Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista. Olen huomannut että eniten kotirouvia kadehditaa

Vierailija kirjoitti:

Eroaahan se paljonkin. Työttömän on jatkuvasti haettava töitä. Kaikki energia ja voimavarat menee siihen, itsetuntokin. Töitä kun ei välttämättä tule. Kotirouva voi keskittyä muuhun ja vaikuttaa samalla koko perheen hyvinvointiin positiivisesti. 

Ei työttömän ole pakko hakea koko ajan töitä. Jos ihminen ei ole työelämässä eikä ilmoittautunut työkkäriin, niin onko hän heti silloin kotirouva? Jos siis on parisuhteessa oleva nainen? Vai onko jokin tietty asia, mikä tekee ihmisestä kotirouvan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvana voi pitää kodin siistinä menee tosi vähän aikaa kun siivoaa joka päivä, niin työt ei kasaannu. Voi treenata nousujohteisesti ja suunnitella terveelliset sapuskat koko perheelle. Ruokailu ja kuntoilu on kaikista terveellisimpiä asioita joihin voi elämässä vaikuttaa.

Työpäivän jälkeen tulisi syötyä jotain epäterveellistä pikaruokaa ja kaikki olisi väsyneitä. Kotiäitiydestä saa energiaa, samalla tavalla kuin talvesta saa.

No kun itselleni just se olisi ikävää, jos pitäisi siivota joka päivä ja miettiä jotain sapuskoja. Ei olisi minun juttu. Ja pikaisesti saa kyllä laitettua terveellistäkin ruokaa. Jos kotiäitiydestä saa energiaa, niin eikö sitten voisi sanoa, että työttömyydestäkin saa energiaa? En itse ihan nyt ymmärrä, miten tämä kotirouvan elämä eroaa työttöm

Jos työtön on ihan sinut sen asian kanssa, ettei töitä löydy ja jos hän salaa ei oikeasti haluakaan töitä, niin miten hänen tilanteensa eroaa tuosta kotirouvan tilanteesta? Jos työtön päättää, että ei jaksakaan ilmoittautua työkkäriin eikä välitä nostaa työttömyyskorvauksia, niin mikäli hän on parisuhteessa oleva nainen, muuttuuko hän heti kotirouvaksi, kun työttömyyskorvausten maksu lakkaa - vai voiko hän olla olematta kotirouva, jos ei identifioidu sellaiseksi? Onko kotirouvalle siis jokun selkeä määritelmä, vai onko se vain identiteettikokemus?

Vierailija kirjoitti:

Meinaat siis, että jos on kotirouva se tarkoittaa sitä, että tykkää siivoilla ja järjestellä, eikä muuta osaa eikä keksi? Kuten itsesikin täyttyy joskus siivoilla ja järjestellä, niin täytyy kotona olevankin. Sen voi ehkä tehdä hieman stressittömämmin kotona ollessa, tai sitten ei.

Voit tutkia ja harrastaa mitä mielit. Kummasti kiire tuppaa siinäkin.

Mikä tuossa siis tekee ihmisestä kotirouvan, jos hän tekee jotain tutkimusta ja harrastaa kaikenlaista? Jos nainen tekee etätöitä kotoa käsin, niin onko hän mielestänne kotirouva?

"Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista.  

Olen huomannut, että eniten kotirouvia kadehtivat etenkin naiset, joilla itsellään ei ole nykytilanteessakaan, eikä edes ole koskaan  ollutkaan mahdollisuuttakaan vaihtoehtoisesti ryhtyä kotirouvaksi miehensä elätettäväkseen."

Onpa outo aloitus. Sama kuin syyttäisi muita siitä, että menevät tyhminä kadehtimaan lottovoittajia. Mikä oikein on aloituksen pointti? Kaikilla ei ole sama mahdollisuus jäädä lasten kanssa kotiin. Kyllä mä sen myönnän, että kadehdin rikkaita perheitä, joissa äideillä jää aikaa huolehtia itsestäänkin.

Oletko nyt tyytyväinen? Vai mitä hait?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se alkuperäinen siivoilin ja järjestelin kommentin kirjoittaja, ja tosiaan, sitä tänään tein! Jos olisin kirjoittanut esimerkin jostain toisesta päivästä jolloin kävin kavereiden kanssa lounaalla ja museossa sekä illalla vielä miehen kanssa konsertissa, olisin saanut kommentteja miten hassaan miehen rahat enkä edes siivoa ja järjestele! :D olette te hassuja.

