Ikääntyneet vanhemmat eivät tajua jakaa omaisuuttaan lapailleen jo eläessään
Mikä siinä on, että ei anneta vaikka on paljon? Apu olisi tarpeen nyt. Ikääntyneen omat menot ovat pienet. Meillä on velkaa asunnosta, mökeistä ja autoista. Tarvitsemme rahaa! Että ottaa niin päähän tämä. Hyvä ettei suoni katkea otsassa.
Kommentit (94)
Meillä oli suvussa vastaava tapaus. Rahaa kyttäävä perillinen jäi nuolemaan näppejään, kun lääkäri-isä testamenttasi kaiken lapsenlapsilleen, 8 osaan meni. Eipä iljennyt tämä kyttääjä vaatimaan lakiosaansa, kun omatkin lapset saivat perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän turhan kärjistettyä keskustelua, mutta jos perintöä aikoo joka tapauksessa jälkipolvelle jättää, niin voisihan sitä jättää siinä vaiheessa kun jälkipolven lapset ovat pieniä ja rahalle on eniten käyttöä. Nykyään ihmiset taitavat elää noin 80-vuotiaiksi, ja siinä vaiheessa perivä sukupolvi on jo 50-vuotiaita, joilla lapset lentämässä pois pesästä ja suuremman asunnon sijaan aletaan katsella pienempää.
Ei ihmisen tarve rahalle ole mikään vakio elämän varrella, vaan esimerkiksi 30-40-vuotiaalla ovat ajankohtaisia kaikki elämän suuret hankinnat.
No mutta sittenhän tämä 50v ihmiset voi lahjoittaa suoraan sen perintönsä omille lapsilleen, jotka on sillä hetkelläniitä nuoria ja tarvitsevat sitä rahaa. Ovatko he sitten vielä yhtä innoikkaita luopumaan siitä perimästään omaisuudesta? Nytkin ap sanoo, että hänen vanhempansa ovat perineet omaisuutensa, niin ap voi sitten, kun perii omat vanhempansa luovuttaa koko perinnön omille lapsilleen saman tien, kun nämä sitä rahaa sitten tarvitsee,(kun on velkaa siitä mökistä ja autosta ja asunnosta jne) Onko ap valmis tähän? Luovuttamaan itse sitten perimänsä omaisuuden lapsilleen, vai onko sitä vain nyt helppo vaatia omilta vanhemmiltaan, mutta itse ei samassa tilanteessa olekaan valmis luopumaan rahoistaan:D
Vierailija kirjoitti:
Vähän turhan kärjistettyä keskustelua, mutta jos perintöä aikoo joka tapauksessa jälkipolvelle jättää, niin voisihan sitä jättää siinä vaiheessa kun jälkipolven lapset ovat pieniä ja rahalle on eniten käyttöä. Nykyään ihmiset taitavat elää noin 80-vuotiaiksi, ja siinä vaiheessa perivä sukupolvi on jo 50-vuotiaita, joilla lapset lentämässä pois pesästä ja suuremman asunnon sijaan aletaan katsella pienempää.
Ei ihmisen tarve rahalle ole mikään vakio elämän varrella, vaan esimerkiksi 30-40-vuotiaalla ovat ajankohtaisia kaikki elämän suuret hankinnat.
Naulan kantaan juuri näin! Mut ei kun voivotellaan, kun tulee niin paljon perintöä meille joskus. Nyt olisi tarvetta kovastikin.
Aivan oikein, käyttäköön itseensä ja tienaa sinä ap oma elantosi itse. Aikuinen taidat olla kuitenkin.
On se harmi, ettet saa vielä mitään, ap. Ja saattaa olla, että et saakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sinun on myös minun. Mikä on minun, ei ole myös sinun.
Onko sinulla suomi toisena kielenä?
Ihme kuvitelmaa ihmisillä että pitäisi jättää jotain tai antaa perintöä lapsille. Vanhemmilla ei ole mitään velvollisuutta jättää penniäkään, toivottavasti vanhempasi muuttaa las vegasiin ja antaa palaa...
Ehkä tajuaisivat, mutta eivät halua. Ja ymmärrän miksi eivät ap:lle halua antaa.
Vaikka ap onkin holtiton rahankäyttäjä niin olen osittain samaa mieltä. Jos vanhemmat elää 90-vuotiaiksi, mitä se perivä lapsi noin 70-vuotiaana sillä perinnöllä enää tekee? Kieltäytyy perinnöstä jotta omat lapsensa eli lapsenlapset ja heidän lapset saavat perinnön. He todennäköisesti ovat vielä asuntolainaiässä ja lapset suuria kulueriä.
Miksi on pitänyt ottaa velkaa eli elää yli kykyjensä?
