yhteenmuutto teki musta kontrollifriikin vai sumutetaanko mua?
Tarvitsen neuvoa, olenko turhasta nipottava kontrollifriikki, vai onko tässä takana kuitenkin jotain outoa toimintaa, jolle olisi joku järjellinen selitys.
Pääkysymykset on, miksi yhteen muuttaessa toinen ei halua muuttaa yhtään kotiaan, miksi minä en saa näkyä kotona, miksi lasten elämässä ei saa tapahtua mitään muutoksii ja miksi musta tuntuu, että mun lasta jotenkin sorsitaan. Ja miksi taloudesta puhuminen yhtäkkiä muuttui kummaksi.
Eli taustaa:
mä olen 29 vuotias ja mun kumppani on 36. Kumppanilla on kolme lasta, mulla yksi.
Me muutettiin yhteen ja meidän parisuhde muutti muotoaan tosi paljon.
Ennen muuttoa, josta olin vähän epävarma, kumppani maalaili ihania haaveita, miten voidaan tosi paljon tehdä enemmän yhdessä asioita, kun asutaan saman katon alla. Voidaan yhdessä opiskella ja sen semmosta. Voidaan perheenä tehdä asioita ja olla toistemme tukena. Kyl te tiiätte, sellaisia perusasioita. Hän myös kertoi, että suhteen kummalliset ristiriidat on helpompi ratkoo, kun ollaan samankaton alla. Hän voi heti puhua asioista, kun hänestä niin tuntuu. Ajatus yhteisestä ajasta, tekemisestä ja asioiden selviämisestä sai mut suostuu muuttaa yhteen.
Mutta asiat ei menny yhtään miten mä oletin ja miten mulle puhuttiin.
Me muutettiin kumppanin isoon omakotitaloon, jossa hän on hankkinut aikaisemman kumppaninsa, lastensa äidin kanssa.Kun me muutettiin yhteen, heti muuttopäivänä tapahtui kummallisuuksia. Mun kaikki tavarat meni varastoon. Siis KAIKKI tavarat meni pihavarastoon, PAITSI ne mitä mun kumppani halusi että tulee asuntoon. Siis sellaisia asioita, mitä voi ottaa yhteiseen käyttöön ja mistä kaikki hyötyy, mitä ei vielä ollut. Esim paremmat pyyhkeet kelpasi, osa lakanoista, osa astioista.
Mut se kaikki muu. Kaikki muu meni varastoon. Ne on siellä vielä niin ahtaasti, etten voi helposti hakee sieltä jotain tarvittavaa tavaraa, joten harvemmin sitten tulee haettua sieltä mitään.
Mutta sitten se oikee ongelma. Kumppani kokee, ettei asunto ole enää hänen koti. Hänen muistot ja muut on särjetty. Häntä ahdistaa. Kun on nimetty asioita, mikä häntä ahdistaa, hän nimeää kaikki asiat, jotka liittyy muhun tai mun lapsiin.
Täällä ei oo mun tauluja, ei kuvii mun lapsista, yksikään huonekalu ei oo saanut vaihtaa paikkaa.
Kauhistuin hirveesti, kun tajusin, että kaapeissa on vielä exän tavaroita. Siis kaikkee hiuslakkaa, kirjoja, DVD levyjä, asiakirjoja, sen vaatteita löytyy ja kirjoja. Mä sain kuulla olevani kateellinen nipottaja, että en mä voi olla mustasukkainen tavaroille, että mitä mua haittaa joku hiuslakka, et miks mä en vaan ota sitä käyttööni.
Mä en halua ottaa sen exän hiuslakkaa käyttöön, mä haluan mun omani varastosta.
Jatkuu kommenteissa...
Kommentit (96)
Miksi ihmeessä edes muutitte yhteen? Muutit toisen perheen kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Sekava teksti. Alussa kirjoitit, että sinulla on yksi lapsi, sitten monta kappaletta puhuit omista lapsista monikossa ja lopussa taas yksikössä. Montako niitä omia lapsia on?
Tähän mäkin takerruin ja sen takia koko stoori kuulostaa keksityltä. En sano, etteikö tuollaisia ihmisiä olisi, mutta tämä kyseinen tapaus epäilyttää.
Kurja muuttaa toisen valmiiseen kotiin. Itse lapsettomana muutin, kestin vuoden, ja lähdin menee. Oli tunne että olen au pair jolta saa seksiä. Mies 10v. vanhempi ja asuttiin sen kotimaassa. Kieli, kaverit, suku, kaikki oli sen. Mulla ei mitään omaa. Hyi, helvetti. Aika rakastunut täytyy olla kun sitä kestää.
Kun seurustelin hetken psykopaatin kanssa, hän antoi minun käyttööni vaaleanpunaisen pyyhkeen ja harjan. Varmaan kulkee naiselta toiselle kuin koiralle peti ja kuppi.
Itsellekin pisti silmään tuo lapset/lapsi vaihtelu. Mutta minäkin teen sitä, että jos kysyn täältä jotain oikeaa ongelmaa, muuttelen yksityiskohtia ettei kukaan sattumalta tunnista. Nämä ketjuthan säilyy ikuisesti, jollei niitä poistateta, ja saattavat pompata esiin kymmenenkin vuoden jälkeen, jos joku etsii googlesta jotain. Että sinällään ei välttämättä ole keksitty juttu.
Ap:lle sanoisin että järjestele muutto salassa. Sä olet vastuussa omasta lapsestasi ja hänen lapsuudestaan, jos et omasta parhaastasi välittäisikään. Eli häivy sieltä, ei ole normaalia tuollainen.
