Vaihdevuodet ilman estrogeenikorvaushoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Hormoniehkäisy estää luonnollisen ovulaation ja joskus luin, että luonnolliset ovulaatiot auttaisivat naista myös vaihdevuosissa. Miten on, minkälaiset vaihdevuodet ovat olleet, jos et ole käyttänyt hormoniehkäisyä?

No helpot. Kuumat aallot ja niitäkin vähän.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ne vähäisetkin kuumat aallot ja aamuöisin heräämiset jäivät elämäntaparemontin myötä. Liikuntaa ja sokerit pois. Kaikilla tämä ei todellakaan auta, mutta jos olet muutenkin elämäntaparemontin tarpeessa niin kannattaa kokeilla.

Missä iässä näin? Minä pärjäsin aika pitkään kaikenlaisilla elämäntapamuutoksilla. Lopulta kävi liian työlääksi huolehtia liikunnasta, ruokavaliosta, stressin määrästä ja unihygieniasta koko ajan orjallisesti. Eli vaihdevuodet etenivät kohti tilannetta, missä nuo elämänhallintaan perustuvat keinot eivät enää riitä. 

Nyt maltillisen hormonimäärän avulla voin taas elää normaalisti. Maailma ei kaadu, jos iltarutiinit vähän rikkoutuvat tai töissä on stressaavampi jakso.

Tosiaan moni syö hormoneita siksi, että mies panee mieluummin paljaalla kuin viitsii käyttää kumia. Oma hyvinvointi on minusta aika paljon parempi syy.

Oman kokemuksen perusteella uskon, että on parempi olla syömättä hormoneja. En käyttänyt niitä ehkäisyyn enkä tarvitse niitä vaihdevuosiinkaan.

Monipuolinen ruoka ja liikunta auttaa moneen vaivaan. Uniongelmiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Lisää tilastoja:

Nivelrikon riskitekijöitä

Ikä: 75 %:lla 70-vuotiaista on nivelrikkoa, lähes kaikilla yli 80-vuotiailla löytyy nivelrikko röntgenkuvissa, vaikka ei olisikaan oireita.

Sukupuoli: Yli 65-vuotiailla naisilla nivelrikkoa on kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.

Ylipaino: erityisesti polven nivelrikossa ja naisilla riski nousee moninkertaiseksi.

Perinnölliset tekijät: genetiikalla eli perimällä on tärkeä osa nivelrikon synnyssä.

Nivelvammat: esim. urheilussa syntyneet nivelrustoon kohdistuneet vammat.

Lihastoiminnan sairaudet: esim. sairastettu polio.

Aineenvaihdunnan sairaudet: esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt.

Tupakointi altistaa nivelrikolle ja pahentaa sitä, kuten reumaakin.

Tämä siis vastaukseksi sille, joka väitti, että miehillä on nivelrikkoa siinä missä naisillakin. Ei ole. Tai siis, ehkä niissä ikäluokissa, missä naisilla on vielä estrogeeniä kehossaan, tilanne on miehillä ja naisilla tasan. Vaihdevuosien jälkeen ei ole.

Sinänsä kauhean hyvä, että nivelrikkoa on myös miehillä. Mitäpä veikkaatte, olisivatko tekonivelleikkaukset ja itse tekonivelet nykyisellä tasollaan, jos niitä tarvitsisivat vain naiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ne vähäisetkin kuumat aallot ja aamuöisin heräämiset jäivät elämäntaparemontin myötä. Liikuntaa ja sokerit pois. Kaikilla tämä ei todellakaan auta, mutta jos olet muutenkin elämäntaparemontin tarpeessa niin kannattaa kokeilla.

Missä iässä näin? Minä pärjäsin aika pitkään kaikenlaisilla elämäntapamuutoksilla. Lopulta kävi liian työlääksi huolehtia liikunnasta, ruokavaliosta, stressin määrästä ja unihygieniasta koko ajan orjallisesti. Eli vaihdevuodet etenivät kohti tilannetta, missä nuo elämänhallintaan perustuvat keinot eivät enää riitä. 

