rakkautta elämäänsä, mutta voiko se olla ainoa tavoite? Vai pitäisikö sen olla jotain mikä vain tulee vastaan kun elää sellaista elämää kuin haluaa.
Miehen pitäisi olla tasapainoinen ja omata elämänkokemusta, mutta ei kiinnostusta työuraan ja silti pitäisi vaimo ja lapset ilmeisesti elättää. Joku rikas perijä, ehkä?
Näinkö kapeaa se on? Hylkää ajatus rakkaudesta tai ole rikas.
"Mitä siinä anteeksi pyytelet. Et tunne minua, enkä minä sinua. Tuskin tulemme koskaan törmäämään, ja vaikka törmäisimmekin, ei minua haittaa se miten pinnallisena minua pidät.
Kerron vain miten itse sinua katsoisin. Se, mitä elämälläsi olet tehnyt kertoo sinusta enemmän kuin mitä sanasi kertovat. Toki on selvää, ettet lyhyessä avauksessasi kertonut kaikkea mitä kerrottavissa on, mutta toistaiseksi ainoa mitä olet itsestäsi positiivista kertonut, on ulkonäkösi.
Et itsekään kertonut muuta myönteistä, joten miten kuvittelet meidän sitä jostakin poimivan? Lähes kaikki muu kertomasi viittasi siihen, ettet olisi tasa-arvoista kumppania etsivän miehen ykkösvalinta. Usko tai älä, on paljon miehiä jotka haluavat älykkään ja elämässään pystyvän naisen. Jos naisesta haiskahtaa traumatausta, on se jo syy välttää häntä. Ei kukaan järkevä väen vängällä valitse oirehtivaa puolisokseen."
En pyytänyt anteeksi, olin vain kohtelias. Jollei sinua haittaa että pidän sinua pinnallisena, niin pidän sinua pinnallisena sen perusteella että sinäkin kykenet sanomaan positiiviseksi vain ulkonäköni. Ja etenkin sen perusteella että tausta johon ihminen ei kykene vaikuttamaan on sinulle huono asia. Mutta siinä olet oikeassa, että emme tunne emmekä kohtaa.
Toivoin vinkkejä sellaisten miesten löytämiseen joilla ei olisi vastaavia ihmeellisyyksiä, ja vaikka niitä on tullut niukalti niin arvostan useiden ihmisten näkemyksiä tähän asiaan, niitäkin joista en pidä. Sinun arvoasi keskustelussa en oikein huomaa, muuta kuin että pääsit kertomaan mielipiteesi naisista joita et itse pidä kovin kummoisina.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleepa ristiriitaiset tunteet tästä aloituksesta. Kaikille toivoisi rakkautta elämäänsä, mutta voiko se olla ainoa tavoite? Vai pitäisikö sen olla jotain mikä vain tulee vastaan kun elää sellaista elämää kuin haluaa.
Miehen pitäisi olla tasapainoinen ja omata elämänkokemusta, mutta ei kiinnostusta työuraan ja silti pitäisi vaimo ja lapset ilmeisesti elättää. Joku rikas perijä, ehkä?
Näinkö kapeaa se on? Hylkää ajatus rakkaudesta tai ole rikas.
"Ajatus rakkaudesta" kuuluu nuoruusaikaan (10+ ja alun 20+) kun ei vielä tiedetä mitä "rakkaus" tarkoittaa, silloin ollaan valmiita menemänä "rakkaudesta" toisen puolesta vaikka bussin alle. Kukaan ei mene bussin alle 35+ naisen, eli 35-45 vuotta wanhan nainen puolesta.
Hyvä ikä löytää kunnon mies ja perustaa perhe. Työmaailman saavutukset eivät kerro paljonkaan ihmisestä. Korkeintaan materiaaleista arvoista elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleepa ristiriitaiset tunteet tästä aloituksesta. Kaikille toivoisi rakkautta elämäänsä, mutta voiko se olla ainoa tavoite? Vai pitäisikö sen olla jotain mikä vain tulee vastaan kun elää sellaista elämää kuin haluaa.
