Miten kiusaaminen saadaan OIKEASTI loppumaan - kiusaaja on 10-vuotias empatiakyvytön poika

Lastani on kiusattu koulussa muutaman vuoden. Kiusaaja on 10-vuotias poika, ihan "tavallisesta" perheestä, äiti töissä päiväkodissa eli ns. ammattikasvattaja. 

Poika on ns. pikkukovis, ilmeisesti suht hyvä futiksessa ja isokokoinen, hän pelaa paljon väkivaltapelejä ja tekee näistä pelivideoita ja muutenkin kovin kärkkäästi latailee omia juttujaan luokan WA-ryhmään ja pyrkii dominoimaan. 

Oma lapseni on samanikäinen, mutta päätä lyhyempi ja ei niin hyvä futiksessa, mutta pelaa sitä välitunneilla "koska kaikki muutkin." Oma lapseni on tarkka, että sääntöjä noudatetaan, kun taas tämä kiusaaja rikkoo sääntöjä, kun aikuiset eivät ole näkemässä, ja hänellä on uskomaton pokka valehdella aikuisille. Luokan tytöt ovat ihastuneita tähän kovikseen ja opettajakin sanoi, että NN on hyvin suosittu poika. En ymmärrä, miten opettajalle menee manipulointi läpi! 

Kiusaaminen on nälvimistä, tahallaan pohkeisiin potkimista, sitä, että ei syötä palloa ja huutaa, että lapseni on pelissä huono, jota sitten koviksen pillit ja pullat (pari poikaa) toistelevat ja ilmeilevät. Kiusaaja huutelee lapselleni rumasti, kun tämä on muutaman kerran vastannut takaisin, on kiusaaja ja pari pilliä ja pullaa mennyt kertomaan tästä vastakommentista opettajalle. 

On puhuttu rehtorille, mutta mitään "keskusteluja" kummempaa ei tapahdu. Kiusaajan äitiin olen ollut yhteydessä ja hän on luvannut jutella lapsensa kanssa. 

Pojat pelasivat pienempänä samassa säbäjoukkueessa, ja kiusaamista oli jo tuolloin ja valmentaja sanoi hyvin tyhjentävästi, että tuo kiusaaja on oikeasti ilkeänoloinen lapsi. 

Sama poika synttäreillä vaatii, että saisi aina tarjoilut ensimmäisenä, ennen päivänsankaria, luokan juhlissa kahmaloi lautaselleen paljon keksejä, varhaiskasvattajaäiti seisoi vieressä ja ei sanonut mitään...

Luokalla muut pojat kivoja tätä kiusaajaa ja paria pilliä ja pullaa lukuun ottamatta, mutta kukaan ei halua joutua kiusaajan kanssa ns. napit vastakkain ja uhmata häntä, nauravat mukana. 

Kyseessä siis suht pienet lapset, 10-vuotiaat, mutta selkeästi tämän pojan käytös on hyvin tavoitehakuista ja loukkaamaan pyrkivää. Tuntuu, ettei tässä KiVa-koulut ja juttelut auta. Onko OIKEASTI mitään, mikä saisi kusaamisen loppumaan. Ehdotin lapselleni jo jotain itsepuolustuslajia, jotta oppisi jotain "temppuja", miten mätkiä takaisin, mutta ei kiinnostunut.