HS: Ehdotus: Toinen tutkinto pitäisi maksaa itse vuosimaksu jopa 10000 euroa

Yksi tutkinto itsellä. Aloitin korkeakouluopinnot (ei AMK, koska se ei ole korkeakoulu) vuonna 1994. Työelämä on ollut tylsempää, mitä opiskelu oli.

Olisiko sitten reilumpaa, että kaikki tutkinnot olisivat maksullisia? Tilastojen mukaan ne jotka eivät työllisty ensimmäisellä tutkinnolla, isolla todennäköisyydellä eivät työllisty toisella tai kolmannellakaan. Se että sinä et tunne tällaisia ihmisiä, ei tarkoita, että tilastot olisivat väärässä. Osa ei vain työllisty, oli tutkinto mikä tahansa. Oikeus opiskella tulisi siis ensisijaisesti taata niille, joilla ei ole edes sitä ensimmäistä tutkintoa, ei vain niille, ketkä pärjäävät pääsykokeissa ja joilla on niihin työttömänä aina aikaa lukea. Alaa voi vaihtaa muutakin reittiä, ja jos menee opiskelemaan kokonaan uutta tutkintoa, niin pitää olla varma, että se oikeasti auttaisi työllistymisen kanssa. Ei vain mennä "kokeilemaan" josko tällä kertaa. Taloudellinen riski varmistaa tämän.

Jos rahat ovat loppu, eikä eläkkeistä haluta leikata, sitten ne rahat on otettava jostain muualta. Eläkeläiset haluavat, että ne otetaan nuorilta.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ehdotus. Toki jotakin reunaehtoja voisi olla, esim. jos ensimmäinen tutkinto ei oikeasti työllistä, voisi saada alennusta maksuihin. Mutta itsekin tunnen useampia juristi+ekonomia, ei siinä ole järjen häivää yhteiskunnan resursseja miettien. Pari lääkäriekonomiakin tiedän.

Tuossakin on sellainen porsaanreikä, että jos haluaa opiskella sitä ei-työllistävää alaa, niin se pitää tehdä ensin, koska sen jälkeen voi sanoa että voi ei, en saa töitä, ja saada alennusta toiseen tutkintoon, joka työllistää. Esimerkiksi kulttuuriantropologia ensin ja varhaiskasvattajan opinnot sen jälkeen.

Mutta jos on ensin valinnut vaikka sen varhaiskasvatuksen, ja kymmenen vuoden jälkeen kyllästyy ja uupuu, niin ei voi enää jatkokouluttautua, vaan on ihan jumissa sen ensimmäisen valintansa kanssa. Enkä tarkoita että pitäisikään vaihtaa kulttuuriantropologiaan, mutta olisi hyvä jos voisi suuntautua vaikka esimerkiksi luokanopettajaopintoihin tai S2-pätevyyteen tai muuhun työllistävään ja tarpeelliseen, mikä voisi olla ihan luonnollinen jatkumo uralle. 

Vierailija kirjoitti:

Poikkitieteellisyys lisää humaania pääomaa ja edesauttaa innovaatioiden syntymistä. Parhaat asiantuntijat ja yrittäjät ovat poikkitieteellisiä. 

Harvoin yrittäjillä on useita tutkintoja. Taitaa kouluttamattomuuskin olla yleisempää yrittäjille.

Kuulostaa reilulta. Kymppitonnin lukukausimaksu on tosin aivan liian pieni, pitäisi olla todelliset kustannukset.

Pitäisikö olla maksullinen vain niille, jota ei luultavasti työllisty, kuten autisteille ja assburger ihmisille... Hankalia ja ei saa töitä.

Maksu niille sitten

Näkee taas että on EK ehdottelemassa tällaisia typeryyksiä ja kaatamassa maksut kansalaisten maksettaviksi.

On yrityselämän etu että ihmiset kouluttautuvat. 

Kannattaa katsoa, ketkä ehdotuksen takana ovat. Sivistysala ry eli yksityiset koulutuksen järjestäjät, kuuluu EK:hon. Katsovat, että koulutus korkeakouluissa haittaa heidän bisnestään, joten mielellään pääsisivät niistä kokonaan eroon. Aluksi kokeillaan tällaista, josko nykyinen hallitus tarttuisi syöttiin. Onhan se toteuttanut jo monia muita EK:n toiveita.

Kuolleena syntynyt ehdotus 

Jos nuorena valitsee alan väärin niin siitä virheestäkö pitää maksaa noin kalliisti. Miten nuoret edes uskaltautuvat opiskelemaan nuorena kun pelkäävät virhe valintaa. Eikä tarvi olla edes humanisti, nykyään on paljon työttömiä diplomi-insinöörejäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikkitieteellisyys lisää humaania pääomaa ja edesauttaa innovaatioiden syntymistä. Parhaat asiantuntijat ja yrittäjät ovat poikkitieteellisiä. 

