Mikä on ollut tähän astisen elämäsi onnellisimpia tapahtumia ja vastaavasti surullisimpia...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullisim yksittäinen tapahtuma varmaan on kolmen perheenjäsenen kuolema Kaakkois-Aasian tsunamissa.

Onnellisimpia tapahtumia taas on kivat kokemukset ystävien ja toisten läheisten kanssa, ihan heidän olemassaolo, ja tietysti oman lapsen odotus ja syntymä.

Mutta et jäänyt orvoksi?

En, mitä sitten?

Et ole orpo kuten minä kun vanhempani kuolivat onnettomuudessa. Siksi on tyhmää sanoa että kolmen perheenjäsenen kuolema tsunamissa olisi surullisin asia mikä voi tapahtua.

Ei kai sinun orvoksi jäämisesi liity niin yhtään mitenkään minun läheisteni kuolemaan?

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullisim yksittäinen tapahtuma varmaan on kolmen perheenjäsenen kuolema Kaakkois-Aasian tsunamissa.

Onnellisimpia tapahtumia taas on kivat kokemukset ystävien ja toisten läheisten kanssa, ihan heidän olemassaolo, ja tietysti oman lapsen odotus ja syntymä.

Mutta et jäänyt orvoksi?

En, mitä sitten?

Et ole orpo kuten minä kun vanhempani kuolivat onnettomuudessa. Siksi on tyhmää sanoa että kolmen perheenjäsenen kuolema tsunamissa olisi surullisin asia mikä voi tapahtua.

Jokaisen ihmisen kokemus on hänen omansa. Kukaan ulkopuolinen ei kykene arvottamaan toisen kokemusta, ei sen laatua, eikä muutakaan siihen liittyvää. Jos tuntisit tuon toisen ihmisen kokemuksen, olisit tuo toinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Käsittääkseni tämä keskustelu ei kuitenkaan ole mikään kilpailu siitä, kenen kokemus on "rankempi" tai kenen ei. Kaikki kokemukset kun on subjektiivisia ja jokainen voi arvioida vaan niitä omia kokemuksiaan. 

Parasta: miehen kanssa perustettu perhe.

Surullisinta ja pahinta ikinä: paras ystäväni kuoli hitaasti kituen syöpään, monen hoitovirheen kautta.  

Vierailija kirjoitti:

Parasta: miehen kanssa perustettu perhe.

Surullisinta ja pahinta ikinä: paras ystäväni kuoli hitaasti kituen syöpään, monen hoitovirheen kautta.  

Kerro tästä surullisesta tarkemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Käsittääkseni tämä keskustelu ei kuitenkaan ole mikään kilpailu siitä, kenen kokemus on "rankempi" tai kenen ei. Kaikki kokemukset kun on subjektiivisia ja jokainen voi arvioida vaan niitä omia kokemuksiaan. 

Silti orvoksi jääminen on rankempaa/kovempi kokemus kuin kenen tahansa perheenjäsenen menetys. Menetin vanhemmat ja jouduin aikuisten maailmaan toisin kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Käsittääkseni tämä keskustelu ei kuitenkaan ole mikään kilpailu siitä, kenen kokemus on "rankempi" tai kenen ei. Kaikki kokemukset kun on subjektiivisia ja jokainen voi arvioida vaan niitä omia kokemuksiaan. 

Silti orvoksi jääminen on rankempaa/kovempi kokemus kuin kenen tahansa perheenjäsenen menetys. Menetin vanhemmat ja jouduin aikuisten maailmaan toisin kuin sinä.

Kannattaisiko sinun käsitellä tätä asiaa jossain ihan toisaalla kuin täällä? Ehkä sinun kannattaisi myös opetella ymmärtämään, että maailmassa tapahtuu muitakin surullisia asioita kuin sinun kokemuksesi vanhempien menettämisestä.

Mieheeni rakastuminen ja lasten saaminen. En sanoisi että syntymät oli se paras osuus, vaan nyt kun ovat jo isompi, niin mainiota ja hauskaa seuraa.

Surullisin rakkaan tätini kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Ymmärsinkö ketjun kysymyksen väärin, pitikö kokemuksia vertailla ja miettiä, mitkä on maailman absoluteimmin onnellisimmat ja surullisimmat mahdolliset tapahtumat?