Nyt maltillisen hormonimäärän avulla voin taas elää normaalisti. Maailma ei kaadu, jos iltarutiinit vähän rikkoutuvat tai töissä on stressaavampi jakso.

Tosiaan moni syö hormoneita siksi, että mies panee mieluummin paljaalla kuin viitsii käyttää kumia. Oma hyvinvointi on minusta aika p

Kai tämä helppous on monen hormonikuurin taustalla. Olen popsinut elämässäni psyykelääkkeitä ja hormoneja. Molemmissa olen huomannut saman vaikutuksen. Ne turruttavat ja tekevät elämän sitä myötä helpoksi. Hormonikuurin aikana nukuin esimerkiksi huonosti, mutta en tuntenut väsymystä silti lainkaan. Toisaalta lopulta tämä turtuminen on aiheuttanut itselläni ongelmia, koska elämästä on myös kadonnut ilonaiheet. 

Hormonini ja lääkkeeni syön jatkossakin, jos tarve vaatii. Mutta en silti usko, että nämä ovat mitään ikuisen nuoruuden lähteitä vailla mitään haittoja. 

Toimiiko teillä seksielämä?

Mulla on ehkä maailman paskimmat elintavat ja olen sairaalloisen lihava. Kuitenkaan vaihdevuosista ei ole ollut mitään vaivaa, enkä ole edes harkinnut minkään sortin hoitoja sen takia. Ei niitä olisi edes koko vaihdevuosia huomannut, ellei kuukautiskierto olisi jossain vaiheessa epäsäännöllistynyt. Se oli ainoa oire. Luin jostain, että keskivartalon rasvakudos tuottaa estrogeeniä - läskimahaniko on salaisuus, ettei ole mitään oireita ollut :D Ikää 53 ja menopaussi ollut pari vuotta sitten. Sitä ennen 10 vuotta epäsäännöllistä kuukautiskiertoa.

Vierailija kirjoitti:

Huh huh, monista kommenteista näkee, että vaihdevuosineuvolalle ja tutkitulle tiedolle vaihdevuosioireista ja -hoidosta olisi valtavan suuri tarve.

Vaihdevuosissa elimistön estrogeenin tuotanto alkaa laskea. Se, miten paljon ja nopeasti hormonitasot laskevat ja miten elimistö reagoi vähentyneeseen  hormonimäärään, on yksilöllistä. Siten oman oireettomuuden/vähäoireisuuden vertaaminen muihin ei tuo kuin pahaa mieltä.

Esivaihdevuodet voivat alkaa jo 10 vuotta ennen kuukautisten  loppumista rankoilla, elämää invalidisoivilla, moninaisilla oireilla. Joihin pääsääntöisesti auttaa täysin vain hyvin räätälöity hkh.

Rintasyöpäriskiä lisäävät monet muut elämäntapoihin liittyvät seikat monin verroin hormonihoitoa enemmän (mm. ylipaino, tupakointi). Mikäli muut tekijät eivät estä hormonikorvaushoidon käyttöä, kannattaa ainakin kokeilla. Saattaa yllättyä, miten nopeasti olo kohenee ja miten monet oireet olivat

Miksi vaihdevuosista ei saisi kertoa hyviä kokemuksia? Miksi naiset pelotellaan kuoliaaksi, kun kuitenkin vähemmistö saa vain invalidisoivia oireita? Minä olen kyllästynyt tähän "vaihdevuosiin kuolee"-keskusteluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö tästä samasta jankataan? Oireet on niin yksilöllisiä, ettei voi yleisohjetta antaa kenellekään. Joillekin sopii hormoni joillekin ei. Jokaisen on löydettävä itselle sopiva hoito.

Ei jankata, vaan keskustellaan. Se on olennaista: kun sanot, että jokaisen on löydettävä itselle sopiva hoito, sehän tarkoittaa, että jokaisen on osattava etsiä itselleen sopivaa hoitoa. Siihen tarvitaan tietoa. Keskustelusta saa tietoa siitä, mitä kannattaa selvittää tarkemmin tai mitä kannattaa kysyä lääkäriltä, kun vastaanottoaika on aina rajallinen.

Vierailija kirjoitti:

Toimiiko teillä seksielämä?

