Haluttomuus

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se äijäsi sinuun kyllästy ja vietät loppuelämäsi yksin, vanha lehmä kun olet. No mutta, ei tarvitse seksiä ainakaan harrastaa.

Niinkuin et muka itse vanhenisi🤣😂

Vierailija kirjoitti:

Avoimen suhteen toitottajat:

Harvempi normaalia arkea elävä viisikymppinen haluaa ja jaksaa alkaa säätämään sivusuhteiden kanssa.

Harvempi viisikymppinen äijä on niin viehättävä, että tuosta vain sivusuhteen saa mieleisensä naisen kanssa.

Läheskään kaikki viisikymppiset, parisuhteessa elävät miehet eivät innostu maksullisesta seksistä.

T: viisikymppinen mies, jolla vaimo on menettänyt halunsa.

Tämä. Myönnän lähes kuusikymppisenä miehenä, että omaa silmää miellyttävän *sivusuhteen* saisin enää tasan rahalla - jos silläkään. Ja se säädön määrä väsyttää jo ajatuksen tasolla. Eli ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaapa mietin itsekin, että jos tulisi ero asian takia, en haluaisi ketään miestä tämän seksiongelman takia. Mutta itse mies on maailman ihanin. En halua erota. Välillä mietin jopa, että sallisin seksisuhteen (ulkopuolisen) miehelle, mutta sitten pelottaa että hän rakastuisi johonkin toiseen. 

Ulkoistaisit seksin, sinä itsekäs lehmä. Piikako teille pitäisi hankkia jotta liittonne pysyisi koossa ja saisit makoilla ihanan ukkosi kanssa. Häpeä!

Varmaan pitäisi saada palvelut kotitalousvähennyksen piiriin...

Vierailija kirjoitti:

Toki tämä asia herättää myös jatkuvan itsearvostuksen laskun, koen olevani "viallinen nainen" ja huono kumppani, kun en koe halua kovinkaan usein.

Pelkään myös, että joku nuori ja innokas nappaa mieheni, koska varmaan on helppo lähteä jonkun seksihirmun matkaan, kun vaimo on tällainen surkimus. Haluttomuus aiheuttaa siis kärsimystä sille haluttomalle, se ei ole mitään tahallista ilkeyttä tai kiusaamista kumppania kohtaan. 

Nuori ja innokas ei katsele kurttuista setämiestä. Valoja nyt päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten haluatko vai et, riittää että pyllistät ja annat toisen hoitaa hommat!

 

Riippuu miehestä. Ex-vaimon kanssa alkoi mennä tuohon ja ei se nyt tuntunut missään. Minä nautin naisen kiihkeydestä ja orgasmeista. 

Ei vain halunnut sinua🤭

Vierailija kirjoitti:

Olen kaikella tavalla tosi herkkä ihminen ja seksi tuntuu välillä kai jotenkin brutaalilta. Mitä enemmän ikää tulee, sitä brutaalimmalta se tuntuu. Se myös usein sattuu, koska miehelläni prosessi kestää kauempaa, kuin ennen. Tätä tarkoitin sillä, että tuntuu joskus että seksi "kestää liian kauan". En myöskään kykene vastaamaan kaikkiin mieheni fantasioihin, koska ne myös sattuisivat liikaa ja tuntuisivat liian brutaaleilta. 

Tuntuu, että nykyään ei saisi olla herkkä, vaaditaan kovapintaisuutta seksissäkin. 

"Prosessi" kestää... onpa metka sana rakastelulle. Muistan, miten mekin nuorempana rakasteltiin usein... pikku hiljaa harveni, nyt yhdynnät jääneen kokonaan. Puolisoni on paras ystäväni, meillä on mukavaa, nauretaan ja hassutellaan paljon. En vain tunne halua, en yhtään. En ketään muutakaan kohtaan.

