Miksi poikaystäväni kohtelee minua näin?
Minä ja mun poikaystävä ollaan seurustelu lähes 2 vuotta. Suhteemme alussa hän oli aivan ihana ja huomaavainen, kiltti ja rauhallinen, paras poikaystävä mitä olisi voinut koskaan toivoa. Olin todella onnellinen hänen kanssaan ja kaikki oli niin vaaleanpunaista. Hän otti mut huomioon ja kehui mua maailman kauneimmaksi tytöksi. Tehtiin yhdessä vaikka mitä kivaa ja naurettiin aina yhdessä hassuille jutuille. Ajattelin, että ei voisi paremmaksi muuttua.
Nyt tilanne on muuttunut päinvastaiseksi. Poikaystävästä on tullut puolen vuoden sisään kylmä, ilkeä ja arvaamaton. Hän saattaa yhtäkkiä vain huutaa mulle ja haukkua mua tyhmäksi, idiootiksi, kehariksi jos esim. ollaan jostain asiasta kovin eri mieltä. Pyörittelee usein silmiä mulle. Häntä myös huolettaa mun elintavat ja puuttuu mm. Mun liikkumisiin, syömisiin, painoon, ulkonäköön jne. Oon tosi loukkaantunut tästä. Poikkis on siis tosi liikunnallinen itse. Hän huokaili mulle ja oli vetäytyneen oloinen yksi päivä, kun maattiin yhdessä hänen sängyllään. Silittelin häntä ja kysyin mikä on. Hän sanoi että kai minä itsekin tiedän, ja katsoi mahaani. Hän sanoi suoraan, että ei ole kokenut enää minua kovin viehättäväksi, koska maha on kasvanut vähän enemmän, ja siksi seksiäkin on ollut vähemmän. Sanoi että pelkää että lihon tulevaisuudessa ja valittaa siitä, etten ole niin liikunnallinen kuin hän. En edes ole lihava, vaan normaalipainoinen. Toki oon vähän niinkun sellainen "laihaläski" eli kehossa on rasvaa enemmän kuin lihasta. Pyrin toki liikkumaan viikossa muutamia kertoja, vaikkei liikunta itsessään ole mun intohimoni. Arvostan enemmänkin taidetta ja musiikkia, mitä harrastankin paljon, vaan hän ei tunnu arvostan näitä juttuja. Lisäksi poikkis on kommentoinut mun tummia silmänalusia, sitä että käytän samoja vaatteita usein ja on sanonut että tapani häiritsevät häntä paljon. Näistä ärsyttävistä jutuista poikkikselle on kuitenkin silloin tällöin, satunnaisesti maistunut seksi.
Poikaystäväni on aina pyytänyt anteeksi näiden tapahtumien jälkeen ja on luvannut, ettei nämä hänen tapansa toistu enää. Hän valehtelee. Miksi hän ei eroa musta, jos kokee että en ole enää hänen arvoisensa, ihanne tyttöystävä? Rakastaako hän mua edes enää? Mitä järkeä silloin hänen on olla kanssani, jos kaikki asiat ärsyttää? Musta tuntuu, että mun olemuskin ärsyttää häntä ihan liikaa.
Mitä pitäisi tehdä? Muuttuuko asiat enää, vai onko meidän suhde jo tuhoon tuomittu?
Kommentit (67)
Hyvät ajat eivät koskaan enää palaa. Miehesi on paljastanut todellisen luonteensa. Suhteen alku ei ollut todellisuutta vaan tämä nykyinen on. Miehet eivät useinkaan eroa huonostakaan suhteesta jos heillä ei ole uutta, he eivät jää rakkaudesta vaikka naiset niin luulevat. Jos jäät odottamaan että miehesi jättää sinut niin se tapahtuu sitten kun hän löytää uuden ja hän tekee sen täysin kylmästi ja tunteettomasti. Sinuna lähtisin heti enkä jäisi odottamaan, tuo suhde ei ole minkään arvoinen.
Mulla tulee poikkiksesta mieleen kolleegan lapsenlapsi. Kolleegakin pyörittelee mahtailevasti silmiään ja manipuloi muita. Luulee olevansa muita parempi. Ei ole narsisti.
Jos sä oot läcki tai läckistymässä, ei oo mikään ihme, jos ei voi katsoa sinua kirkumatta. Syvä sympatiani miesparalle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo narsismilta kuulosta, mutta alkuhuuma on loppunut ja miehestä on tullut ilkeä. Olette varmaan alle kolmekymppisiä? Ero nyt on huomattavasti helpompi kuin lasten ja asuntolainan jälkeen.
Tuossa narsisti-artikkelissa lukee mm. näin:
"Suhde narsistin kanssa on poikkeuksellinen kokemus: se tuntuu ainutlaatuiselta, sillä narsistilla on kyky luoda vaikutelma täydellisestä rakkaustarinasta. - -
Narsistiselle suhteelle on ominaista vauhdikas, yltiöromanttinen ja täydelliseltä tuntunut alku. Ennen pitkää ihanuuden rinnalle tulee mukaan myös kylmältä tuntuvaa, laiminlyövää, väheksyvää tai muuten ikävää käytöstä. Vaikka sen luulisi karkottavan ihmisen, kumppani jääkin koukkuun odottaessaan hyvän palaavan takaisin."
Aina tämä sama. Voi olla noin, mutta ihan tavan terve ihminen on yleensä paras itsensä suhteen alussa. Alkuhuuma kestää max kaksi vuotta - kovaa tiedettä. Ennen sen avulla päästiin naimisiin, nykyään ei kannattaisi edes muuttaa yhteen ennen kuin se on ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo narsismilta kuulosta, mutta alkuhuuma on loppunut ja miehestä on tullut ilkeä. Olette varmaan alle kolmekymppisiä? Ero nyt on huomattavasti helpompi kuin lasten ja asuntolainan jälkeen.
Selittäisitkö vähän logiikkaasi. Miksi mies on alkuhuuman loppumisen jälkeen ilkeä ellei ole persoonassa jotain vialla?
Voi olla vaikka mitä vialla - sivistymätön, pissapää, huono itsetunto, huonosti kasvatettu, masennus. Narsisti ei ole vastaus kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Alussa se kohteli sinua niin kuin halusi itseään kohdeltavan ja nyt se kohtelee sinua niin kuin sinä kohtelet miestä
Ja seuraavaksi minä kohtelen sinua kuten kaipaat selvästi kun suollat näitä juttujasi ilman perusteita. :P
Hormonit. Mitä asioita teette nykyisin eri tavalla, joka sekoittaa miehesi vietin?