Harvoin yrittäjillä on useita tutkintoja. Taitaa kouluttamattomuuskin olla yleisempää yrittäjille.

Totta. Tiedän monta tällaista, joilla on vain uimamaisterin tutkinto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ideana täydellinen. Koulutus keskittyy tiettyihin ihmisiin, minulla on tuttuja, jotka ovat tuplamaistereita ja siihen päälle YAMK-tutkinto, koska se on niin helppo. On kiva osata, on kiva tietää - ja yhteiskunta maksaa. Miksi ei voisi itse maksaa toista, kolmatta tai neljättä tutkintoa, jos ne ovat eri aloilta? Opiskelupaikat pitäisi suunnata niille, joilla ei ole yhtäkään tutkintoa.

Ei pidä opiskella kulttuuriantropologiaa ja sitten ihmetellä, miksi kukaan ei tarjoa töitä.

Eli siis kenenkään ei pidä opiskella kulttuuriantropologiaa. Ja sitten ollaan taas astetta tietämättömämpiä ja tyhmempiä kaikki.

Saat opiskella, mutta työllisty sille alalle, älä lisäopiskele.

No ei tuota voi asettaa 18-19-vuotiaan nuoren vastuulle! Työllistävyys pitää ottaa paremmin huomioon koulutuspaikkojen tarjonnan suunnitteluvaiheessa. Etenkin yliopistoissa on tarjolla paljon noita ei-työllistäviä opiskelupaikkoja, koska yliopistot saavat itse jakaa rahat ja aloituspaikat. Yliopistojen pitää ottaa tästä paremmin vastuuta. AMK:eissa tätä ongelmaa ei niinkään ole, koska ministeriö tekee työmarkkinaselvitykset ja määrää niiden pohjalta, montako paikkaa millekin alalle saa laittaa. 

Siitä vaan! Eiköhän nää neljä tutkintoa jo mulle riitäkin.

Tuohan on täydellisesti ajoitettu idea ja lisää aikuiskoulutuksen alasajoa nyt kun on ennustettu kuinka tekoäly tulee hävittämään satoja ammatteja.Tulee kivasti myöskin paineita nuorille tehdä opiskeluvalinta aikuistumisen kynnyksellä opiskeltavasta alasta jolla tulee varmuudella elättää itsensä koko loppuelämänsä.

On myös maita, joissa koulutus on maksullista joitakin yhteiskunnallisia avainaloja lukuunottamatta. Esimerkiksi poliisien koulutus on usein maksutonta, ja luokanopettajille ja sairaanhoitajille on tarjolla sekä maksutonta että maksullista koulutusta. Maksuton koulutus voi sisältää velvoitteita olla töissä jokin aika valmistumisen jälkeen julkisella sektorilla. 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko sitten reilumpaa, että kaikki tutkinnot olisivat maksullisia? Tilastojen mukaan ne jotka eivät työllisty ensimmäisellä tutkinnolla, isolla todennäköisyydellä eivät työllisty toisella tai kolmannellakaan. Se että sinä et tunne tällaisia ihmisiä, ei tarkoita, että tilastot olisivat väärässä. Osa ei vain työllisty, oli tutkinto mikä tahansa. Oikeus opiskella tulisi siis ensisijaisesti taata niille, joilla ei ole edes sitä ensimmäistä tutkintoa, ei vain niille, ketkä pärjäävät pääsykokeissa ja joilla on niihin työttömänä aina aikaa lukea. Alaa voi vaihtaa muutakin reittiä, ja jos menee opiskelemaan kokonaan uutta tutkintoa, niin pitää olla varma, että se oikeasti auttaisi työllistymisen kanssa. Ei vain mennä "kokeilemaan" josko tällä kertaa. Taloudellinen riski varmistaa tämän.

Jos rahat ovat loppu, eikä eläkkeistä haluta leikata, sitten ne rahat on otettava jostain muualta. Eläkeläiset haluavat, että ne otetaan nuoril

Oikeus opiskella tulisi taata älykkäimmille ja kuvykkäimmille. Nyt ensikertalaisuuskiintiöiden ansiosta otetaan paljon typeryksiä sisälle korkeakouluihin, jotka eivät kyvyillään kykene selviytymään opinnoistaan kunnialla. Näistä tulisi pikemminkin päästä eroon. Jos nyt haluaa päästä toista tutkintoa opiskelemaan kiintiössä, niin täytyy tehdä todellinen huippusuoritus pääsykokeissa. Se, että tyhmemmät menevät kiintiöiden ja rahan avulla ohi ei ole hyvä kehityssuunta. 

