Miksi jotkut kuvittelevat, että ylipainoiset eivät jaksa tehdä mitään?
Mä painan 114kg ja suurin paino mulla on ollut 125kg. En ole silti koskaan ollut mikään vain sohvalla makaava laiskimus.
Asun yksin omakotitalossa ja ihan itse leikkaan nurmikon työnnettävällä leikkurilla. Olen töissä vanhuspuolella mikä ei todellakaan ole mitään kevyttä työtä edes normaalipainoisille. Ei kaikki vanhukset ole mitään kevyitä nykyaikana. Paljon pitää olla jalkojen päällä ja askeleita kertyy päivän mittaan.
Tänään kävin kävelemässä metsässä n. tunnin ajan. Alkuun jonkinlaista metsätietä pätkä ja sitten ihan metsään missä ei ollut mitään polkuja. Lunta jonkun verran, kuoppia, puita yms. piti väistellä. Hyvää kuntoilua oli kyllä.
Nyt kun tiet alkaa olla putsattuna, niin aloitan taas pyöräilyn. Talvisin en ole uskaltanut pyöräillä enää pitkään aikaan, mutta sulana aikana teen lenkkejä. Lisäksi käyn uimassa, uin yleensä n.kilometrin tunnissa. Lisäksi olen nyt aloittanut kuntosalilla käymisen. Kotona teen jumppaa, venyttelen ja ihan vain tanssin.
Ylipainoa mulla on edelleen reilusti, mutta suunta on alaspäin koko ajan. Ruokavaliohan tässä on se mikä vaikuttaa eniten, mutta nostan samalla kuntoa. En vain ymmärrä tuota joidenkin ajattelutapaa, että kaikki ylipainoiset ovat laiskoja ja vain makaavat eivätkä jaksa liikkua. Kuvitellaan myös, että ylipainoiset syö aivan koko ajan.
En voi kuin ihmetellä joidenkin aivoituksia.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Äitini on sellainen ketä kuvittelee että ylipainoiset ei jaksa tehdä mitään, kyselee minulta yhdestä kaveristani ketä on ylipainoinen että jaksaako se tehdä mitään. Itse asiassa kaverini jaksaa tehdä paljon enemmän kuin minä normaalipainoinen ja hän on aina tosi energinen ja aikaansaava, aivan väärä käsitys ihmisillä ettei ylipainoinen jaksaisi tehdä mitään, usein asia on aivan päinvastoin.
Voi hel vetin ketä.
Vierailija kirjoitti:
NO miksi sitten päätit lihottaa ittes jos kerta olet niiin aktiivinen kaikessa?
Löytyihän se ketjun ensimmäinen tyhjäpää.
Olen ollut reippaasti ylipainoinen. Olin silloinkin liikunnallinen ja voin ihan hyvin. Ei ollut mitään jaksamisongelmia. Laihdutin ruokavaliolla 30kg pois, ja suoraan sanottuna en ole huomannut laihdutuksesta mitään etuja. Ei minulla ollut mitään ongelmia ennenkään, eikä oloni muuttunut mitenkään. Uudet vaatteet vaan piti ostaa ja sellainen huono puoli tuli, että opin katsomaan kroppaani arvostelevasti ja laittamaan koko ajan lisää vaatimuksia sille miltä sen pitäisi näyttää. Siinä missä ylipainoisena olin tyytyväinen kroppaani, nyt löydän siitä pelkkiä vikoja.
Uskon toki silti että laihdutus oli hyväksi ja terveellistä, mutta käytännössä konkreettisia hyviä puolia on ollut tosi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa ylipainoisten terveydenhuoltomenot 🤷
Sä et maksa yhtään mitään vaan me muut maksetaan sun mielenterveysongelmista koituvat kulut.
Onhan noita paljon läskifittejä. Eli löytyy kuntoa, voimaa, notkeutta ja niin edelleen mutta ovat silti ns. pulskassa kunnossa. Todennäköisesti johtuu siitä, että kuntoilevat, mutta eivät jaksa nähdä kauheasti vaivaa ruokavalionsa eteen.
Sellaiset ihmiset ovat omassa mielikuvitusmaassaan eläviä tyhmiä. En pidä sellaisia ihmisiä minään jotka luulevat tietävänsä muiden puolesta asioita kuten esim. mitä jaksavat tehdä ym.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Nuoruus kompensoi, mutta kyllä se paino viimeistään keski-iässä alkaa helposti näkymään erilaisina kremppoina.
Tämä on totta, kyllähän se ylipaino ennen pitkää alkaa käymään nivelien päälle.
