yhteenmuutto teki musta kontrollifriikin vai sumutetaanko mua?
Tarvitsen neuvoa, olenko turhasta nipottava kontrollifriikki, vai onko tässä takana kuitenkin jotain outoa toimintaa, jolle olisi joku järjellinen selitys.
Pääkysymykset on, miksi yhteen muuttaessa toinen ei halua muuttaa yhtään kotiaan, miksi minä en saa näkyä kotona, miksi lasten elämässä ei saa tapahtua mitään muutoksii ja miksi musta tuntuu, että mun lasta jotenkin sorsitaan. Ja miksi taloudesta puhuminen yhtäkkiä muuttui kummaksi.
Eli taustaa:
mä olen 29 vuotias ja mun kumppani on 36. Kumppanilla on kolme lasta, mulla yksi.
Me muutettiin yhteen ja meidän parisuhde muutti muotoaan tosi paljon.
Ennen muuttoa, josta olin vähän epävarma, kumppani maalaili ihania haaveita, miten voidaan tosi paljon tehdä enemmän yhdessä asioita, kun asutaan saman katon alla. Voidaan yhdessä opiskella ja sen semmosta. Voidaan perheenä tehdä asioita ja olla toistemme tukena. Kyl te tiiätte, sellaisia perusasioita. Hän myös kertoi, että suhteen kummalliset ristiriidat on helpompi ratkoo, kun ollaan samankaton alla. Hän voi heti puhua asioista, kun hänestä niin tuntuu. Ajatus yhteisestä ajasta, tekemisestä ja asioiden selviämisestä sai mut suostuu muuttaa yhteen.
Mutta asiat ei menny yhtään miten mä oletin ja miten mulle puhuttiin.
Me muutettiin kumppanin isoon omakotitaloon, jossa hän on hankkinut aikaisemman kumppaninsa, lastensa äidin kanssa.Kun me muutettiin yhteen, heti muuttopäivänä tapahtui kummallisuuksia. Mun kaikki tavarat meni varastoon. Siis KAIKKI tavarat meni pihavarastoon, PAITSI ne mitä mun kumppani halusi että tulee asuntoon. Siis sellaisia asioita, mitä voi ottaa yhteiseen käyttöön ja mistä kaikki hyötyy, mitä ei vielä ollut. Esim paremmat pyyhkeet kelpasi, osa lakanoista, osa astioista.
Mut se kaikki muu. Kaikki muu meni varastoon. Ne on siellä vielä niin ahtaasti, etten voi helposti hakee sieltä jotain tarvittavaa tavaraa, joten harvemmin sitten tulee haettua sieltä mitään.
Mutta sitten se oikee ongelma. Kumppani kokee, ettei asunto ole enää hänen koti. Hänen muistot ja muut on särjetty. Häntä ahdistaa. Kun on nimetty asioita, mikä häntä ahdistaa, hän nimeää kaikki asiat, jotka liittyy muhun tai mun lapsiin.
Täällä ei oo mun tauluja, ei kuvii mun lapsista, yksikään huonekalu ei oo saanut vaihtaa paikkaa.
Kauhistuin hirveesti, kun tajusin, että kaapeissa on vielä exän tavaroita. Siis kaikkee hiuslakkaa, kirjoja, DVD levyjä, asiakirjoja, sen vaatteita löytyy ja kirjoja. Mä sain kuulla olevani kateellinen nipottaja, että en mä voi olla mustasukkainen tavaroille, että mitä mua haittaa joku hiuslakka, et miks mä en vaan ota sitä käyttööni.
Mä en halua ottaa sen exän hiuslakkaa käyttöön, mä haluan mun omani varastosta.
Jatkuu kommenteissa...
Kommentit (96)
lisäys vielä edelliseen. Älä yritä enää puhua miehelle, se on ihan selkeästi narsisti ja ne ei muutu kuin pahempaan suuntaan.
Mulla on tällä hetkellä opiskeluiden ohella töitä 5 tuntia päivässä. Eli mulla ois aikaa , mutta oon vaan yksin
Ap mitä opiskelet? itse opiskelen työpäivän jälkeen kiinaa 1,5 h päivässä, muutoin unohtuu.
Olet päätoiminen opiskelija? Eikös se vie hirveästi aikaa? ja käyt vielä töissä.
Mä en oo tästä syystä päässyt kohta vuoteen käymään mun kotipaikkakunnalla moikkaa vanhempii tai kavereita, koska mulla ei jää yhtään rahaa säästöön.
?????? missä on kotipaikka..10km päässä...100 km päässä...1000 km päässä
Eikö vanhempasi maksa sulle edes bussilippua nähdäkseen lastenlastaan?
Vierailija kirjoitti:
Nyt heti alussa on helpompi lähteä. Tutustu narsismiin. Blokkaa mies, kun pääset eroon. Älä nyt vaan jää asettumaan sinne, kun mies näytti todellisen luonteensa ja lastasikin pitää suojella.
Ap tässä
Mulla ei oo rahaa muuttoautoon...en pääse pois..AApuAAA!!!
Vierailija kirjoitti:
Muutat pois lapsesi kanssa. Miehelle ei kannata kertoa mitään ennen kuin muuttoauto on pihassa kantajineen, sen verran jo ekassa tekstissä tuli punaista lippua että en yhtään ihmettelisi jos se varasto missä kaikki tavaranne ovat jotenkin tuhoutuisi "vahingossa".
