Ristiäiskutsu, mies ei aio lähteä!

Vierailija kirjoitti:

Miksi sosiaalinen kanssakäyminen on miehille niin vastenmielistä? Kaikki anoppilavirailut ja muut sukujuhlat myrkkyä

Koska ne ovat pääsääntöisesti aivan perseestä eikä minun tarvitse aikuisena ihmisenä altistaa itseäni sellaiselle. 

Ristiäiset on perhejuhla, ei liikaa vieraita. Miehesi on oikeassa, älä nillitä.

Miksi ei olisi ok? Suomessa aikuisilla on itsemäärämisoikeus. 

Menisin, jos kyseessä on puolison sukulainen. Jos kyse on vain jostain kaverista, en menisi. 

Vakavassa suhteessa on tapana osallistua suvun juhliin pariskuntana. Kaverien jutut on sitten sen mukaan, mikä fiilis on. Niissä ei ole sellaista velvoittavaa sävyä niin paljon. 

Hah, tästä tuli mieleen et ollaan deitin kanssa nähty kerran ja hän on jo nyt kutsumassa mua kovasti yhteen isooon ja spesiaaliin perhejuhlaan. Ja ajatuksena kiinnostaa kyllä, jos yhdessä ollaan ni ollaan sitten kunnolla :D Ei siis tietenkään seukata nyt tässä kohtaa (ainakaan vielä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä menisin ihan vaan syömisten ja juomisen takia ja niin monesti käynkin ja vedän tarjoiluja kaksin käsin. Puoliso sinne haluaa niin hommaa lahjan. En ainakaan osaa seurustella tuntemattomien kanssa. Sen verran voin, että kehun tarjoiluja ja hän lisää. Suu täynnä on vaikea jutella.

Kahvipöydän antimet ovat minullakin ainoa kimmoke osallistua sukukinkereihin. Nykyään vaan meinaa sekin olla riittämätön houkutus. Jään mielummin kotiin, vaikkei olisi kuin kynnet pureskeltavana.

Mä taas meen yleensä töistä suoraan puolison sisarelle kun kekkeri kutsut käy ja vetelen mahani täyteen. Sinä päivänä ei tartte kotona kokata. Tosin he eivät meillä käy jos kutsutaan. Ei haittaa ainakaan minua. Toimii hyvin tämä yksipuolinen tarjoilu. Mahani kiittää. 

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan että vastavuoroisesti sinäkään et tee mitään jos sinua ei huvita. Jos sinua vaikka ei huvita syödä pihviä kun ensi kerralla teet ruokaa, niin mies saa tyytyä porkkanakeittoon tai olkoon nälissään.

Oletko jotenkin vajaa vai muuten vaan tyhmä vai miksi kuvittelet että normaali mies ei osaa itselleen pihviä paistaa jos pihviä tekee mieli?

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Jos vuosikaudet tai vuosikymmenet suostuu vastentahtoisesti itselle epämieluisiin vierailuihin, niin kyllä se katkeroittaa mielen. Kannattaa sanoa heti alkuun että ei vain kiinnosta, niin oma henkinen hyvinvointi säilyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sosiaalinen kanssakäyminen on miehille niin vastenmielistä? Kaikki anoppilavirailut ja muut sukujuhlat myrkkyä

Ei se ole miesten yksinoikeus. Inhoan kaikkia kyläilyreissuja tasapuolisesti ja olen nainen. Ei jaksa anoppia eikä omia vanhempiakaan, ei ystäviä ei ketään. Yksinolo on parhainta.

Niin minäkin. Mutta menen silti koska haluan huomioda muitakin.

Good for you. Minä en mene, koska minulla ei ole mitään tuollaista pakonomaista miellyttämisen tarvetta. 

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteeseen kuuluu, että tuollaisiin tilaisuuksiin mennään yhdessä, jos molemmat on kutsuttu piti siitä tai ei. Ei voi vain poimia rusinoita pullasta vaan pitää välillä (=usein) olla toiselle mieliksi. Parisuhteen alussa on luonnollista, että ei tunne toisen ystäviä ja sukulaisia vielä kovin hyvin. Tällaiset tilaisuudet ovat hyviä mahdollisuuksia tutustua paremmin. Puoliso vaihtoon, jos tuollainen asenne jatkuu.

Ei kuulu. 