Täällä myös yksi yli 100kg keski-ikäinen nainen joka on hyvässä kunnossa. Olen maalainen ja teen paljon fyysistä työtä, nostelen ja kannan 15kg säkkejä, väännän käsivoimin auki ruosteisia pultteja ym. Lisäksi kävelen, pyöräilen ja uin. Uintimatkaa kertyy kerralla 1500 metriä. Mulla on fittejä kaupunkilaisia kavereita jotka käy salilla, mutta eihän ne jaksa edes kantaa kopallista polttopuita liiteristä rantasaunalle. Eivätkä jaksa uida koko järven ympäri. Uskon että jaksan paremmin juuri siitä syystä että olen iso ja ronski, ei lopu voimat kesken.
Vierailija kirjoitti:
On väärin ajatella niin. Senhän nyt tietää.
On hienoa, että liikut ja teet myös hyviä valintoja. En tiedä kuinka moni ajattelee ylipainoisten syövän koko ajan, mutta 114kg paino vaatii valtavia kalorimääriä; sai ne sitten kerralla tai päivän mittaan. Sama kuin jos näet ihmisen, jolla on auringon punaiseksi polttama naama; ehkä hän laiminlöi aurinkosuojan olemalla hyvin korkean UV-säteilyn alueella vähemmän aikaa tai ehkä hän oli hyvin pitkään kohtalaisen UV-säteilyn alaisena; joka tapauksessa hän sai kokonaisuutena todella rajun säteilyannoksen.
Tsemppiä energiansaannin vähentämiseen.
Voi kuule kun se ylipainoisena pysyminen nimenomaan ei kummoisia kaloreita vaadi. Jollain on kilot kerrytetty, mutta pois ne eivät lähde kuin reilulla kalorivajeella ja pitkäaikaisella työllä. Luuletko, että paino vaan mystisesti tippuu vaikka 60 kiloon, kun vain alkaa syödä sen, minkä joku appi 60-kiloisen kulutukseksi kertoo?
Itse olen mies, joka painaa yli 130 kg ja pituutta 175cm. Voi sanoa että olen painanut koko aikuisiän päälle sata kiloa ja vaahtosammuttimen kokoisesta saakka taistellut painon kanssa. Kuten tuossa aiemmin jo todettiin, nuoruus kompensoi asiaa. Siinä 20-30-vuotiaana minulla oli jopa ihan kohtuu hyvä kunto reilusta ylipainosta huolimatta ja jaksoin tehdä raskasta työtä päivittäin. Nyt reilu nelikymppisenä ei todellakaan sama enää onnistuisi. On alkanut ne lihavuuden vaivat oireilemaan ja jaksamisen ylipäätään selvästi huonompaa kuin 20 vuotta sitten.
Olen 172 cm ja 110 kg. Hölkkään 11 kilometriä 50 minuutissa. Siitä vain kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin ajatella niin. Senhän nyt tietää.
On hienoa, että liikut ja teet myös hyviä valintoja. En tiedä kuinka moni ajattelee ylipainoisten syövän koko ajan, mutta 114kg paino vaatii valtavia kalorimääriä; sai ne sitten kerralla tai päivän mittaan. Sama kuin jos näet ihmisen, jolla on auringon punaiseksi polttama naama; ehkä hän laiminlöi aurinkosuojan olemalla hyvin korkean UV-säteilyn alueella vähemmän aikaa tai ehkä hän oli hyvin pitkään kohtalaisen UV-säteilyn alaisena; joka tapauksessa hän sai kokonaisuutena todella rajun säteilyannoksen.
Tsemppiä energiansaannin vähentämiseen.
Voi kuule kun se ylipainoisena pysyminen nimenomaan ei kummoisia kaloreita vaadi. Jollain on kilot kerrytetty, mutta pois ne eivät lähde kuin reilulla kalorivajeella ja pitkäaikaisella työllä. Luuletko, että paino vaan mystisesti tippuu vai
Kuten sanottu, itsepetos ja suoranainen valehtelu kuuluu addiktioihin.
Se pitkäaikainen työ on sitä, että syö suositusten mukaan. Nykyään on vaikka mitä sovelluksia siinä auttamiseksi.
Jonkun yli 100kg ihmisen (pituus 160cm) ongelma ei ole se, että hienosäätö on pielessä. Hienosäätö kuuluu huippu-urheilijoille, jotka haluavat olla vielä korskeampaa eliittiä. Jätti-ihmisten ongelma on siinä, että he keksivät uusia syitä olla sitoutumatta olosuhteiden edellyttämään syömiseen. Esim. TikTokissa on ihmisiä, jotka pääsevät nosturilla ulos tuolista ja he tekevät "tanssivideoita", missä kritisoivat BMI:tä ikään kuin se olisi heidän ongelmansa, että marjasta saatava kalori on 0,0005 eri kuin juustosta saatava.