Jos epäröit niin päätä että ensin hoidat muuton ja sitten vasta mietit mikä se kuvio olikaan, jos edes viitsit enää kun huomaat kuinka sait elämäsi takaisin.
Mul ei oo rahaa ees bussilippuun, koti on 1000 kilsan päässä
Apuaaa
Vierailija kirjoitti:
Lue oikein hartaudella itse tekstisi uudelleen. Mitä neuvoisit, jos hyvä ystäväsi kertoisi vastaavasta tilanteesta?
Suhteenne ei ole tasapuolinen. Jos ei miehen kanssa keskustelu auta, lopettaisin suhteen ja muuttaisin pois.
Ap tässä
Osaan kirjoittaa, mutta en lukea
AApuAA
Ota yhteys lähimpään turvakotiin, ne auttaa sua järjestämään kaikki asiat ja joskus maksavat myös taksin kotoa sinne turvakotiin. Mutta muista ottaa mukaan kaikki tärkein, kun mies huomaa että olet lähtenyt, niin varasto saattaa syttyä tuleen. Missään tapauksessa älä palaa yksin taloon. Olen ollut vastaavassa tilanteessa jossa mies kävi käsiksi tavaroita noutaessa vaikka poliisi oli paikalla.
Jos tietäisin ketä olette niin tekisin lasun sun lapsesta. Tiedossa on Tuhkimon kärsimykset.
Tuo ap:n tarina muuttui koko ajan aina vaan hullummaksi. Tahdon kuulla kuukauden päästä loput, eli sen että hän kertoo muuttaneensa lapsensa kanssa pois tuolta hulluudesta. Ei kummallisuudesta, vaan oikeasta, puhtaasta, sulasta hulluudesta.
Aivan sairasta. Oot vain maksanassa kuluja, et mitään muuta. Oottaa ehkä et eksä tulee takas, sit näppärästi lennät pihalle. Häivy, äläkä anna enempää käyttää ittees hyväksi.
Ap kerrot opiskelevasi ja käyväsi 5h päivässä töissä?
Asut hevonkuusessa ja sinulla ei ole rahaa edes bussilippuun
Ap valehteletko meille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko sinulla meni ennen kuin huomasit, että sinulla ja lapsellasi ei ole enää omaa kotia?
Korvaako kaikki muu ihanuus ja yhdessä tekeminen oman kodin menetyksen? Annas kun arvaan: sinun velvollisuuksiin kuuluu kaikki kotityöt, asunnon omistajan ehdoilla. Ja tietenkin sinun pitää myös maksaa puolet kuluista.
Mikset lukenut aloitusta kokonaan? Ap tosiaan maksaa asumisesta ja yhteisistä ruoista sen verran ettei hänellä jää penniäkään omaa löysää rahaa käyttöön. Lisäksi hän siivoaa miestä enemmän, koska mies on alkanut hamstrata 12 tuntisia työpäivä sopivasti yhteenmuuton jälkeen.
Ap siis kirjaimellisesti maksaa toisen kotia jotta saa olla siellä piikana. Kuten joku jo sanoi, tai monetkin.
LISÄKSI AP:LLA ON TYÖPAIKKA SIELLÄ HEVONKUUSESSA 5 H päivä
lisäksi ap on päätoiminen opiskelija????
Mielestäni TROLLI =valehtelee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko sinulla meni ennen kuin huomasit, että sinulla ja lapsellasi ei ole enää omaa kotia?
Korvaako kaikki muu ihanuus ja yhdessä tekeminen oman kodin menetyksen? Annas kun arvaan: sinun velvollisuuksiin kuuluu kaikki kotityöt, asunnon omistajan ehdoilla. Ja tietenkin sinun pitää myös maksaa puolet kuluista.
Mikset lukenut aloitusta kokonaan? Ap tosiaan maksaa asumisesta ja yhteisistä ruoista sen verran ettei hänellä jää penniäkään omaa löysää rahaa käyttöön. Lisäksi hän siivoaa miestä enemmän, koska mies on alkanut hamstrata 12 tuntisia työpäivä sopivasti yhteenmuuton jälkeen.
Ap siis kirjaimellisesti maksaa toisen kotia jotta saa olla siellä piikana. Kuten joku jo sanoi, tai monetkin.
LISÄKSI AP:LLA ON TYÖPAIKKA SIELLÄ HEVONKUUSESSA 5 H päivä
lis
Opintoja voi tehdä etänä päätoimisestikin ja samoin työtä.
Naisten rima miesten suhteen on helvetissä. Ehkä jopa alempana.
Yksinkin voisi elää. Olisi helpompaa.
Nyt äkkiä pois sieltä, ennen kuin lapsesi saa pysyviä vaurioita!
Olet siellä vaan kylässä ja piikana ja maksamassa kuluja. Sullehan osoitetaan koko ajan että sinä ja lapsesi olette vain tiellä. Rukoilen tule järkiisi ja lähde ennen kuin teidän elämä on ihan pilalla.
Käy lukemassa www.nollalinja.fi
sieltä ymmärrät miten monimuotoista väkivaltaa miehesi käyttää sinua kohtaan, ainakin henkistä ja taloudellista, fyysinen seuraa usein perässä. Olet tosiaan astunut *askaan, eli erehtynyt narsistin valheisiin. Lähde niin nopeasti kuin voit.