En jaksa lukea koko juttua, mutta ainakin tuosta tavaroistasi ja itkusta siitä, että koti ei ole enää hänen kotinsa niin on jo varma sekopää. Sitten tuo että maksat "kuluja" eli maksatko siis hänelle vuokraa, millä hän maksaa kenties lainaansa pois? Se on taloudellista hyväksikäyttöä
Saatko jotain irti tuosta suhteesta, vai oletko siinä vaan siksi, että on kiva että on suhde?
No jos otat silti oman lapsen kanssa oman kodin? Ehkei lapsesi jaksa toisen lapsia, niitä on aika monta. Samalla varmistat että jos tulisi ero vaikka toisen puolelta, ei joudu tyhjän päälle. Ja ehkä hän ei halua muutoksia kotiinsa, sille ei kai voi mitään. Parisuhdekriisikö, tuossa pienet ainekset. Ehkä saisit laitettua sitten omaa asuntoa tai kotia, eikä toinen määrää.
Ei kuulosta hyvältä diililtä sun kannalta. Kuulostaa, että olet siellä jakamassa asumiskustannuksia ja ruokakuluja.
Ap, tilanne kuulostaa kamalalta. Kannattaa muuttaa pois niin pian kuin mahdollista.
Jos muuttoa siirtää ja siirtää, lähteminen todennäköisesti vaikeutuu lisää.
Ukkeli kontrolloi sinua ja haikailee exän perään. Ties vaikka exääkin manipuloinut ja se on lähtenyt sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Menkää johonkin pariterapiaan tms että joku ammattilainen vääntää ukollesi rautalangasta että tuo käytös ei ole oikein.
Mitä se muka auttaisi? Jos ihminen ei sitä käsitä ilman että joku kertoo, toivoa ei ole.
Jo toi taloudellinen tilanne on aivan epäreilu, eikä sua oikeasti rakastava mies laittaisi sua tuollaiseen tilanteeseen. Kuulostaa että sun asuinkulut ovat KASVANEET yhteen muuttaessa - eihän tämä voi olla se mitä sinä halusit? Sun olisi pitänyt sanoa miehelle mikä sun alkuperäinen asuntobudjetti oli ja että et pysty maksamaan enempää, ja tarjoutua että muutatte yhdessä johonkin jossa sinä voit osallistua asumiskuluihin tuolla summalla. Miksi sinä maksaisit isosta talosta, josta lapsellesi ei edes liikene huonetta?
Selvää on, että mies ei vain pysty ajattelemaan muuta kuin itseään. Jo se, että ei tarjoa sitä hiton kuntosalihuonettaan sun lapselle huoneeksi jos omaa huonetta muuten ei löydy, on outoa. Ja kaksoset olisivat tosiaan voineet asua samassa huoneessa myös.
Sun pitää päästä tosta pois. Puhu vanhempiesi kanssa tämä asia läpi, pyydä heiltä vaikka rahallista ja kuljetusapua, ja etsi itsellesi ja lapsellesi asunto. Vuokraa se, vie sinne jo osa kamoistasi. Sitten puhut asian miehelle. Sun ei tarvitse kertoa sille että sulla on jo kämppä, vaan turvallisuussyistä pidä omana tietonasi jos voit. Mikään sun tilanteesta ei ole reilua sulle, ja silti mies saa pyöritettyä sun pään niin että luulet että SINÄ olisit se epäreilu. Vaikea diagnosoida narsismia etänä, mutta kyllä hän jossain aika korkealla on itsekkyysskaalalla.
En usko, että tuollainen pässinpää tulee muuttumaan, sun elämä tulee olemaan sen kanssa yhtä taistelua. Eli lähde. Tuo mies ei tiedä mitä rakkaus tai epäitsekkyys on, eikä niitä voi opettaa.
Eli kysymyksesi tiivistettynä: onko mies kuspäinen narsisti vai kuspäinen narsisti? Vastaus: kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekava teksti. Alussa kirjoitit, että sinulla on yksi lapsi, sitten monta kappaletta puhuit omista lapsista monikossa ja lopussa taas yksikössä. Montako niitä omia lapsia on?
Tähän mäkin takerruin ja sen takia koko stoori kuulostaa keksityltä. En sano, etteikö tuollaisia ihmisiä olisi, mutta tämä kyseinen tapaus epäilyttää.
Tuli mieleen, että tämä yksi lapsi asuu äitinsä luona, ja muut lapset isänsä luona tai jo omillaan.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko juttua, mutta ainakin tuosta tavaroistasi ja itkusta siitä, että koti ei ole enää hänen kotinsa niin on jo varma sekopää. Sitten tuo että maksat "kuluja" eli maksatko siis hänelle vuokraa, millä hän maksaa kenties lainaansa pois? Se on taloudellista hyväksikäyttöä
Saatko jotain irti tuosta suhteesta, vai oletko siinä vaan siksi, että on kiva että on suhde?
Juu, ap on siellä kuin vieraana eikä asukkaana ja mulkero valittaa, ettei koti enää tunnu HÄNEN kodiltaan.
Eihän tämä nyt voi olla tosikaan. Aivan järjetöntä paskaa, yksinkertaisesti. Mieshän on täysin kajahtanut!!
Ei! Ei ikinä pariterapiaan narsistin kanssa. Tulevat pois sieltä lopputulemalla, että ap on epävakaa, kontrolloiva loinen.
Ja siinä sitten kasvattaa yhden mielenterveyspotilaan lisää, jos altistaa lapsen epäreilulle kasvuympäristölle.
Pois vaan. Hyvä, että tajusit noin pian!