Lue keskustelun säännöt.
Miksi enää ei saa vanheta luonnollisesti?
06.04.2025 |
Mä olen tällainen aivan perusihminen. Työssäkäyvä jo keski-ikää lähestyvä henkilö ja täti-ihminen.
Mä olen tosi onnellinen, kun saan elää just sitä parasta aikaa vähän rupsahtaneena ja olla onnellinen siitä, ettei enää tarvi olla mitään ihmeellistä ja jännittävää.
Moni mua kymmenen vuotta vanhemmatkin työkaverit koittaa löytää jotain ikuista nuoruuden lähdettä. Ja on tosi epävarmoja, vaikka pitäisi olla se paras aika elämässä, kun saisi vain olla.
Mä ainakin aion olla just niin vanha kuin olen, nautin niistä tavallisista asioista, mistä joskus silloin nuorena haaveili, kun piti olla sitä tätä ja tota ja opiskella ja tehdä uraa. Nyt oon vanhempi, vähän rupsahtanut ja ruosteinen, mutta onnellinen.
Kommentit (69)
Minä vanhenen enkä siihen lupaa kysele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne jotka arvostelevat muiden vanhuuden merkkejä ja ulkonäön muuttumista ovat usein todella pelokkaita omaan vanhenemiseen.
Projisoidaan sitä pelkoa muihin, vaikka nämä muut olisivat sinut kehon muutosten kanssa.
Tottakai saa vanheta, naisilla on aina ollut ulkonäköpaineita ja järkevä nainen jättää ne huomiotta.
Naisia on hyvä muistuttaa aina tasaisin väliajoin että meillä on yhtälainen lupa vanheta kuin miehillä. Ja että sitä saa jopa juhlistaa!
Kyseessä on ongelma, joka liittyy nk. iän naamioon. Kun ihminen tulee keski-ikään, ulkonäkö ja sisäinen iän tunne alkaa erkaantua toisistaan. Monet sanovat, että vaikka naama on rutussa, sydän käy vielä rippikoulua. On tunne, että nuorta minää peittää ikääntynyt naamio. Tätä ristiriitaa yritetään hallita kuntoilemalla, pukeutumisella, meikillä ja kirurgialla niin kauan kuin ruumis, rahat ja psyyke kestää. Toisilla on enemmän henkistä joustavuutta ja ikääntymiseen sopeutuminen on helpompaa. Myös ympäristöllä on merkitystä iän kokemiseen eli esim. joissain työtehtävissä on vaikeaa vanheta luonnollisesti. Ole siis onnellinen, että suhtautumisesi vanhenemiseen on joustavaa ja ympäristösi ei sinua painosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan kamalan näköisiä ne ketkä menee muokkaan kasvojaan. Madonnan kasvotkin näyttää nykyään epänormaalilta.
Onko sulla parisuhde? Mulle ainakin yksinäisyyden pelko luo kaikenlaisia paineita.
Se on sinänsä ehkä jopa hassua koska elän hyvin itseni näköistä ja varmasti ulkopuolisen silmin onnellista elämää. Mutta tuo yksinäisen vanhuuden pelko vaivaa mua kovasti. Pelkään olevani rasite lapsilleni jos olen yksin.
Ja kyllä vanheneminen on tuonut omat haasteet parisuhteen löytymiseen. Enkä tarkoita pelkästään ulkonäön rapistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on ongelma, joka liittyy nk. iän naamioon. Kun ihminen tulee keski-ikään, ulkonäkö ja sisäinen iän tunne alkaa erkaantua toisistaan. Monet sanovat, että vaikka naama on rutussa, sydän käy vielä rippikoulua. On tunne, että nuorta minää peittää ikääntynyt naamio. Tätä ristiriitaa yritetään hallita kuntoilemalla, pukeutumisella, meikillä ja kirurgialla niin kauan kuin ruumis, rahat ja psyyke kestää. Toisilla on enemmän henkistä joustavuutta ja ikääntymiseen sopeutuminen on helpompaa. Myös ympäristöllä on merkitystä iän kokemiseen eli esim. joissain työtehtävissä on vaikeaa vanheta luonnollisesti. Ole siis onnellinen, että suhtautumisesi vanhenemiseen on joustavaa ja ympäristösi ei sinua painosta.
Ei kenenkään keski-ikäisen "sydämen pitäisi vielä käydä rippikoulua"
Siitä 15-vuotiaasta on jo suuri harppaus vaikka vain 30-vuoden ikään
Vierailija kirjoitti:
Tottakai saa vanheta, naisilla on aina ollut ulkonäköpaineita ja järkevä nainen jättää ne huomiotta.
