Tarkistaako työkkäri oletko hakenut mainitsemiasi työpaikkoja?
Tai että laittaako sinne hakemuksen jossa lukee diipadaapa?
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Kunnissa tehdään yhteistyötä työnantajien kanssa ja aika tavallinen kysymys tavatessa onkin, että ketkä on hakeneet teille töihin ja sitten katsotaan virkailijan listalta ja työnantajan listalta, onko oikeasti haettu. KUn firmassa on alle 20 työntekijää, on helppo tehdä hakijalistauksia.
Höpöhöpö. Olisi sen verran tietosuojalakien vastaista, että jälki olisi rumaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkastaisivatkin, niin se rekrytoijahan voi sanoa tai olla sanomatta ihan mitä vaan. Ei hän ole millään tavalla tiedonantovelvollinen, ja osa noudattaa ihan lakejakin eikä kerro. Siksi nämä asiat pitää kysyä työnhakijalta joka tapauksessa.
MInkä lain pohjalta ei kerro? GDPR ei päde viranomaisasioinnissa tuolla tavalla, virkailijalla on oikeus pyytää tietoja työttömistä työnhakijoista.
Ei ole. Kannattaa tutustua yritysten tietosuojaklausuuleihin. Missään ei ole mainintaa tälläisestä mahdollisuudesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkastaisivatkin, niin se rekrytoijahan voi sanoa tai olla sanomatta ihan mitä vaan. Ei hän ole millään tavalla tiedonantovelvollinen, ja osa noudattaa ihan lakejakin eikä kerro. Siksi nämä asiat pitää kysyä työnhakijalta joka tapauksessa.
MInkä lain pohjalta ei kerro? GDPR ei päde viranomaisasioinnissa tuolla tavalla, virkailijalla on oikeus pyytää tietoja työttömistä työnhakijoista.
Höpöhöpö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi tietoja ei saisi antaa? Jos siellä on rasti ruudussa, että työnantajalle saa antaa tietoja, niin se on OK ja jos ei ole ko. rastia, niin voidaan todeta, että valitettavasti ei voida varmistaa mitään työhakemuksessa olleita tietoja. Tästä työnantaja tietää, että hakija ei hae töitä tosissaan."
Millä ihmeen logiikalla tuo kertoisi siitä, ettei työtä haeta tosissaan? Vai käsitinkö juuri päin vastoin mitä tässä tarkoitettiin? Jos tietoja saa antaa työvoimatädille, niin sehän tarkoittaa, että tässä nyt täytetään velvollisuutta. Jos tiedot eivät kuulu toisille, niin töitähän siinä haetaan eikä tarraa työkkärin taulukkoon.
Jos et halua työllisyysalueen kertovat osaamisestasi ja koulutuksestasi työnantajalle, niin laitat rastin ruutuun, että ei kerrota. Tuosta sanamuodosta "emme valitettavasti voi varmistaa" työnantaja ymmärtää, että ko. henki
En todellakaan halua, että työkkärin täti kertoo yhtään mitään osaamisestani :O. Ei ikinä, ei ole koskaan tullut mieleenkään, että jotain noin kamalaa voisi tapahtua! Olen siis osa-aikatyössä ja saan satasen liitolta siihen päälle ja etsin työtä ihan oikeasti toiselta alalta. Nyt olen laittanut kaksi hakemusta paikkoihin, joihin ihan oikeasti haluan, enkä puolella sanallakaan ole maininnut olevani työkkärin pilkankohteena. Pakkohaut asia erikseen. Niitäkään en ole montaa tehnyt kun onneksi en ole ollut kauaa "työtön".
"Jos et halua työllisyysalueen kertovat osaamisestasi ja koulutuksestasi työnantajalle, niin laitat rastin ruutuun, että ei kerrota. Tuosta sanamuodosta "emme valitettavasti voi varmistaa" työnantaja ymmärtää, että ko. henkilö ei ole palkkatukikelpoinen, vaikka niin väitti eikä todellakaan hae töitä, koska hänestä ei saa antaa tietoja työnantajalle edes ns. täsmähakutilanteessa."