M68/N64

Niin. Olen jo viisikymppinen ja myöhemmin tajusin olevani aseksuaali. Seksuaalinen kanssakäyminen ei oikeastaan ikinä tuntunut muulta kuin velvollisuudelta. Periaatteessa ei harrastaminen haittaa kun se on toiselle hyvän tekeminen mutta kumppaneille oli pakkomielle minun nautinto. Hassua sinänsä kun aina saa kuulla ettei miehiä kiinnosta naisen orgasmi, itse koin päinvastoin. Ja kun tätä seksistä saatavaa tajunnanräjäytystä en saanut eikä niin kiinnostanut niin miehet eivät olleet tyytyväisiä. Sain tietysti orgasmeja mutta ne oli sama kuin lihasrefleksi. En vaan ymmärrä mitä hienoa on seksissä. 100 kertaa tyydyttävämpää on urheilu, hyvät elokuvat, musiikki, ruoka jne.

No ettei miehet täällä nyt vedä herneitä nenäänsä niin olen vain pari kertaa seurustellut ja kerran avoliitossa, sekin vain 4kk. En huijannut tai loukannut ketään koskaan. Avoliittoon mennessäkin kerroin rehellisesti seksuaalisuuteni.

Muutama mies on kertonut että heille nimenomaan seksin harrastaminen on kiintymyksen ja rakkauden osoitus, kun tämä loppuu naisen taholta niin se on  heille sama kuin nainen ei heistä enää välitä. Ymmärrän hyvin. Itselleni rakkauden osoitus on muita asioita ja ne jos loppuu niin kyllähän siinä tulee fiilis ettei kumppani enää rakasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki tämä asia herättää myös jatkuvan itsearvostuksen laskun, koen olevani "viallinen nainen" ja huono kumppani, kun en koe halua kovinkaan usein.

Pelkään myös, että joku nuori ja innokas nappaa mieheni, koska varmaan on helppo lähteä jonkun seksihirmun matkaan, kun vaimo on tällainen surkimus. Haluttomuus aiheuttaa siis kärsimystä sille haluttomalle, se ei ole mitään tahallista ilkeyttä tai kiusaamista kumppania kohtaan. 

Nuori ja innokas ei katsele kurttuista setämiestä. Valoja nyt päälle.

Nuori ja innokas haluaa ikäisensä kumppanin ja todennäköisesti perustaa perheen. Ei mitään isoisää kaipaa.

Eroni jälkeen luin mielenkiintoisen kirjan ikääntymisestä ja seksistä. Erityisesti mieleeni jäi 75 vuotiaan naisen kertoma, ettei hän ennen tiennyt, että seksi voi olla näin ihanaa. Siis 75 vuotiaana. Se rauhoitti minua, ette tässä kiirettä ole. Itsellä siis edelleen seksuaaliset halut jopa voimakkaampana kuin ennen. Vapautunutta.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Olen jo viisikymppinen ja myöhemmin tajusin olevani aseksuaali. Seksuaalinen kanssakäyminen ei oikeastaan ikinä tuntunut muulta kuin velvollisuudelta. Periaatteessa ei harrastaminen haittaa kun se on toiselle hyvän tekeminen mutta kumppaneille oli pakkomielle minun nautinto. Hassua sinänsä kun aina saa kuulla ettei miehiä kiinnosta naisen orgasmi, itse koin päinvastoin. Ja kun tätä seksistä saatavaa tajunnanräjäytystä en saanut eikä niin kiinnostanut niin miehet eivät olleet tyytyväisiä. Sain tietysti orgasmeja mutta ne oli sama kuin lihasrefleksi. En vaan ymmärrä mitä hienoa on seksissä. 100 kertaa tyydyttävämpää on urheilu, hyvät elokuvat, musiikki, ruoka jne.

No ettei miehet täällä nyt vedä herneitä nenäänsä niin olen vain pari kertaa seurustellut ja kerran avoliitossa, sekin vain 4kk. En huijannut tai loukannut ketään koskaan. Avoliittoon mennessäkin kerroin rehellisesti seksuaalisuuteni.

Muutama mies on kertonut et

Samoja fiiliksiä. En ole myöskään koskaan esim kiihottunut mistään visuaalisesta, jo nuorena porno nauratti minua siihen saakka, kun tajusin muiden ihan oikeasti saavan siitä jotakin kiksejä. Minusta se on lähinnä huvittavaa ja kuvottavaa. Orgasmeja saan normaalisti, mutta ei se nyt mitään niin ihmeellistä ole - lihasrefleksi tosiaan. Viisikymppisenä katosi loputkin ajatukset seksistä. Ei kosketa minun elämääni. 