Omalta osalta paremmin kuin miehen osalta 🙄

Vierailija kirjoitti:

Toimiiko teillä seksielämä?

Onneksi ei tarvi enää sellaista harjoittaa ollenkaan. Ei kiinnostaisi yhtään, mutta eipä ole miestäkään enkä sellaista halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys oli pärjäämisestä ilman korvaushoitoa. Ihon oheneminen ja kynnet, hiukset, silmien kuivumiset ja limakalvot tässä ketjussa käsiteltykin jo. Kuumat aallot ja mielialanvaihtelut olivat ne pahimmat oireet (ilman korvaushoitoa). Pinna oli monesti kireellä. Nivelkipuihin söin magnesiumia iltaisin. Jotain teetä, en muista enää mitä, suosittelli homeopaattiystävä. Vaihdevuosiin ja ikääntymiseen liittyy joka tapauksessa ilmiöitä joita ei oikein voi välttää. Kolestroli ja paino nousee vaikka mitä teksii. Ruokavaliota kannattaa muuttaa, se vaikutta myös mielialaan. En sano miten, koska itse olen ollut laktovegetaristi (+kalaa) 16-vuotiaasta lähtien.

Kokeilin myös estrogeenivoidetta. Muutaman kuukauden. Yöheräämiset, hikoilut moninkertaistuivat ja sydän hakkasi hullun lailla. Yleinen henkinen velttous ja tunne-elämän latistuminen seurauksena. Ei sopinut korvaushoito.

 

Nuo hikoilut ym. voivat tulla siitä, että geeli imeytyy iholta epätasaisesti, esim. liian nopeasti, niin että tasot heittelevät. Jos on vaikka hyvin hoikka. 

Vierailija kirjoitti:

Heitänpä minäkin arvauksen;voisiko olla niin että mitä korkeampi estrogeenitaso naisella on läpi elämänsä ihan sinne 5-kymppiseksi saakka sitä pahemmat vaihdevuosioireet ovat, kun estrogeenitaso alkaa pudota?

Minulla on hyvä ja toimiva suhde omaan kehooni. Huomasin vaihdevuosien aikana että kaipaan kiertoa, joka oli jaksottanut energiat elämässäni. Tunsin aina kierron alun sekä ovulaation ja kaikki sen tuomat myönteiset puolet kropassani, vitaalisuudessa. Kun en enää ovuloinut ja keltarauhanen oli "työtön", niin se oli pelkkää alamäkeä siitä alkaen :D ja oli tunne että tarvitsisin jotain pientä potkua/energiaatuovaa että pääsisin taas siihen vauhtiin johon olin tottunut.

Ei ihmisellä ole mitään erilmistä keltarauhasta. Keltarauhanen syntyy ovuloinnin seurauksena.

Helpolla olen päässyt tämän naisen elämän läpi: mensut alkoivat kansakoulun 4:llä, ei kivuliaita tai erityisen runsaita, ei onneksi raskauksia, mensut loppuivat n 45-vuotiaana. Nykyisin kuivuuteen tarvittaessa "liukkareita". Ihania lyhenteitä: virtsikset (2 kertaa 65-vuoden ikään mennessä ) ja vaihtarioireet (ei tuttuja lievää kuivuutta lukuunottamatta). Ja kyllä, seksielämä toimii.

"Miksi vaihdevuosista ei saisi kertoa hyviä kokemuksia? Miksi naiset pelotellaan kuoliaaksi, kun kuitenkin vähemmistö saa vain invalidisoivia oireita? Minä olen kyllästynyt tähän "vaihdevuosiin kuolee"-keskusteluun. "

Kyllä saa kertoa hyviä kokemuksia kunhan niihin ei ole upotettu sanomaa siitä, että MINÄ olen osannut elää koko elämäni oikein ja te muut ette. Geenilotolla kun on merkittävä osa siinä, millaiset vaihdevuodet ovat. Keskustelua tarvitaan edelleen, koska vaihdevuosiin tulee koko ajan uusia ikäpolvia. Todellakin toivon, että olisin tiennyt vaihdevuosista aikoinaan enemmän. Olin esivaihdevuosissa niin huonossa jamassa, että on ihme, että työpaikka säilyi. Miesvaltaisella alalla, jossa työttömäksi jäänyt keski-ikäinen nainen ei olisi enää työllistynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen perusteella uskon, että on parempi olla syömättä hormoneja. En käyttänyt niitä ehkäisyyn enkä tarvitse niitä vaihdevuosiinkaan.