Luulin että kysyttiin kultakin yksilöltä erikseen, että mikä just HÄNEN elämässä on ollut onnellisinta/surullisinta... Sorry jos tajusin väärin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Käsittääkseni tämä keskustelu ei kuitenkaan ole mikään kilpailu siitä, kenen kokemus on "rankempi" tai kenen ei. Kaikki kokemukset kun on subjektiivisia ja jokainen voi arvioida vaan niitä omia kokemuksiaan. 

Silti orvoksi jääminen on rankempaa/kovempi kokemus kuin kenen tahansa perheenjäsenen menetys. Menetin vanhemmat ja jouduin aikuisten maailmaan toisin kuin sinä.

Mutta eihän tuo toinen ole sinä? Kysyttiin omia kokemuksia, ei toisten palstaihmisten pahimpia tai parhaita.

Kuulostaa siltä, että voisit hyötyä keskusteluavusta ison kamalan kokemuksesi jälkeen. Voimia <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Käsittääkseni tämä keskustelu ei kuitenkaan ole mikään kilpailu siitä, kenen kokemus on "rankempi" tai kenen ei. Kaikki kokemukset kun on subjektiivisia ja jokainen voi arvioida vaan niitä omia kokemuksiaan. 

Silti orvoksi jääminen on rankempaa/kovempi kokemus kuin kenen tahansa perheenjäsenen menetys. Menetin vanhemmat j

Kyse siitä miten jotkut kehtaa täällä valittaa omien perheenjäsentensä kuolemaa kun toinen esim minä olen jäänyt orvoksi.

Parhaan ystävän itsemurha on surullisin.

Onnellisin on kun pääsin muuttamaan pikkukylästä jossa asuin lapsuuteni ja jota vihasin ylikaiken pois.

Anu 2025

Anu 2025.

Lapsen saaminen on ollut onnellisin ja eniten elämää muuttava tapahtuma. Siitä on jo 15 vuotta.

Surullisin ehkä ero - tai se pettymys, kun mies ei ollutkaan sellainen perheenisä kuin olisin toivonut ja kuinka kasvettiin niin eri suuntiin, vaikka joskus oltiin niin rakastuneita.   

Onnellisimpia taitaa olla koulusta valmistuminen ja oman alan töihin pääseminen. Surullisimpia isoveljen itsemurha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Käsittääkseni tämä keskustelu ei kuitenkaan ole mikään kilpailu siitä, kenen kokemus on "rankempi" tai kenen ei. Kaikki kokemukset kun on subjektiivisia ja jokainen voi arvioida vaan niitä omia kokemuksiaan. 

Silti orvoksi jääminen on rankempaa/kovempi kokemus kuin kenen

Kyse siitä miten jotkut kehtaa täällä valittaa omien perheenjäsentensä kuolemaa kun toinen esim minä olen jäänyt orvoksi.

Voi kyynel. Sanoisin, että ongelma on ennen kaikkea tuo asenteesi toisia kohtaan.

Surullisia asioita on ollut elämässä paljon enemmän kuin onnellisia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää toki, että olet jäänyt orvoksi, mutta tuollainen vertailu on ihan todella typerää. Muutkin ihmiset ovat menettäneet läheisiään kuin vain sinä. Minulle perheenjäsenten kuolema on ollut elämäni surullisimpia asioita, mitä tässä keskustelussa kysyttiin.

Minun menetys on rankempi kuin sinun. Orvoksi jääminen on pahinta mitä lapselle voi tapahtua.

Käsittääkseni tämä keskustelu ei kuitenkaan ole mikään kilpailu siitä, kenen kokemus on "rankempi" tai kenen ei. Kaikki kokemukset kun on subjektiivisia ja jokainen voi arvioida vaan niitä omia kokemuksiaan. 

Silti orvoksi jääminen on rankempaa/kovempi kokemus kuin kenen

Kyse siitä miten jotkut kehtaa täällä valittaa omien perheenjäsentensä kuolemaa kun toinen esim minä olen jäänyt orvoksi.

Typerää yritellä vähätellä toisten kokemuksia. Ihan samalla tavallahan joku voisi sanoa sinulle, että sinun kokemuksesi ei ole yhtään mitää verrattuna heidän kokemukseen. Orvoksi jääminen ei ole mikään kortti millä saa käyttäytyä toisia kohtaan ihan miten tahansa tai sanoa toisille mitä vaan.

Minulle perheenjäsenteni tapaturmainen kuolema oli surullisin kokemus, mitä tässä keskustelussa kysyttiin. Tavallaan omaa suruanikin lisäsi myös elossa olevan vanhempani suru tapahtuneesta. Toki elämässäni on myös hyviä asioita ja elämä on nykyään ihan ok.