Miehen pitäisi olla tasapainoinen ja omata elämänkokemusta, mutta ei kiinnostusta työuraan ja silti pitäisi vaimo ja lapset ilmeisesti elättää. Joku rikas perijä, ehkä?
Näinkö kapeaa se on? Hylkää ajatus rakkaudesta tai ole rikas.
"Ajatus rakkaudesta" kuuluu nuoruusaikaan (10+ ja alun 20+) kun ei vielä tiedetä mitä "rakkaus" tarkoittaa, silloin ollaan valmiita menemänä "rakkaudesta" toisen puolesta vaikka bussin alle. Kukaan ei mene bussin alle 35+ naisen, eli 35-45 vuotta wanhan nainen puolesta.
Rakkaus ei ole sama kuin p@ne tus, hyvä jonneseni. Rakkaudesta on menty jopa orjaksi yli 80-vuotiaana.
35+ naiselle sopiva mies löytyy 60+ miehistä, ei nuoremmista. Siinä on ensimmäinen ja tärkein ohjenuora.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus ei ole sama kuin p@ne tus, hyvä jonneseni. Rakkaudesta on menty jopa orjaksi yli 80-vuotiaana.
Mummonkin kannattaa nyt ymmärtää ja hyväksyä se tosiasia että miehet ovat valveutuneempia tänä päivänä kuin koskaan, eikä samoihin ansoihin astu enää kuin kaikkein tyhmimmät.
Vierailija kirjoitti:
Kuulosta kivalta ihmiseltä. Elin todella raskasta aikaa(en erittele enempää) koko parikymppisen ja siitä on jäänyt arvet ja kokemukset miten pinnallinen elämä onkaan. Iitse ajattelen nykyään syvästi ja elän palolla ja elän päivä kerralla töissä käyden ja harrastusten kanssa näin 4-kymppisenä miehenä, mutta minulla ei ole erityistä missiota tulevaisuuden suhteen. Olen tärkeimmät elämän virstanpylväät nähnyt ja tehnyt(jaa no ehkä lapsenlapset seuraavaksi).Tärkeintä minulle on puoliso, lapset, oma terveys ja läheisempien ihmisten hyvinvointi. Haluan vanheta rauhassa ilman hoppua mihinkään puolisoni/lasten kanssa ja että pärjään elämässä. Olen hyvin vaatimaton materian ja omaisuuden suhteen, joten niitäkään en "kerrytä". Puoliso tekee uraa ja siinä hieman meidän arvomme eivät kohtaa sen takia ja hänellä ei ole syvällisempää näkemystä elämään siten miten minä sen koen. Mitä nyt sanon tällä, että on miehiä jotka haluisivat k
Olipa ihana viesti, toivon sinulle, puolisolle, jälkikasvulle ja heidän mahdolliselle jälkikasvulleen ihanaa ja hyvän arjen tuottamaa onnellisuutta. Tätä lukiessa tuli hyvä mieli. :)
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus ei ole sama kuin p@ne tus, hyvä jonneseni. Rakkaudesta on menty jopa orjaksi yli 80-vuotiaana.
Orjuuden määritelmä tänä päivänä on olla naisen agendan mahdollistaja, siittäjä ja apupoika. Se perheenisä joka istuu Prisman parkkipaikalla hetken yksin farmari-Skodassaan koska haluaa edes minuutin olla hiljaa yksin ja kuvitella että muka kontrolloi vielä edes yhtä asiaa elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ikä löytää kunnon mies ja perustaa perhe. Työmaailman saavutukset eivät kerro paljonkaan ihmisestä. Korkeintaan materiaaleista arvoista elämässä.
Mutta kyllä se yleisestä toimintakyvystä kertoo aika paljon jos nimenomaan mielenterveyden(sairauden) eli olosuhteiden pakosta ei pysty töitä tekemään ja joutuu olemaan yhteiskunnan almujen varassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus ei ole sama kuin p@ne tus, hyvä jonneseni. Rakkaudesta on menty jopa orjaksi yli 80-vuotiaana.