Aah, no nyt käsitin! Luulin että työnantaja saisi kylvää tietojaan pitkin kyliä, eikä että työkkäri!
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa niitä lakipykäliä :)
Laita itse. Virkamiesten toiminta on hyvin laissa säädeltyä eivätkä ne saa toimia tietoturva-asetuksia vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkastaisivatkin, niin se rekrytoijahan voi sanoa tai olla sanomatta ihan mitä vaan. Ei hän ole millään tavalla tiedonantovelvollinen, ja osa noudattaa ihan lakejakin eikä kerro. Siksi nämä asiat pitää kysyä työnhakijalta joka tapauksessa.
MInkä lain pohjalta ei kerro? GDPR ei päde viranomaisasioinnissa tuolla tavalla, virkailijalla on oikeus pyytää tietoja työttömistä työnhakijoista.
Minkä laina pohjalta tuo oikeus mielestäsi syntyy? Ja miten tuo oikeus mielestäsi ylittää tietosuoja-asetukset?
Vierailija kirjoitti:
Kunnissa tehdään yhteistyötä työnantajien kanssa ja aika tavallinen kysymys tavatessa onkin, että ketkä on hakeneet teille töihin ja sitten katsotaan virkailijan listalta ja työnantajan listalta, onko oikeasti haettu. KUn firmassa on alle 20 työntekijää, on helppo tehdä hakijalistauksia.
En usko, että työnantajilla on aikaa tehdä mitään listoja.
Hakemuksia tulee niin monesta tuutista, sähköpostilla, puhelimella, tekstiviestillä, kirjeillä jne.
Kannattaa aina pyytää, että kaikki rekisterit tuhotaan jos työpaikkaa ei tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnissa tehdään yhteistyötä työnantajien kanssa ja aika tavallinen kysymys tavatessa onkin, että ketkä on hakeneet teille töihin ja sitten katsotaan virkailijan listalta ja työnantajan listalta, onko oikeasti haettu. KUn firmassa on alle 20 työntekijää, on helppo tehdä hakijalistauksia.
En usko, että työnantajilla on aikaa tehdä mitään listoja.
Hakemuksia tulee niin monesta tuutista, sähköpostilla, puhelimella, tekstiviestillä, kirjeillä jne.
Listat on yleensä niiden tietokannassa, mutta ei niillä ole oikeutta luovuttaa tietoja kolmansille osapuolille
Vierailija kirjoitti:
Niillä ei ole oikeutta kysellä työnantajilta onko tällainen henkilö hakenut niille töihin. Ainoa asia mitä ne voi tehdä (ei oo mulle ikinä käyny) että ne voi pyytää että laitat sen työhakemuksen myös niille. Mutta kun töitä voi myös hakea ihan vaan soittamalla, niin ei välttämättä ole edes hakemusta.
Totta kai niillä on oikeus kysellä työnantajilta ihan mitä haluavat. Työnantaja on yhtä vapaa kertomaan ettei hänellä ole aikomustakaan luovuttaa töihin hakeneiden tietoja, ja itse asiassa sellaisen ehdottaminenkin kuulostaa huonolta monellakin tavalla.
Tuskin on aikaa tarkistella ja aika älytöntä se olisi soitella firmoihin perään, että tarkistatko hakiko Matti Meikäläinen tätä ja tätä paikkaa. Kaupan kassallekin hakee tuhansia nykyään. Tietysti tuo tietosuoja myös. Kaveri oli rekrytointifirmassa töissä ja heidän ohje oli, että yli 40v hakijoiden hakemukset suoraan roskiin. Tämän siis tunnusti, kun oli lopettanut siinä firmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä ei ole oikeutta kysellä työnantajilta onko tällainen henkilö hakenut niille töihin. Ainoa asia mitä ne voi tehdä (ei oo mulle ikinä käyny) että ne voi pyytää että laitat sen työhakemuksen myös niille. Mutta kun töitä voi myös hakea ihan vaan soittamalla, niin ei välttämättä ole edes hakemusta.