Neuvoksi teille joiden mies painostaa anaaliin: homma aloitetaan sillä, että nainen yhtyy miehen rektaaliin isolla stap-onilla. Sen jälkeen voidaan harkita keskustelua josko homma voisi mennä toisin päin. Yleensä siinä kohtaa miesten naamat hyytyy ja jankkaaminen jää.

Vierailija kirjoitti:

Onko avoin suhde vaihtoehto? Näin voisitte jatkaa suhteessa jos se on muuten hyvä.

Mulle sopisi , ja sullekin sopii koska oot joku säälittävä palstatumputtaja, mutta AP nimenomaan sanoi että avoin suhde pelottaa koska pelkää että mies rakastuu toiseen ja vaihtaa. Tämä on syy miksi en itsekään ole kovin innostunut avoimesta, seksi vähentynyt meilläkin, molemmilla. Ukko välillä tarjoilee kivat orkut mutta ei edes joka viikkoa panna. Tiedän että hänellä on sellaisia haluja joita ei minun kanssa voi toteuttaa, mutta luulen että hän on pidättynyt niistä vain siksi ettei itsekään halua riskeerata parisuhdetta.   

"En ymmärrä miten joku suostua sellaiseen, mitä ei itse halua."

Sitä on hankala ymmärtää jos on itse hyvässä ja toimivassa parisuhteessa ja oma pää on kunnossa. Mutta jos on itse jotenkin heikoilla ja se suhde antaa kuitenkin jotain turvaa ja sisältöä elämään niin sitä voi suostua sen takia asioihin joihin ei pitäisi.

"Onko silloin mistään tasa-arvoisesta suhteesta edes kysymys?"

Ei ole

"Mulle on itsestäänselvyys, ettei vaadita eikä suostuta mihinkään, mitä ei molemmat halua. Kyllähän sellainen myrkyttää koko suhteen ja ihmisen."

Näin se menee kun suhde on kunnossa ja molemmat kunnioittavat toisiaan.

Ensimmäisenä vakava keskustelu miehen kanssa mikä tökkii, mitkä asiat toimii ja testiin mitkä asiat voisivat toimia. Jos ei sittenkään löydetä molempia tyydyttävää lopputulemaa, mietitään mikä koko suhteen tarkoitus ja tulevaisuus muutenkaan on. Pitääkö erota, muuttaa suhteen muotoa vai jotain muuta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

"En ymmärrä miten joku suostua sellaiseen, mitä ei itse halua."

Sitä on hankala ymmärtää jos on itse hyvässä ja toimivassa parisuhteessa ja oma pää on kunnossa. Mutta jos on itse jotenkin heikoilla ja se suhde antaa kuitenkin jotain turvaa ja sisältöä elämään niin sitä voi suostua sen takia asioihin joihin ei pitäisi.

 

"Onko silloin mistään tasa-arvoisesta suhteesta edes kysymys?"

Ei ole

 

"Mulle on itsestäänselvyys, ettei vaadita eikä suostuta mihinkään, mitä ei molemmat halua. Kyllähän sellainen myrkyttää koko suhteen ja ihmisen."

Näin se menee kun suhde on kunnossa ja molemmat kunnioittavat toisiaan.

Itse en siis ole missään suhteessa vaan ihan sinkkuna jo kauan. Eli turva ihan itsessä. 

Aika mollaavia mielipiteitä tässä noussut, tosin ap itsekin siihen syylistyy. Tai josko seksuaalisuudella alistaminen on luontaista, koska se oma seksuaalisuus on tietysti muita parempi, eihän se muutoin kannattelisi. 

Mistä ihmeestä tietää, mitkä ovat ap:n kommentteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko avoin suhde vaihtoehto? Näin voisitte jatkaa suhteessa jos se on muuten hyvä.