Sanoisin, että nykyään on jopa vähemmän ulkonäköpaineita, kuin ennen. Ei ole pitkä aika, kun esim. Raskaus ei saanut näkyä, ja kun nainen oli liian paksuna mahtumaan mekkoonsa, hän jäi kotiinsa raskauden loppuajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yli 50 ja todellakin tykkään vielä tehdä sitä ja tätä ja tuota, opiskella, liikkua, kokea aloittaa uutta! Ei ole mikään pakko jämähtää kuolemaan asti samaan asentoon.
Mainonta luo tarpeen, eli tahallaan luodaan ihmiselle kuva ettet ole koskaan ok. Varsinkaan ikääntyvänä. Sitten okin kova tarve ostaa ryppyvoiteita, käydä hakemassa fillereitä, ottaa botoxia jne. Vastustan tällaista kulttuuria. En ole mikään meikitön hippi, minusta on ihanaa laittautua ja pukeutua feminiinisesti, mutta pyrin elämään 98% ajastani kaikelle muulle.
Se auttaa myös, ettei niin usein ja tarkkaan katso peiliin. En myöskään kauhean paljon ota selfieitä. Valokuvaan kaikkea muuta, muita ihmisiä, lemmikkejä ja maisemia. Uskon, että liika itsensä ympärillä pyöriminen tekee lopulta kamalan surulliseksi.
Elämme kapitalistisessa maailmassa, jossa tavoitellaan voittojen maksimointia. Nuoruus on valtava ja kannattava bisnes. Mutta sen voi päättää, haluaako olla osa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti sinunkin sitten päästä arvostelemaan niitä muita, tyhmempiä kymmenen vuotta vanhempia. Mitä jos vaan keskittyisit itseesi, etkä vertailuun ja muiden moittimiseen.
Täällä oli joskus ketju, johon tuli jotain päälle kolmekymppisiä hekumoimaan vanhenemisellaan ja kuinka ei enää sitä ja tätä. Omat isovanhempani esimerkiksi elivät lähes satavuotiaiksi, että jos siitä lähdetään, niin tulee kyllä hemmetin pitkä vanhuus eräillä. Siinä tulee sitten vietettyä 50 - 60 vuotta kiikkustuolissa villasukat jalassa menneitä muistelemassa.
Muut saavat mummeroitua minun puolestani ihan vapaasti vaikka teineinä, jotkut tykkäävät tehdä eri tavalla ja siihenkin on oikeus.
N53
Vierailija kirjoitti:
Saa tietenkin. Ei paljon kiinnosta mitä muut tekee tai ajattelee, ja sehän tässä onkin aivan ihanaa.
Kovasti aloittaja silti muita tarkkailee ja arvostelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Moni mua kymmenen vuotta vanhemmatkin työkaverit koittaa löytää jotain ikuista nuoruuden lähdettä."
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Kuka estää ja miksi valitat, jos joku EI halua vanheta luonnollisesti? Saat sinä rupsahtaa jos niin haluat, tuskin kukaan estää.
Tottakai ymmärrän jollain tasolla sen, että jotkut ei halua vanheta tai haluavat näyttää ikäistään nuoremmalta. Mutta mulle ainakin on ihan ok olla just semmoinen kuin on ja se voi olla jopa vapauttavaa ja tervettä hyväksyä ja jopa ylistää sitä ikääntymistä.
Me ollaan kaikki yksilöitä, jokainen valitsee oman tiensä ja tapansa. Mutta ihan hyvin voit olla arvokas ja tärkeä, elämä voi olla tosi antoisaa, vaikka vähän jo alkaa kilometrit näkyä.
Ja saakin!
Ymmärrän hyvin AP:n pohdintaa. Hän ei arvostele niitä, jotka etsivät nuoruuden lähdettä. Hän ihmettelee sitä ilmiötä. Ihmettelen itsekin, ja nuoruuden pakonomaiseen metsästämiseen menisi tolkuton kasa rahaa.
Kysymyksessä on mielenkiintoinen kulttuurin muutos, vanhenemista ei enää nähdä arvokkaana asiana. Vain nuoruus ja nuoret hyväksytään, kulttuurisesti vanheneminen koetaan nyt uhkana ja tarpeena, jolle luodaan markkinat.
Kun nainen täyttää tiettyjä vuosia. Alkaa kummallinen vähettely julkisuudessa ja työpaikoilla. Mistä lienee siinä on kysymys. Ilmeisesti jotenkin koetaan vanheneva nainen pelottavana.
Saa tietenkin. Ei paljon kiinnosta mitä muut tekee tai ajattelee, ja sehän tässä onkin aivan ihanaa.