Vierailija kirjoitti:

Ideana täydellinen. Koulutus keskittyy tiettyihin ihmisiin, minulla on tuttuja, jotka ovat tuplamaistereita ja siihen päälle YAMK-tutkinto, koska se on niin helppo. On kiva osata, on kiva tietää - ja yhteiskunta maksaa. Miksi ei voisi itse maksaa toista, kolmatta tai neljättä tutkintoa, jos ne ovat eri aloilta? Opiskelupaikat pitäisi suunnata niille, joilla ei ole yhtäkään tutkintoa.

Ei pidä opiskella kulttuuriantropologiaa ja sitten ihmetellä, miksi kukaan ei tarjoa töitä.

Jos ei pää riitä yliopistoon, niin eikö se ole hyvä, että motivoituneet tekee tutkinnon jolla työllistyy jos edellinen ei työllistä. Tarvitaan veronmaksajia kun niin moni makaa kotona. 

Tosin tuolla summalla kannattaa jo lähteä ulkomaille opiskelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Se, että ihmisillä on eri alan tutkintoja, voidaan nähdä työpaikalla jopa vahvuutena. Toisaalta jos nuorena olet opiskellut jonkun alan, joka ei enää työllistä, niin miten voit sitten työttömänä vaihtaa alaa, jos joudut maksamaan siitä 10 000 euroa. Et mitenkään. Olet nalkissa.

Työttömät ei nytkään hakeudu opiskelemaan, vaikka heiltä puuttuisi tutkinnot kokonaan. Suurin osa triplatutkintoja tehneistä on yli 45v naisia, joilla ei ole varsinaisesti mitään erityistä hyötyä monista tutkinnoistaan eikä sairaanhoitaja-koneinsinöörin koulutusyhdistelmää nähdä erityisenä vahvuutena.

Koulutus maksaa valtavasti, joten miksi yksilö itse ei voisi kantaa asiasta vastuuta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

en tiedä kovinkaan monta tyyppiä jotka suorittaa tutkintoa tutkinnon perään, koska ne on niin helppoja. Huvikseen opiskelijat suorittavat monesti avoimen yliopiston kursseja sieltä täältä ja ne on jo valmiiksi maksullisia. Kyllä ne toiset tutkinnot yleensä tarpeeseen tulee eikä niihin ole helppo päästä kiitos ensikertalaiskiintiöiden. Eläkeikää kun hilataan sinne lähemmäs 70v jopa milleniaaleillakin, niin kyllä ne työurat pitenee ja tarve uudelleenkoulutukselle saattaa tulla syystä tai toisesta eteen itse kullakin.

Itse tunnen useita. Itsekin olen ollut koko aikuis ikäni yliopistossa opiskelemassa enkä oikein voi valmistua ja työllistyä kun opinto velat tulisi maksuun

Et hallitse edes yhdyssanoja ja pisteitä, joten tuskinpa olet yliopistoa nähnytkään. 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko sitten reilumpaa, että kaikki tutkinnot olisivat maksullisia? Tilastojen mukaan ne jotka eivät työllisty ensimmäisellä tutkinnolla, isolla todennäköisyydellä eivät työllisty toisella tai kolmannellakaan. Se että sinä et tunne tällaisia ihmisiä, ei tarkoita, että tilastot olisivat väärässä. Osa ei vain työllisty, oli tutkinto mikä tahansa. Oikeus opiskella tulisi siis ensisijaisesti taata niille, joilla ei ole edes sitä ensimmäistä tutkintoa, ei vain niille, ketkä pärjäävät pääsykokeissa ja joilla on niihin työttömänä aina aikaa lukea. Alaa voi vaihtaa muutakin reittiä, ja jos menee opiskelemaan kokonaan uutta tutkintoa, niin pitää olla varma, että se oikeasti auttaisi työllistymisen kanssa. Ei vain mennä "kokeilemaan" josko tällä kertaa. Taloudellinen riski varmistaa tämän.

Jos rahat ovat loppu, eikä eläkkeistä haluta leikata, sitten ne rahat on otettava jostain muualta. Eläkeläiset haluavat, että ne otetaan nuoril

Miksi ei otettaisi kaikkien säästöistä joka vuosi valtiolle 15% (kuukauden korkeimman saldon mukaan), jos eläkeläisiltä voi mielestäsi viedä eläkevakuutussäästöt.

Palkkoja saisi hilata aika paljon ylös päin, ennen kuin tutkinto maksaisi itsensä takaisin.