Niin, vähän samanlaista elämää elän minäkin, kun olen työtön. Mikä tuossa sinun tilanteessa siis on sitä, mikä tekee sinusta kotirouvan?

Kotirouva sanana ei tarkoittanut ainakaan alunperin ihmistä, joka ei ole työelämässä, vaan se tarkoitti nimenomaan naista, joka keskittyi kodinhoitoon, ehkä lastenkin hoitoon, ja "antoi miehen tehdä uraa". Eli kyse oli aika vanhoillisista sukupuolirooleista. Nyt minusta vaikuttaa siltä, että täällä palstalla sanoitetaan termiä vähän uudestaan. Se, että työ

Työtön nostaa tukia yhteiskunnalta. Kotirouva ei nosta mitään tukia. Eikä kaikki kotirouvat niitä tukia saisikaan, koska varallisuus estää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotirouvana voi pitää kodin siistinä menee tosi vähän aikaa kun siivoaa joka päivä, niin työt ei kasaannu. Voi treenata nousujohteisesti ja suunnitella terveelliset sapuskat koko perheelle. Ruokailu ja kuntoilu on kaikista terveellisimpiä asioita joihin voi elämässä vaikuttaa.

Työpäivän jälkeen tulisi syötyä jotain epäterveellistä pikaruokaa ja kaikki olisi väsyneitä. Kotiäitiydestä saa energiaa, samalla tavalla kuin talvesta saa.

No kun itselleni just se olisi ikävää, jos pitäisi siivota joka päivä ja miettiä jotain sapuskoja. Ei olisi minun juttu. Ja pikaisesti saa kyllä laitettua terveellistäkin ruokaa. Jos kotiäitiydestä saa energiaa, niin eikö sitten voisi sanoa, että työttömyydestäkin saa energiaa? En itse ihan nyt ymmärrä, miten tämä kotirouvan elämä eroaa työttömän elämästä.

Minusta oman kodin siivoaminen ja ruoanlaitto ovat perheessä normaaleja asioita, jotka jonkun on tehtävä. Se voi olla palkattu apu, joka tekee; työssäkäyvä nainen tekee, työssäkäyvä mies tekee, molemmat tekevät; kotirouva tekee, joko yksin tai yhdessä työssäkäyvän miehensä kanssa; kotona oleva mies tekee, joko yksin tai yhdessä työssäkäyvän vaimonsa kanssa. Meidän perheessä, jossa minä olen kotirouvana, niin tehdään asioita paljon yhdessä, mutta mies kantaa vastuun raskaimmista töistä, kuten siivous jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaahan se paljonkin. Työttömän on jatkuvasti haettava töitä. Kaikki energia ja voimavarat menee siihen, itsetuntokin. Töitä kun ei välttämättä tule. Kotirouva voi keskittyä muuhun ja vaikuttaa samalla koko perheen hyvinvointiin positiivisesti. 

Ei työttömän ole pakko hakea koko ajan töitä. Jos ihminen ei ole työelämässä eikä ilmoittautunut työkkäriin, niin onko hän heti silloin kotirouva? Jos siis on parisuhteessa oleva nainen? Vai onko jokin tietty asia, mikä tekee ihmisestä kotirouvan?

Erittäin hyvä kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se alkuperäinen siivoilin ja järjestelin kommentin kirjoittaja, ja tosiaan, sitä tänään tein! Jos olisin kirjoittanut esimerkin jostain toisesta päivästä jolloin kävin kavereiden kanssa lounaalla ja museossa sekä illalla vielä miehen kanssa konsertissa, olisin saanut kommentteja miten hassaan miehen rahat enkä edes siivoa ja järjestele! :D olette te hassuja.

Niin, vähän samanlaista elämää elän minäkin, kun olen työtön. Mikä tuossa sinun tilanteessa siis on sitä, mikä tekee sinusta kotirouvan?

