Jättäisitkö puolisosi sairauden takia

Todella vaikea kysymys, mitä olen itsekin paljon miettinyt. Sellaista tilannetta ei onneksi nyt ole, vielä ainakaan.

Ehkä siinä tapauksessa lähteminen olisi ymmärrettävää, jos puolison sairaus uhkaisi omaa/perheen hyvinvointia tai jopa henkeä, eikä toivoa paremmasta olisi näkyvillä. Ajattelen lähinnä alkoholismia, psyykkisiä sairauksia esim. skitsofreniaa tai jotain muuta sellaista. Kenenkään takia ei pidä uhrata omaa elämäänsä. Mutta jos hylkää puolisonsa esim. syövän takia, niin se on kyllä alhainen teko. Rakkautta siinä suhteessa ei ole koskaan sitten ollutkaan. Tai lähtijä on vaan itsekeskeinen ja empatiakyvytön ääliö.

Vaikea tilanne olisi, kummin päin vaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos sairaus on todellinen (eikä siis miesviha tms. mielen pilaantuminen), en hylkäisi mikäli kotiseksi voi jatkua hyvänä sairaudesta huolimatta. En hylkäisi oman onnensa nojaan missään tapauksessa.

Sinun kohdalla olisi naisen onni, että lähtisit.

Tunsin erään miehen jo vuosien takaa. Hän oli aina ollut työelämässä ja teki paljon töitä. Reilun, hauskan ja mukavan oloinen mies kaiken kaikkiaan..Tapasimme taas sopivassa kohdin elämää, kun  molemmat vapaita. Meillä synkkasi hyvin ja muutimme yhteen ja menimme naimisiin.

Aika pian naimisiinmenon jälkeen paljastui, että mies oli onnistunut kerryttämään itselleen melkoisen ulosottolistan. Osin tilanne johtui siitä, että hän oli aiemmin sairastunut vakavasti. Ehkä tämä kaikki oli myös edesauttanut sairastumista myös aika pahaan alkoholismiin, jonka hän onnistui peittämään, kunnes elimme jo yhdessä. Minulla taas oli asiat taloudellisesti hyvin. Hän myöhemmin mainitsi useampaan kertaan, että hän on niin tyytyväinen, kun hänellä on nyt turva vanhuudenpäiville. Hänen puheistaan sai selkeän käsityksen, että hän tarkoitti sekä taloudellista turvaa että hoitajaa. Alkoholismi pahensi koko ajan hänen sairauttaan ja hänestä olisi tullut jossain vaiheessa hoidettava.

No se liitto päättyi siihen, ei kiinnosta olla kusetettu käteisautomaatti saati ilmainen hoitaja tuollaiselle. Puolisoiden kuuluu olla toisillee tuki ja turva, mutta tämänsortin laskelmoiva loisiminen on kyllä röyhkeyden huippu. Kurjinta oli se, että kyseessä tuttu ihminen vuosien ajalta, joten aika petokseltahan tuo tuntui.

Eikä ole suinkaan harvinaista. Deittipalvelussa on tullut vastaan näitä vanhempia miehiä, jotka selkeästi hakevat itselleen juurikin tätä samaista 'turvaa' vanhuudenpäivilleen, siis vähintään sitä ilmaista hoitajaa.

Jos hänellä olis hiv/aids, eikä suostuis kumin käyttöön niin kyllä

Vierailija kirjoitti:

Riippuu sairaudesta. Jos puoliso sairastuisi psykoosiin, skitsofreniaan tai vastaavaan mielisairauteen tai alzheimeriin, als:iin, parkinsoniin niin lähtis kyllä hoivakotiin niin että heilahtais.





Skitsofreniaa sairastava ei kyllä välttämättä mitään laitoshoitoa tarvitse. Tiedän henkilön, jolla todettu skitsofrenia ja on siihen sopiva lääkitys ja elämää ihan normaalia elämää. Ei käy töissä, mutta muuten. Hoitaa raha-asiansa, käy kaupassa, siivoo, leipoo, tekee ruokaa, käy kalassa, käy pitkillä pyörälenkeillä jne jne. Ehkä välillä käy vähän hitaalla; jää helposti omiin ajatuksiin. Ja joskus puhuu itsekseen, mut kukapa ei puhuis välillä :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu sairaudesta. Jos puoliso sairastuisi psykoosiin, skitsofreniaan tai vastaavaan mielisairauteen tai alzheimeriin, als:iin, parkinsoniin niin lähtis kyllä hoivakotiin niin että heilahtais.





Skitsofreniaa sairastava ei kyllä välttämättä mitään laitoshoitoa tarvitse. Tiedän henkilön, jolla todettu skitsofrenia ja on siihen sopiva lääkitys ja elämää ihan normaalia elämää. Ei käy töissä, mutta muuten. Hoitaa raha-asiansa, käy kaupassa, siivoo, leipoo, tekee ruokaa, käy kalassa, käy pitkillä pyörälenkeillä jne jne. Ehkä välillä käy vähän hitaalla; jää helposti omiin ajatuksiin. Ja joskus puhuu itsekseen, mut kukapa ei puhuis välillä :D 

 

Minä tiedän useamman, jotka käyvät ihan töissäkin. Ovat korkeakoulutettuja ja lääkitys toimii.

EN.

En jättäisi. Tietysti siinä tapauksessa hän menisi hoivakotiin, jos olisi turvallisempaa niin. Kävisin siellä kuitenkin usein. 

En.

Ei jättänyt aikoinaan kun sairastin paljon. Nyt kun hän puolestaan sairastelee niin ei aikomustakaan jättää.