Monipuolinen ruoka ja liikunta auttaa moneen vaivaan. Uniongelmiinkin.

Onhan se miehellekin paljon nautinnollisempaa paljaalla luomupimppiä, kosteus on taattu. E-pillerien kanssa moni kärsii kuivuudesta, ei kastu vaikka kiihottuukin. Ihan naisena sanon tämän, tosin hedelmälliset vuodet jo ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimiiko teillä seksielämä?

Omalta osalta paremmin kuin miehen osalta 🙄

Aivan. MIehilläkin on vaihdevuodet jolloin testotaso laskee ja aiheuttaa haluttomuutta. Toisaalta, jos kumpaakaan ei haluta niin silloinhan asia on winwin, molemmat on tyytyväisiä tilanteeseen ja jää energiaa paljon enemmän kaikkeen muuhun kivaan. Miksi tehdä seksittömyydestä ongelmaa, jos se ei sitä kummallekaan ole?

Vierailija kirjoitti:

On ollut kärsimystä. 

On ollut, hormonilaastarinkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

"Miksi vaihdevuosista ei saisi kertoa hyviä kokemuksia? Miksi naiset pelotellaan kuoliaaksi, kun kuitenkin vähemmistö saa vain invalidisoivia oireita? Minä olen kyllästynyt tähän "vaihdevuosiin kuolee"-keskusteluun. "

 

Kyllä saa kertoa hyviä kokemuksia kunhan niihin ei ole upotettu sanomaa siitä, että MINÄ olen osannut elää koko elämäni oikein ja te muut ette. Geenilotolla kun on merkittävä osa siinä, millaiset vaihdevuodet ovat. Keskustelua tarvitaan edelleen, koska vaihdevuosiin tulee koko ajan uusia ikäpolvia. Todellakin toivon, että olisin tiennyt vaihdevuosista aikoinaan enemmän. Olin esivaihdevuosissa niin huonossa jamassa, että on ihme, että työpaikka säilyi. Miesvaltaisella alalla, jossa työttömäksi jäänyt keski-ikäinen nainen ei olisi enää työllistynyt. 

Jos katsot ketjun otsikkoa, huomaat että täällä jaetaan kokemuksia hormonikorvauksettomista vaihdevuosista. Eli jaetaan vertaistukea siitä näkökulmasta, että ilmankin pärjää.

Jos tällainen keskustelu saa sinulle aikaan tunteen, että ketjun sanoma on, ettet ole osannut elää elämääsi oikein, ehkä joku toinen ketju olisi sopivampi. Jokainen on ansainnut vertaistuen, vertaisiltaan.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö tästä samasta jankataan? Oireet on niin yksilöllisiä, ettei voi yleisohjetta antaa kenellekään. Joillekin sopii hormoni joillekin ei. Jokaisen on löydettävä itselle sopiva hoito.

Ei jankata, vaan keskustellaan. Se on olennaista: kun sanot, että jokaisen on löydettävä itselle sopiva hoito, sehän tarkoittaa, että jokaisen on osattava etsiä itselleen sopivaa hoitoa. Siihen tarvitaan tietoa. Keskustelusta saa tietoa siitä, mitä kannattaa selvittää tarkemmin tai mitä kannattaa kysyä lääkäriltä, kun vastaanottoaika on aina rajallinen.

Mikä ihmeen hoito? Ei vaihdevuodet ole mikään sairaus, jota tarvitsisi hoitaa.

Mitä vikaa siinä on, että jotkut päättää olla "hoitamatta" sitä ja vain elää eteenpäin? Uskon vakaasti, että mitä vähemmillä määrillä elimistölle vieraita aineita pärjää, sen parempi pidemmällä aikavälillä.