Kotirouva sanana ei tarkoittanut ainakaan alunperin ihmistä, joka ei ole työelämässä, vaan se tarkoitti nimenomaan naista, joka keskittyi kodinhoitoon, ehkä lastenkin hoitoon, ja "antoi miehen tehdä uraa". Eli kyse oli aika vanhoillisista sukupuolirooleista. Nyt minusta vaikuttaa siltä, että täällä palstalla sanoitetaan termiä vähän uudestaan. Se, että työ

No ei tietenkään tee, mikä tässä on vaikeata? Kotirouva elää omilla tai miehen varoilla, työtön kelan tai kassan. Ihan erinomaisen paljon eri asia. Ja vielä se kotirouvan ja -äidinkin ero tuntuu olevan monelle mahdoton rasti... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaat siis, että jos on kotirouva se tarkoittaa sitä, että tykkää siivoilla ja järjestellä, eikä muuta osaa eikä keksi? Kuten itsesikin täyttyy joskus siivoilla ja järjestellä, niin täytyy kotona olevankin. Sen voi ehkä tehdä hieman stressittömämmin kotona ollessa, tai sitten ei.

Voit tutkia ja harrastaa mitä mielit. Kummasti kiire tuppaa siinäkin.

Mikä tuossa siis tekee ihmisestä kotirouvan, jos hän tekee jotain tutkimusta ja harrastaa kaikenlaista? Jos nainen tekee etätöitä kotoa käsin, niin onko hän mielestänne kotirouva?

Etätöitä tekevä ei ole kotirouva. Käytännössä kotirouvaksi sanotaan henkilöä, joka ei nosta mitään tukia, mutta miehensä käy töissä. Kotiäitikään ei ole, koska lapset ovat jo isoja - tai lapsia ei ole.  Jos mieskin olisi työttä, mutta ei nostaisi tukia, olisivat he kenties kotirouva ja -herra.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaat siis, että jos on kotirouva se tarkoittaa sitä, että tykkää siivoilla ja järjestellä, eikä muuta osaa eikä keksi? Kuten itsesikin täyttyy joskus siivoilla ja järjestellä, niin täytyy kotona olevankin. Sen voi ehkä tehdä hieman stressittömämmin kotona ollessa, tai sitten ei.

Voit tutkia ja harrastaa mitä mielit. Kummasti kiire tuppaa siinäkin.

Mikä tuossa siis tekee ihmisestä kotirouvan, jos hän tekee jotain tutkimusta ja harrastaa kaikenlaista? Jos nainen tekee etätöitä kotoa käsin, niin onko hän mielestänne kotirouva?

Voi hyvänen aika. Jos tekee etätöitä, on töissä = ei kotirouva. 

Vierailija kirjoitti:

"Eiköhän jokainen nainen saa itse päättää kotirouvaksi ryhtymisensä, kun se on mahdollista.  

Olen huomannut, että eniten kotirouvia kadehtivat etenkin naiset, joilla itsellään ei ole nykytilanteessakaan, eikä edes ole koskaan  ollutkaan mahdollisuuttakaan vaihtoehtoisesti ryhtyä kotirouvaksi miehensä elätettäväkseen."

 

Onpa outo aloitus. Sama kuin syyttäisi muita siitä, että menevät tyhminä kadehtimaan lottovoittajia. Mikä oikein on aloituksen pointti? Kaikilla ei ole sama mahdollisuus jäädä lasten kanssa kotiin. Kyllä mä sen myönnän, että kadehdin rikkaita perheitä, joissa äideillä jää aikaa huolehtia itsestäänkin.

Oletko nyt tyytyväinen? Vai mitä hait?

Sitä hän haki, että sanoittaisit sen suoraan kadehtivasi, sen sijaan että halveksit ja alennat.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä on, kotirouvat, haluatteko tyttäristänne kotirouvia, vailla koulutusta ja kokemusta, tavoitteena löytää nuorena rikas mies elättäjäksi? 

Entä haluatteko pojallenne elatusta vaativan vaimon, jonka eläkesuunnitelma on avioero tai perintö? 

Kuka sanoi että kotirouva on välttämättä vailla koulutusta. Mulla on 2 yliopistotutkintoa ja olen silti ollut viimeiset 10 vuotta kotirouva. 

Se on ihan mun lasten oma asia mitä haluavat omalla elämällään tehdä. Tällä hetkellä kaksi vanhinta lasta opiskelee yliopistossa ja nuorin lukiossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä on, kotirouvat, haluatteko tyttäristänne kotirouvia, vailla koulutusta ja kokemusta, tavoitteena löytää nuorena rikas mies elättäjäksi? 