Toki tämä ei tarkoita sitä, että mojovasti ylipainoisten pitäisi selvitä yksin. Kaikki tarvitsevat tietoa ja jonkinlaista kannustusta. Uusien tapojen opettelu vie aikaa ja se ei aina onnistu yksin.
Sen sijaan, että jättilihavat yrittäisivät päteä luonnontieteellä, he voisivat enemmän pohtia asiaa psykologian kannalta; ongelmahan ei ole se, että matematiikka on salaliitossa heitä vastaan, vaan he tarvitset pedagogista ja psykologista tukea voidakseen toimia matematiikan ja luonnontieteen oppien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset vahtaavat TLC:n Hengenvaarallisesti lihavaa ja luulevat, että kaikki suomalaisetkin lihavat ovat samanlaisia 200-400-kiloisia palveltavia. Täällä saa ihmetellä kun lukee ihmisten kuvitelmista sen suhteen, että kuinka ylipainoinen tai lihava syö. Ihminenhän lihoo kyllä reippaasti kun syö yhden ~200kcal:n voileivän päivittäin jos se energia on yli päivittäisen energiantarpeen. Ei tarvita siis mitään Amerikan herkkuja lihomiseen. Osalla on täällä tosin luulo, ettei ihminen voi lihoa millään muualla kuin roskaruoalla, leivonnaisilla, sipseillä tai karkilla.
Ihminenhän lihoo kyllä reippaasti kun syö yhden ~200kcal:n voileivän päivittäin jos se energia on yli päivittäisen energiantarpeen. Päivässä palaa 1400 kcal pelkkään elintoimintojen ylläpitämiseen. Tuollaisella satojen kilojen ihravuorella menee taatusti vähintään 2000 kcal ellei jopa enemmänkin. Nyt takaisin matikanpenkille sinne apukouluun jo, hop-hop. (200<1400).
Eiköhän tilastollisesti jokaista aktiivista ylipainoista kohden ole useampi laiska ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita paljon läskifittejä. Eli löytyy kuntoa, voimaa, notkeutta ja niin edelleen mutta ovat silti ns. pulskassa kunnossa. Todennäköisesti johtuu siitä, että kuntoilevat, mutta eivät jaksa nähdä kauheasti vaivaa ruokavalionsa eteen.
Näinhän se on. Kuulun noihin, eli käyn salilla 4-5 kertaa viikossa, ryhmäliikunnassa, pyöräilen 13 km työmatkat suuntaansa päivittäin, viikonloppuisin samoilen metsissä ja harrastan myös tanssia. Kunto on tosi kova ja lihasta löytyy. Ylipainoa on yli 15 kiloa koska en rajoita syömistä mitenkään. Paljosta liikunnasta tulee nälkä, ja syön huoletta niin paljon kuin mieli tekee. En näe syytä rajoittaa syömistä koska vaikka syön paljon, ruokavalioni on terveellinen ja voin hyvin. Uskon että laihtuisin melko helposti näkemällä pientä nälkää, mutta en tiedä miksi ryhtyisin siihen kun mitään terveydellisiä ongelmia ei ole ja ulkonäköönkin olen tyytyväinen. Miinuskaloreille ryhtyminen nostaisi kehon stressitasoja joten siihen kannattaisi olla hyvä syy. Tällä hetkellä sellaista ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut reippaasti ylipainoinen. Olin silloinkin liikunnallinen ja voin ihan hyvin. Ei ollut mitään jaksamisongelmia. Laihdutin ruokavaliolla 30kg pois, ja suoraan sanottuna en ole huomannut laihdutuksesta mitään etuja. Ei minulla ollut mitään ongelmia ennenkään, eikä oloni muuttunut mitenkään. Uudet vaatteet vaan piti ostaa ja sellainen huono puoli tuli, että opin katsomaan kroppaani arvostelevasti ja laittamaan koko ajan lisää vaatimuksia sille miltä sen pitäisi näyttää. Siinä missä ylipainoisena olin tyytyväinen kroppaani, nyt löydän siitä pelkkiä vikoja.
Uskon toki silti että laihdutus oli hyväksi ja terveellistä, mutta käytännössä konkreettisia hyviä puolia on ollut tosi vähän.