En mennyt ristiäisiin, koska olen imeväiskastetta vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Eihän loppupeleissä mitkään kinkerit oo pakollisia paitsi omat hautajaiset jos sellaiset järjestetään. Mut kyllähän kaikki menemiset ja menemättä jättämiset jonkinlaisen fiiliksen kyseisestä tyypistä antaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan että vastavuoroisesti sinäkään et tee mitään jos sinua ei huvita. Jos sinua vaikka ei huvita syödä pihviä kun ensi kerralla teet ruokaa, niin mies saa tyytyä porkkanakeittoon tai olkoon nälissään.

Onnea vaan loppuelämän sinkkuuteen! Yksikään mies ei lähde suhteeseen naisen kanssa, joka kiukuttelee kuin 2v taapero ja kaupan päällee kuivittelee, että mies ei voi halutessaan itse tehdä sitä pihviä tai mennä vaikka ravintolaan syömään sellaisen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Eihän loppupeleissä mitkään kinkerit oo pakollisia paitsi omat hautajaiset jos sellaiset järjestetään. Mut kyllähän kaikki menemiset ja menemättä jättämiset jonkinlaisen fiiliksen kyseisestä tyypistä antaa. 

No se on ihan sinun henkilökohtainen päänsärkysi, jos muodostat ihmisistä "fiiliksiä" vain sen perusteella osallistuvatko he johonkin pakkopullajuhliin vai eivät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Eihän loppupeleissä mitkään kinkerit oo pakollisia paitsi omat hautajaiset jos sellaiset järjestetään. Mut kyllähän kaikki menemiset ja menemättä jättämiset jonkinlaisen fiiliksen kyseisestä tyypistä antaa. 

No se on ihan sinun henkilökohtainen päänsärkysi, jos muodostat ihmisistä "fiiliksiä" vain sen perusteella osallistuvatko he johonkin pakkopullajuhliin vai eivät. 

Ei ole päänsärky laisinkaan, kiitos huolenpidosta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Eihän loppupeleissä mitkään kinkerit oo pakollisia paitsi omat hautajaiset jos sellaiset järjestetään. Mut kyllähän kaikki menemiset ja menemättä jättämiset jonkinlaisen fiiliksen kyseisestä tyypistä antaa. 

Millaisen fiiliksen? Itse en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että siinä olisi jotain kummallista, jos esim. ystäväni mieskaveri, jota en ole ikinä tavannut ei haluaisi osallistua minun järjestämääni perhejuhlaan. 

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Eihän loppupeleissä mitkään kinkerit oo pakollisia paitsi omat hautajaiset jos sellaiset järjestetään. Mut kyllähän kaikki menemiset ja menemättä jättämiset jonkinlaisen fiiliksen kyseisestä tyypistä antaa. 

No se on ihan sinun henkilökohtainen päänsärkysi, jos muodostat ihmisistä "fiiliksiä" vain sen perusteella osallistuvatko he johonkin pakkopullajuhliin vai eivät. 

Ei kai se mikään päänsärky ole? Minä ainakin arvostan sitä, että puolisoni ei ole mikään kyläluuta eikä halua että meilläkään pyörii vieraita ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Eihän loppupeleissä mitkään kinkerit oo pakollisia paitsi omat hautajaiset jos sellaiset järjestetään. Mut kyllähän kaikki menemiset ja menemättä jättämiset jonkinlaisen fiiliksen kyseisestä tyypistä antaa. 

Jos joku muodostaa minusta mielipiteen sen perusteella, osallistunko muka-pakollisiin sukujuhliin vai en, niin aivan vapaasti. Minulla ei ole tällaisia parisuhdeperiaatteita, että "kuuluu" mennä joka paikkaan yhdessä tai olla tekemisissä toisen suvun kanssa. Jos kumppanini ei hyväksy sitä, hän ei ole minulle sopiva kumppani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle ap on parisuhteessa tärkeää se, että mennään pariskuntana joka paikkaan, ja että sukulaisten perhejuhlat on jotenkin pakollisia, silloin sun kannattaa etsiä sellainen kumppani, joka jakaa sun kanssa nämä samat arvot. Minä itse inhoan sukukekkereitä, enkä mene niihin jos ei ole ihan pakko. 

Eihän loppupeleissä mitkään kinkerit oo pakollisia paitsi omat hautajaiset jos sellaiset järjestetään. Mut kyllähän kaikki menemiset ja menemättä jättämiset jonkinlaisen fiiliksen kyseisestä tyypistä antaa. 

No se on ihan sinun henkilökohtainen päänsärkysi, jos muodostat ihmisistä "fiiliksiä" vain sen perusteella osallistuvatko he johonkin pakkopullajuhliin vai eivät. 

Ei ole päänsärky laisinkaan, kiitos hu

No mitä sä sitten inisit jostain fiiliksistä, joita jää? Ei normaali ihminen tuollaisia mieti.