Entä haluatteko pojallenne elatusta vaativan vaimon, jonka eläkesuunnitelma on avioero tai perintö? 

Kuka sanoi että kotirouva on välttämättä vailla koulutusta. Mulla on 2 yliopistotutkintoa ja olen silti ollut viimeiset 10 vuotta kotirouva. 

Se on ihan mun lasten oma asia mitä haluavat omalla elämällään tehdä. Tällä hetkellä kaksi vanhinta lasta opiskelee yliopistossa ja nuorin lukiossa. 

Hukkaan meni sitten sinunkin koulutus. 

Vierailija kirjoitti:

Työtön nostaa tukia yhteiskunnalta. Kotirouva ei nosta mitään tukia. Eikä kaikki kotirouvat niitä tukia saisikaan, koska varallisuus estää.

Mutta entä, jos työtön lakkaa nostamasta niitä tukia. Muuttuuko hän silloin kotirouvaksi ja jos, niin millä perusteella? Ja tarkoitatko, että esimerkiksi köyhän miehen kotona oleva naispuolinen kumppani ei voi olla kotirouva, eli liittyykö kotirouvuus johonkin tiettyyn elintasoon?

Entä onko nainen kotirouva silloin, jos hän on eläkkeellä tai sairaslomalla? Voiko esim. neliraajahalvaantunut olla kotirouva, vai täytyykö kotirouvan kyetä tekemään kotitöitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinkin saa elää. Ihmiset jotka kuvittelevat elämän olevan orjatyöleiri voivat painua takaisin sinne pellolle isän piiskattavaksi ja jättää muut ihmiset rauhaan. Se että sinut on synnytetty ja kasvatettu orjaksi ei tarkoita sitä, että muita olisi tai muiden pitäisi. Tai sitten menet sinne terapiaan opettelemaan, ettei sinunkaan ole pakko.

Ei kai sitä tarvitse kotirouva olla, vaikkei työelämässä olisikaan palkansaajana - tätä vähän ihmettelen, että jos kerran pointtina on vain se, ettei halua työelämään, niin miksi se pitää tehdä jonkun oudon kotirouvakuvion kautta? Eikö voisi vain vaikka katsoa Netflix-sarjoja, käydä teatterissa ja museoissa, tavata ystäviä, lukea kirjoja, masturboida, harrastaa liikuntaa, opetella uusia harrastuksia, ulkoilla, geokätköillä.... tms. Ihan ummehtunut ajatus, että ainoa

Niin siis mistä rahat elää elämänsä näin? Turvatusti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaat siis, että jos on kotirouva se tarkoittaa sitä, että tykkää siivoilla ja järjestellä, eikä muuta osaa eikä keksi? Kuten itsesikin täyttyy joskus siivoilla ja järjestellä, niin täytyy kotona olevankin. Sen voi ehkä tehdä hieman stressittömämmin kotona ollessa, tai sitten ei.

Voit tutkia ja harrastaa mitä mielit. Kummasti kiire tuppaa siinäkin.

Mikä tuossa siis tekee ihmisestä kotirouvan, jos hän tekee jotain tutkimusta ja harrastaa kaikenlaista? Jos nainen tekee etätöitä kotoa käsin, niin onko hän mielestänne kotirouva?

Etätöitä tekevä ei ole kotirouva. Käytännössä kotirouvaksi sanotaan henkilöä, joka ei nosta mitään tukia, mutta miehensä käy töissä. Kotiäitikään ei ole, koska lapset ovat jo isoja - tai lapsia ei ole.  Jos mieskin olis

Eli pääomatuloillaan itseään elättävä nainen on siis myös kotirouva, mikäli hänen puolisollaan on palkkatyö? Tämä selvä. Miksi kutsutaan miestä, joka ei käy töissä, vaan elää pääomatuloilla? Siis jos hänen puolisonsa kuitenkin käy töissä.

Entäpä, jos perhe on pienituloinen ja nostaa tukia, mutta vain mies käy töissä - onko nainen kotirouva, jos hän ei kuitenkaan nosta työttömyyskorvausta?