Mulle sopisi , ja sullekin sopii koska oot joku säälittävä palstatumputtaja, mutta AP nimenomaan sanoi että avoin suhde pelottaa koska pelkää että mies rakastuu toiseen ja vaihtaa. Tämä on syy miksi en itsekään ole kovin innostunut avoimesta, seksi vähentynyt meilläkin, molemmilla. Ukko välillä tarjoilee kivat orkut mutta ei edes joka viikkoa panna. Tiedän että hänellä on sellaisia haluja joita ei minun kanssa voi toteuttaa, mutta luulen että hän on pidättynyt niistä vain siksi ettei itsekään halua riskeerata parisuhdetta.   

Ei toiminut, mies rakastaa kyseistä hommaa mutta silti vinkuu minun anaalin perään. Tämä on muutenkin niin kulunut juttu että "vetäkää miestä sträppärillä niin loppuu anaalin kinuaminen" Nykyään mies vielä enemmän ihmettelee miksi en halua omaan reikääni mitään koska hänestä se tuntuu hyvältä. Eli meni vaan pahemmaksi.

Ootko ap ihan varma että sä et kuvittele kateutta sielläkin missä sitä ei ole? Ootko ihan varma ettet vain ole epävarma päätöksestäsi ja siksi kuvittele kateutta ulkopuolelta tulevaksi vaikka oikeasti olet itse se joka on kade. Näitäkin on nähty. 

Vierailija kirjoitti:

"Tuntuu että tuossa on se sinun isoin ongelmasi: teidän seksinne ei ole sellaista josta sinä tykkäisit vaan sellaista josta mies tykkää. Eikä mies kunnioita sitä millainen sinä olet ja mikä tuntuu sinusta hyvältä.

Jos ajattelen itseäni niin en ole koskaan ollut kauhean seksuaalinen ihminen eikä seksi ole minulle erityisen tärkeää. 

Uskon että se täysi luottamus, turvallisuus ja rakkaus on minulle se avain siihen että halut voivat syttyä. Jos mieheni haluaisi jotain joka vaikka sattuisi niin en usko että haluaisin enää seksiä ollenkaan."

Juuri näin koen, kiitos että ymmärsit. Kaipaan seksiin enemmän turvallisuutta ja kunnioitusta, mies rikkoo usein rajoja ja yrittää pakottaa esim. anaaliin, vaikka hyvin tiedostaa, että pidän pelkkää ajatustakin ällöttävänä. Lisäksi juuri se yhdyntäkeskeisyys aiheuttaa paineita ja ihan fyysistä kipuakin. Yhdistänkin usein seksin mielessäni kipuun.

Ap, sinun ongelmasi ei ole haluttomuus vaan se että mies rikkoo rajojasi ja yrittää painostaa sinut johonkin, mitä et halua tehdä. Arvaa mitä, olen lähes varma että jos olisit jonkun miehen kanssa joka näkee sinut kokonaisena ihmisenä joka ansaitsee turvallisuuden tunteen, kunnioitusta ja oman seksualisuutensa toteuttamista sellaisena kun se on, libidosi saattaa nousta uskomattomiin sfääreihin. Nyt et tunne oloasi turvalliseksi, koska tuo mies ei ole turvallinen ja kehosi sammuttaa puolustusmekanismina halun miestä kohtaan, joka on vaarallinen. Kehosi toisin sanoen pitää miestä kelvottomana mutta mielesi ei ole tajunnut sitä ja luultavasti selittelet itsellesi miehen käytöstä tai kuten tässä olet tehnyt, otat syyt niskaan itsellesi miehen teoista. Ap, sinussa ei ole mitään vikaa, ei yhtään. Miehen käytöksessä on vikaa.

Jos olisin sinä, lukisin enemmän siitä miltä kunnioitus näyttää parisuhteessa ja mitä ovat merkit siitä että joku ei kunnioita sinua. Nimittäin en usko että skesuaalisuus on ainoa osa-alue, jolla tuo kunnioituksen puute näkyy. Ja muistutan siitä, että kunnioitus on parisuhteessa kaikkein tärkeintä, tärkeämpää kuin rakkaus, yhteensopivuus, uskollisuus, kommunikointitaidot, yhteinen historia yms. Olen ollut vastaavassa tilanteessa, jossa mies ei kunnioittanut minua ihmisenä ja et voi tehdä yhtään mitään, joka saa hänet kunnioittamaan sinua.