Uskooko ateisti sieluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ateisti tietenkään usko sieluun, koska sielu on teistien keksintö.

Mihin ateisti nojaa, vai tasapainoileeko oman egon nokassa?

Itse menen oman moraalin ja oikeuskäsityksen mukaan. Kohtelen muita mielestäni fiksusti ja asiallisesti hyviä käytöstapoja seuraten.  

Ei ihmisellä ole "omaa" moraali- tai oikeuskäsitystä. Kaikki on opittua.

Teisteillä kaikki on ehkä opittua, mutta muuten ihminen soveltaa aina moraalisääntöjä. Vai väitätkö, että murhaaja on opetettu murhaajaksi? Nyt ei siis puhuta mistään jihadisteista, vaan ihan tavallisista ihmisistä.

Murha on vain murha, koska joku on määritellyt, että se on murha.

 

Mutta murhaajalla on kuitenkin oma moraalikäsityjsensä, ei opittu.

Kyllä mutta se opittu moraalikäsitys on myös ihmisten keksimä. Ja yllättävän samanlainen kulttuurista ja uskonnosta riippumatta. Eri

Juuri näin se menee. Ihmisyyteen kuuluu moraali mikä lienee kehittynyt ihmisen evoluution mukana. Pidän itsestään selvänä, että sellaiset yhdyskunnat missä on ymmärrys oikeasta ja väärästä sekä se, että pidetään huolta heikommmista, menestyy varmemmin kuin ne missä ei. 

Tätä on ihan oikeasti tutkittu, ja ne moraalikäsitykset mitä eri uskontokuntien edustajat pitävät oman uskontonsa tuotteena onkin vain ihmislajille ominaista käytöstä. 

Väitän, että kun mitä tahansa ihmisryhmää seurataan, huomataan, ettei esim. kristityillä tai vaikka hinduilla ole sen enempää hyviä tekoja kuin vaikka kaltaisellani ateistilla. 

God is just excuse for men to use their cocks and guns. Uskontoja ei voi kiteyttää tuota paremmin.

Sielu ei ole uskon asia (muille kuin yksinkertaisille abrahamisteille), vaan matemaattinen fakta.

Vierailija kirjoitti:

Sielu ei ole uskon asia (muille kuin yksinkertaisille abrahamisteille), vaan matemaattinen fakta.

Nyt tuli kyllä niin omituinen väite, että saisiko tälle matemaattisen todistuksen?

Sielullahan ymmärretään jotain fyysisestä olemuksestamme erillistä, joka jää jälkeen kuollessamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sielu ei ole uskon asia (muille kuin yksinkertaisille abrahamisteille), vaan matemaattinen fakta.

Nyt tuli kyllä niin omituinen väite, että saisiko tälle matemaattisen todistuksen?

Sielullahan ymmärretään jotain fyysisestä olemuksestamme erillistä, joka jää jälkeen kuollessamme.

Totuus on tarua ihmeellisempää.

https://media.licdn.com/dms/image/C5612AQHMVwSmIhEQPA/article-cover_ima…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sielu ei ole uskon asia (muille kuin yksinkertaisille abrahamisteille), vaan matemaattinen fakta.

Nyt tuli kyllä niin omituinen väite, että saisiko tälle matemaattisen todistuksen?

Sielullahan ymmärretään jotain fyysisestä olemuksestamme erillistä, joka jää jälkeen kuollessamme.

Totuus on tarua ihmeellisempää.

https://media.licdn.com/dms/image/C5612AQHMVwSmIhEQPA/article-cover_ima…

Mielenkiintoista. Kerrotko ihan omin sanoin mitä tuossa kaavassa on?

Ihminen on aineettoman muodon ja materian kompositio.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on aineettoman muodon ja materian kompositio.

Selitä aineeton muoto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sielu ei ole uskon asia (muille kuin yksinkertaisille abrahamisteille), vaan matemaattinen fakta.

Nyt tuli kyllä niin omituinen väite, että saisiko tälle matemaattisen todistuksen?

Sielullahan ymmärretään jotain fyysisestä olemuksestamme erillistä, joka jää jälkeen kuollessamme.

Jolla on kaikki samat mitattavat ominaisuudet, kuin jollain mitä ei ole olemassa. Kuten jumalalla.

vaikia sanuva. jos uskon sieluun niin notta onko se. vai eikö. sitäkö kysyit? vai eikö pidä taistella tutkainta vastaan? eli take it as it comes.

Varmaankin ihan yhtä paljon kun uskovaiselle kristitylle elämä on "ruumiin elossapitoa ja menestyksen jahtaamista" sielun kanssa. Näin ateistina täytyy sanoa että on aika karu näkemys elämästä, jos kuvittelee maailman ja tarkoituksensa siinä olevan noin suppeasti määriteltävissä. Toki tämä on selitettävissä sillä, että koskaan ei ole itse tarvinnut laajemmin ajatella, vain hyväksyä muiden valmiiksi ajatellut ajatukset ja säännöt, aivan kuin uskonnossa on tapana.

Voipa olla , tai olla olemattakin. Sanoko mikä. Mut ei

No en minä ainakaan usko. Minä uskon, että ihmisen tietoisuus nousee aivojen ja kehon toiminnasta, ja sitten kun aivojen toiminta lakkaa, ei ole mitään ruumiista erillistä sielua joka olisi jotenkin minä ja jäisi elämään. Jos sitten taas tahtoo kutsua vaikka psyykeä sieluksi, niin siihen toki uskon, mutta en sellaiseen henkiseen aineettomaan sieluun.

Ap, miksi pelkäät ateisteja? Harmittaako sinua kun he kohauttavat olkiaan sinun mielikuvitusolentojutuillesi?

Vierailija kirjoitti:

Ap, miksi pelkäät ateisteja? Harmittaako sinua kun he kohauttavat olkiaan sinun mielikuvitusolentojutuillesi?

Kyllä se luulevaista harmittaa. Harmitusta helpottaisi ateistin polttaminen roviolla, mutta se on valitettavasti kiellettyä nykyään.

Ateistit ovat tutkitusti keskimäärin älykkäämpiä kuin uskovaiset, ja siksi ateisti haluaa sokean uskon sijaan tietää. Olisi suorastaan älyllinen itsemurha ylittää se kynnys, että alkaisi vain uskomaan ja luulemaan milloin mitäkin haluaa todeksi uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Horjuuko uskosi jos joku kertoo olevansa ateisti?

Luulin aina että kysymykseen vastataan vastauksella eikä kysymyksellä mutta ehkä olen vain vanhanaikainen. Ehkä joku muu osaa vastata Sinulle.

Okei, vastaan ei. Horjuuko uskosi jos joku kertoo olevansa ateisti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ateisti tietenkään usko sieluun, koska sielu on teistien keksintö.

Eli ateisteilla ei ole sielua. Karua. 

Eikä muillakaan. Ei lainkaan karua.

Jännästi ap asetti sieluun uskomisen ja jonkin merkityksettömyyden vastakkain. Sitähän ne eivät tietenkään ole. Häntä vain harmittaa, että ateistit kohauttelevat olkiaan hänen uskomuksilleen.