Jos haluaa joskus kumppanin eikä lisääntyessä raskausdiabetesta, paino kannattaa hoitaa kuntoon. Jos joutuu joskus puolustamaan itseään tai muita, valtava paino ei ole siinä esteenä. Jos haluaa pystyä harrastamaan vähänkään vaativampaa liikuntaa, paino kannattaa hoitaa kuntoon. Saa parempaa kohtelua ihmisiltä ja rahaa ja aikaa menee paljon vähemmän itsensä ruokkimiseen. Samat asiat saa tehtyä paljon nopeammin tai kevyemmin. Toki läheskään kaikille nuo eivät ole tärkeitä asioita, mutta jos on terveessä painossa, voi enemmän valita sitä, mitä elämällään tekee eikä ole pakko tyytyä vähempään.
Osa hyödyistä on sukupuolikohtaisia ja moni ei. Esim. miehellä erektio-ongelmat ja eturauhasongelmien lisääntyminen sekä testosteronin vähentyminen. Naisilla erilaiset hedelmällisyysongelmat.
Salimimminä vastaan, että AP on ihan oikeassa. Omalla salilla käy paljon myös ylipainoisia ihmisiä, ja ovat aktiivisia. Osa todella vahvoja. Olen nähnyt, miten viereisellä tankopaikalla isompi tyttö voi tehdä lämmittelyä sellaisilla painoilla, jotka ovat mulle maksimipainoja. Eli omalta osaltani en todellakaan ajattele ylipainoisen kohdatessani, että todennäköisesti huonokuntoisia soffaperuna, sillä niin paljon olen nähnyt kovassa kunnossa olevia ylipainoisia.
Onhan noita stereotypioita moneen lähtöön. Itse olen normaalipainoinen, mutta pukeudun perinteisen tyttömäisesti. Sillä perusteella minusta on oletettu mm. työpaikan virkistyspäivällä, että enhän minä varmaan halua lähteä seinä kiipeilemään, kun se vaatii niin paljon ylävartalon voimaa, on raskasta ja voi tulla korkeanpaikankammo. Oli kyllä kieltämättä aika hauskaa nähdä työkavereiden ilmeet, kun näkivät ensi kertaa, millainen haba ja lihasvoima meikäläiseltä. Eli ei kannata olettaa tietämättä.
Itselläni laihduttaminen auttoi jaksamiseen. Tai pikemminkin terveellisemmät elämäntavat jonka vuoksi laihduin 12kg. Lähtöpaino oli 87kg nyt 75kg. Tässä painossa on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut reippaasti ylipainoinen. Olin silloinkin liikunnallinen ja voin ihan hyvin. Ei ollut mitään jaksamisongelmia. Laihdutin ruokavaliolla 30kg pois, ja suoraan sanottuna en ole huomannut laihdutuksesta mitään etuja. Ei minulla ollut mitään ongelmia ennenkään, eikä oloni muuttunut mitenkään. Uudet vaatteet vaan piti ostaa ja sellainen huono puoli tuli, että opin katsomaan kroppaani arvostelevasti ja laittamaan koko ajan lisää vaatimuksia sille miltä sen pitäisi näyttää. Siinä missä ylipainoisena olin tyytyväinen kroppaani, nyt löydän siitä pelkkiä vikoja.
Uskon toki silti että laihdutus oli hyväksi ja terveellistä, mutta käytännössä konkreettisia hyviä puolia on ollut tosi vähän.
Jos haluaa joskus kumppanin eikä lisääntyessä raskausdiabetesta, paino kannattaa hoitaa kuntoon. Jos joutuu joskus puolustamaan itseään tai muita, valtava paino
Ylipaino ei tarkoita sitä, että ei löytäisi kumppania ja tulee raskausdiabetes. Ei mulla ole koskaan ollut ongelmia löytää seurustelukumppania. Yksi raskaus eikä ollut raskausdiabetesta. Hoikalla ja ikänsä urheilua harrastaneella tuttavalla sen sijaan oli molemmissa raskauksissa raskausdiabetes. Eli ei mene asiat niin yksioikoisesti kuin sä luulet.
Teet myös muita typeriä oletuksia joista tässä aloituksessa nimenomaan oli kyse.
Ap
Äitini on sellainen ketä kuvittelee että ylipainoiset ei jaksa tehdä mitään, kyselee minulta yhdestä kaveristani ketä on ylipainoinen että jaksaako se tehdä mitään. Itse asiassa kaverini jaksaa tehdä paljon enemmän kuin minä normaalipainoinen ja hän on aina tosi energinen ja aikaansaava, aivan väärä käsitys ihmisillä ettei ylipainoinen jaksaisi tehdä mitään, usein asia on aivan päinvastoin.