Kyllä ne sen tajuaa mutta ymmärtävät myös elämisen kovuudesta, ovat lapsensa kasvattaneet ja nähneet.
Minut on kasvatettu niin, että jos ei ole vara ostaa jotakin, niin silloin sitä ei hankita. Sen ymmärrän, että otetaan asuntolaina, mutta sekin on mitoitettava niin, että selviää itse maksuista. En voisi kuvitellakaan hankkivani mökkiä velaksi ja sitten olettaa, että vanhempani sen maksaisivat. Mutta olenkin pienituloisesta perheestä lähtöisin.
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin ihmettelen ja ollaan kauhuissaan kun perintöä tulee paljon, siis antajat huolissaan. Miksei voi jo jakaa pikkuhiljaa?
No meillä omaisuus on kiinni 2 talon seinissä, n600ke
Jos myisimme talomme Suomessa ja antaisimme rahat pois joutuisimme vuokralle mikä ei kiinnosta pätkääkään! Samaa asumismukavuutta ei vuokralla saa.
Jos myisimme lomakodin pois ei meillä - eikä heillä - olisi paikkaa missä nauttia lomista (tai kuten itse 1/2 vuodesta).
Jokainen joutuisi maksamaan 15000e ennekkoperintöveroa.
Jos taas antaisimme verotta jokaiselle sen 4999e 3 vuoden välein se hupenisi arjen laskuihin eikä hyödyttäisi oikeasti esim asuntolainan maksussa.
Molemmissa tapauksissa me menettäisimme kaiken sen minkä eteen on yli 40v raadettu.
Onneksi lapsemme eivät ole noin ahneita vaan kustantavat itse elämänsä
Koska heidän omaisuutensa on asunto, jota he ovat työllään maksaneet suuren osan elämästään.
Jos vanhempien säästöt lahjoitettaisiin lapsille ja talo myydään, sinäkö maksat hoitopäivämaksut sitten, kun vanhemmat joutuvat laitoshoitoon?
Vanhempani oli pitkään hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Sillä kuukausimaksulla hän olisi asunut hotellissa. Onneksi oli rahaa tilillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin! Kun 60 v tulee täyteen, omaisuutta kannattaa alkaa jakaa lapsille, koska jos joutuu hoivakotiin, kuten useimmat joutuu, kv hoivapörssiyhtiöt pitää huolen että omaisuudesta ja varallisuudesta ei jää senttiäkään vainajan lapsille jaettavaksi.
Höpöhöpö. Niihin maksuihin vaikuttaa vain tulot, ei omaisuus.
Soten asiakasmaksuihin todellakin vaikuttaa omaisuus, tai ainakin vaikutti silloin, kun omainen oli pitkään laitoksessa. Kyse oli metsäomaisuudesta, josta laskettiin laskennallinen tulo hoitopäivämaksua määritettäessä.
Tiedän yhden vanhanpojan, joka on odottanut jo yli 30 vuotta, että vanhempansa kuolee tai luopuvat talostansa, että tämä voi jatkaa loisimista. Olivat joskus jo 50 vuotiaana vihjailleet, että kohta muuttavat helpompaan ratkaisuun ja poika saa talon. Vanhemmat on vaan miehen harmiksi säilyneet terveinä ja jatkavat edelleen yli 80 vuotiana elämää omakotitalossaan.
Mikä siinä on että ahneet ei ymmärrä, että se omaisuus mikä on vanhemmilla ja HEIDÄN omaisuuttaan. He saavat sen käyttää sen mihin heitä huvittaa, vaikka törsätä sen viimeistä senttiä myöten, euroakaan ei ole pakko jättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäs tiedät, miten paljon niillä vanhemmilla on jaettavaa?
Jos omaisuus on vaikkapa asunnossa, pitäisikö se asunto myydä ja heidän muuttaa vuokralle?
On rahaa tileillä ja kiinteän omaisuuden muodossa.
AP
Minun isäni on monimiljonääri. Viimeksi kun tapasin häntä, hän sai taas karmivan raivokohtauksen siitä hyvästä, että otin hänen kahvipöydässään ylimääräisen yhden neljäsosan laskiaispullasta. Olen varma että en tule näkemään euroakaan siitä perinnöstä.
Lakiosuus on takuuvarmasti sinun ja monimiljonäärin kuolinpesässä se on varmaan oikein mukava osuus.
Näihin tarvitaan tuomio oikeudesta, jotta noin voisi toimia. Mikään mutku musta tuntuu et toi loukkas mua ei päde ja niin lakiosuus on sinun.
Ainahan voit ap luopua asunnosta, mökistä ja autosta ja myydä lapset eniten tarjoavalle.