Voidaanko kotirouvaksi kutsua henkilöä, joka ei sellaiseksi identifioidu, eli voiko ihminen joutua vastentahtoisesti tämän termin alle - vai edellyttääkö sen käyttö sitä, että ihminen itse kokee olevansa kotirouva?

Miksi kutsutaan kotirouvan miespuolista vastinetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaat siis, että jos on kotirouva se tarkoittaa sitä, että tykkää siivoilla ja järjestellä, eikä muuta osaa eikä keksi? Kuten itsesikin täyttyy joskus siivoilla ja järjestellä, niin täytyy kotona olevankin. Sen voi ehkä tehdä hieman stressittömämmin kotona ollessa, tai sitten ei.

Voit tutkia ja harrastaa mitä mielit. Kummasti kiire tuppaa siinäkin.

Mikä tuossa siis tekee ihmisestä kotirouvan, jos hän tekee jotain tutkimusta ja harrastaa kaikenlaista? Jos nainen tekee etätöitä kotoa käsin, niin onko hän mielestänne kotirouva?

Voi hyvänen aika. Jos tekee etätöitä, on töissä = ei kotirouva. 

No näin minäkin ajattelin, mutta kun yksi kirjoittaja oli sitä mieltä, että kotirouva voi kuitenkin tehdä tutkimusta. Itse en ole mieltänyt tutkijoita koskaan kotirouviksi - ilmeisetsi kuitenkin ovat? Niin sitten sen vuoksi mietin, että miten tilanne eroaa enää vaikka etätyöläisestä.

Vaikuttaa vähän siltä, että tässä yritetään nyt jotenkin valkopestä tuota termiä "kotirouva", kun annetaan ymmärtää, ettei se oikeastaan kotiin ja kotitöihin liity, vaan että oikeastaan se kotirouva tekee ihan kaikkea muuta paitsi kotitöitä - tai no niitäkin toki, mutta ihan vaan vähän, ja vain jos hän itse haluaa. Että tutkimustakin voi tehdä jne.

Mikä helvatan jankkaaja taas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan jonkun naisen elämän tarkoitus olla se, että saa tehdä vuorotyötä Saarioisen maksalaatikkolinjalla. Tai luututa tehtaan käytäviä.

Ainakin saan rahaa ja olen itsenäinen :)

Juu, saat palkan millä just ja just maksat pakolliset laskut. Kela käskee muuttaa halvempaan tai asumistuki loppuu, mutta itsenäinen sinä olet ja teet itse päätökset :,D

Kato, kun kouluttautuu, niin saa hyväpalkkaisen työ ja ostaa oman asunnon. Rahaa jää hyvin säästöön ja voi ostaa kaupasta mitä haluaa. 

Ymmärrän, että sulle tuo Kela -kuvio on todellisuus.

Typerä kakara. Edes korkeakoulutus ei takaa hyväpalkkaista työtä tai työtä ylipäätään. Mutta eihä

 

Alatyylistä kieltä käytät.

Mutta se on totta että nykyään moni valmistuu yliopistosta kortistoon.

Suomessa se tuppaa menemään niin, että kotirouvat on joko tosi rikkaita (tai siis heidän miehensä ovat) tai sitten tosi köyhiä moniongelmaisia jotka ei edes saa mitään töitä, joten heidän miehet käy jossain perus raksaduunissa ja rahasta riidellään jatkuvasti. Rahariidat on erojen suurin syy.

En halveksu kotiäitiyttä, en vaan itse halunnut sellaista koska en ikinä saisi sellaista miestä, joka iloisesti elättäisi minut ja lapset. Ihan tarpeeksi rahariitoja tuli jo siitäkin, kun molemmat käytiin töissä ja mun palkka oli vain hieman pienempi. 

Ihan turha yrittää väittää, että miehet innosta kiljuen haluaisivat elättää perheen yksin. Ei tavalliset duunarimiehet ainakaan. Kyllä joka sentin laskevat, ettei vaan nainen pääse olemaan "lompakkoloinen". Joo, varmasti monet miehet haaveilevat sellaisesta naisesta, joka on köyhä, alistettu ja pyyteetön kodinkone ja panonukke ja synnytyskone, eli täysin miehen taloudellisen vallan alla. 

Se nyt ei varmaan yllätä ketään, ettei naiset halua vapaaehtoisesti valita sellaista elämää?