Totta kai niillä on oikeus kysellä työnantajilta ihan mitä haluavat. Työnantaja on yhtä vapaa kertomaan ettei hänellä ole aikomustakaan luovuttaa töihin hakeneiden tietoja, ja itse asiassa sellaisen ehdottaminenkin kuulostaa huonolta monellakin tavalla.
Olisi aika lailla epämoraalista kysellä asioita, joiden tietää olevan tietosuojan vastaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnissa tehdään yhteistyötä työnantajien kanssa ja aika tavallinen kysymys tavatessa onkin, että ketkä on hakeneet teille töihin ja sitten katsotaan virkailijan listalta ja työnantajan listalta, onko oikeasti haettu. KUn firmassa on alle 20 työntekijää, on helppo tehdä hakijalistauksia.
Ei voi olla laillista. Ei yritys voi tuolla lailla luovuttaa työnhakijoiden tietoja, ne ovat täysin luottamuksellisia. Olen töissä pienessä yrityksessä, eikä meillä olisi aikaakaan osallistua te-toimiston tehtäviin. En todellakaan luovuttaisi hakijoista mitään tietoja.
Ja miten te-lehmä edes voisi olla varma, että hän saa oikeat ja kattavat tiedot firmasta? Mutta turhahan näistä on hourailla, koska tällaista ei tehdä eikä voi tehdä, niin käytännön syistä kuin lakisyistä.
Millä työnantaja varmistuu, että kyselijä on oikealla asialla? Jos minä soitan ja kysyn työtä, ja joku soittaa perään ja kysyy, olenko kysynyt työtä, niin mistä työnantaja tietää, että saa kertoa?
Ihan mielenkiinnosta, olen työnhakija, mutta en työtön. En halua, että sana työnhaustani leviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tarkastaisivatkin, niin se rekrytoijahan voi sanoa tai olla sanomatta ihan mitä vaan. Ei hän ole millään tavalla tiedonantovelvollinen, ja osa noudattaa ihan lakejakin eikä kerro. Siksi nämä asiat pitää kysyä työnhakijalta joka tapauksessa.
MInkä lain pohjalta ei kerro? GDPR ei päde viranomaisasioinnissa tuolla tavalla, virkailijalla on oikeus pyytää tietoja työttömistä työnhakijoista.
Ei ole. Kannattaa tutustua yritysten tietosuojaklausuuleihin. Missään ei ole mainintaa tälläisestä mahdollisuudesta
Katso laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Ja hämmästy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miksi tietoja ei saisi antaa? Jos siellä on rasti ruudussa, että työnantajalle saa antaa tietoja, niin se on OK ja jos ei ole ko. rastia, niin voidaan todeta, että valitettavasti ei voida varmistaa mitään työhakemuksessa olleita tietoja. Tästä työnantaja tietää, että hakija ei hae töitä tosissaan."
Millä ihmeen logiikalla tuo kertoisi siitä, ettei työtä haeta tosissaan? Vai käsitinkö juuri päin vastoin mitä tässä tarkoitettiin? Jos tietoja saa antaa työvoimatädille, niin sehän tarkoittaa, että tässä nyt täytetään velvollisuutta. Jos tiedot eivät kuulu toisille, niin töitähän siinä haetaan eikä tarraa työkkärin taulukkoon.
Jos et halua työllisyysalueen kertovat osaamisestasi ja koulutuksestasi työnantajalle, niin laitat rastin ruutuun, että ei kerrota. Tuosta sanamuodosta "emme valitettavasti voi varmistaa" työnantaja ymmärtää, että ko. henki
Itsehän kerron suoraan etten ole palkkatukikelpoinen.
Jos et halua työllisyysalueen kertovat osaamisestasi ja koulutuksestasi työnantajalle, niin laitat rastin ruutuun, että ei kerrota. Tuosta sanamuodosta "emme valitettavasti voi varmistaa" työnantaja ymmärtää, että ko. henkilö ei ole palkkatukikelpoinen, vaikka niin väitti eikä todellakaan hae töitä, koska hänestä ei saa antaa tietoja työnantajalle edes ns. täsmähakutilanteessa.