Orjuuden määritelmä tänä päivänä on olla naisen agendan mahdollistaja, siittäjä ja apupoika. Se perheenisä joka istuu Prisman parkkipaikalla hetken yksin farmari-Skodassaan koska haluaa edes minuutin olla hiljaa yksin ja kuvitella että muka kontrolloi vielä edes yhtä asiaa elämässään.
Rakkauden määritelmäpä se ei ole ollenkaan. Toivon sullekin muuta kuin agendan mahdollistajan roolia, vaikkapa sitä että se ujo kassantyttö huomaa kuinka kiltti olet sisimmässäsi, siinä kohtaa jota ei ole kovetettu. Mutta sillä aikaa koita vahvistaa sitä sydänlihasta.
"Tuota on kyllä aika vaikea uskoa. Suurimmalle osalle miehistä naisen urahistoria on parisuhdetta muodostettaessa täysin yhdentekevä seikka. "
Vain niille miehille joiden oma urahistoria on vähemmän hieno. Jos katsot koulutettuja miehiä niin heillä on nykyään lähes järjestään koulutetut kumppanit. Pelkkää sattumaa? Tuskin.
"Näinpä. Ja jos raskautuminen "luomusti" onnistuukin on tuloksena usein vammainen lapsi näiden kromosomimuutosten takia. Ikävä asia mutta näistä pitäisi puhua paljon enemmän"
Sinulla on nyt nuo mittasuhteet hieman hukassa. Vaikka vammaisen lapsen riski kasvaa jonkin varran iän myötä, kyllä valtava enemmistö ihan kaiken ikäisten saamista lapsista on edelleen muita kuin vammaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ikä löytää kunnon mies ja perustaa perhe. Työmaailman saavutukset eivät kerro paljonkaan ihmisestä. Korkeintaan materiaaleista arvoista elämässä.
Mutta kyllä se yleisestä toimintakyvystä kertoo aika paljon jos nimenomaan mielenterveyden(sairauden) eli olosuhteiden pakosta ei pysty töitä tekemään ja joutuu olemaan yhteiskunnan almujen varassa.
Ei kerro. Kuten ei kerro miehenkään yleisestä toimintakyvystä. Koita nyt jo uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Komeat ja töitä tehneet haluaa minut ulkonäön perusteella mutta ihmettelevät missä mun oma urahistoria. "
Tuota on kyllä aika vaikea uskoa. Suurimmalle osalle miehistä naisen urahistoria on parisuhdetta muodostettaessa täysin yhdentekevä seikka. Joskus uraohjusmaisuus on jopa negatiivinen asia.
Eikä ole. Suurin osa miehistä haluaa työssäkäyvän naisen, sillä he haluavat sijiottaa omat rahansa omiin harrastuksiinsa. Nainen ja pillu halutaan ilmaiseksi.
Ilmaista pillua ei ole olemassa. No ehkä rais-kaajille.
Ei tietenkään ole. Jos haluat parisuhteen niin siihen pitää aina sijoittaa jotain jotta se toimisi. Yleensä siihen molemmat kumppanit sijoittavat sekä aikaa, vaivaa että jonkin verran rahaa.
Vierailija kirjoitti:
"Näinpä. Ja jos raskautuminen "luomusti" onnistuukin on tuloksena usein vammainen lapsi näiden kromosomimuutosten takia. Ikävä asia mutta näistä pitäisi puhua paljon enemmän"
Sinulla on nyt nuo mittasuhteet hieman hukassa. Vaikka vammaisen lapsen riski kasvaa jonkin varran iän myötä, kyllä valtava enemmistö ihan kaiken ikäisten saamista lapsista on edelleen muita kuin vammaisia.
Mun miehen äiti oli lähemmäs 40 kun synnytti ihan terveet kaksoset. Ja oman isoäitini äiti melkein 50 kun synnytti lapsen nro 12. Eivät vissiin tienneet ettei semmoista sovi tehdä.
Näinpä. Ja jos raskautuminen "luomusti" onnistuukin on tuloksena usein vammainen lapsi näiden kromosomimuutosten takia. Ikävä asia mutta näistä pitäisi puhua paljon enemmän