Hermo menee kun minulle puhutaan kuin idiootille
Yritysten edustajille sanon ihan suoraan, että minulle ei tarvitse puhua kuin olisin idiootti. Ihan sellaista haistapaska-tason itsestäänselvyyksiä kertoillaan. Olen ujo, mutta provosoidun todella paljon siitä kun minuun ei voida suhtautua kuin aikuiseen ja puhua sillä tavalla. Olen nuoren näköinen ja kuuloinen. En toki ole vanha, mutta näytän ja kuulostan nuoremmalta kuin olen. Poikkeuksetta joka ikinen kerta, kun sanon, ettei minulle tarvitse puhua kuin idiootille, toinen osapuoli alkaa länkyttämään päälleni eikä anna suunvuoroa, sekä alkaa piilov*ttuilemaan. Ihan törkeän alentavaa käytöstä. Näissä tapauksissa lyön luurin korvaan. Tiedän, ettei se ole sivistynyttä, mutta mitä minä voin tehdä, kun toinen ei anna minun puhua ja kohtelee minua kuin vajaaälyistä? Niinpä. Minulle ei todellakaan tarvitse kertoa, että "me täällä emme voi tietää", kun on kyse minun elämääni liittyvästä asiasta. IHANKO TOSI? Minä kun luulin että jossain yrityksessä voidaan tietää minun asiani 🙄🙄 Sitten eivät osaa edes ottaa aikuismaisesti sitä, kun aikuinen ihminen huomauttaa, ettei hänen älyään tarvitse aliarvioida. Hermo menee taas vaihteeksi ihmisiin.
Kun joku korostaa olevansa älykäs, tietää löytäneensä idiootin. Todellinen älykkyys kyllä huokuu näkyviin muutenkin.