Minkä ikäisenä elit elämäsi onnellisinta aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena 18-30-vuotiaana oli seksielämä kohdillaan, nyt juuri eläköityneenä 64 v on kaikki muu paremmin kuin milloinkaan ennen.

Millaista seksielämäsi oli tuolloin?

Aktiivista ja intohimoista. Oli pitempiä seurustelusuhteita ja yhden yön suhteita, Suomessa ja ulkomailla. Nyt on hyvä parisuhde ja kumppanuus, mutta kuivat limakalvot ja himo hiipunut.

Olen 46v ja paranee vain. 

30-41 v. Nyt 50 v ja toivon, että hyvät ajat vielä koittavat.

45-47v.

Jossain 28-37 vuotiaan tienoilla. Elämä oli huoletonta ja kaikki oli vielä auki ja saatavilla. Sitten alkoi kaikki murheet. Vanhemmat alkaa vanheta ja sairastaa, lapsettomuus, puoliso olikin väärä, töihin alkoi olla liian vanha tai ei kokemusta mutta ikää, uutta kumppania ei vaan enää löytynytkään, lapsia ei tullut, töistä sai lähtöpassit, vanhemmat kuoli.....  voi voi. 

58v- 62 v oli parasta. 

4-vuotiaana.

Myös 16- ja 17-vuotiaana oli tosi kiva vaihe. 

21-40 wee

Luultavasti lapsena 80-luvulla, kun en ymmärtänyt vielä kyseenalaistaa porukoiden juomista ja siitä seuraavia lieveilmiöitä kotona ja elämässä muutenkin. Tosin, olin koulussa pihalla kuin lumiukko ja nykynormien mukaan olisin tarvinnut kipeästi apua niin koulunkäyntiin kuin ihan arjesta selviämiseenkin. Itkin monet tunnit koulupäivien aikana kun en ymmärtänyt mitä olisi pitänyt tehdä eikä koulutehtävistä tullut mitään. Opettaja senkun antoi minun aina itkeä vaan eikä puuttunut asiaan. Mutta ehkäpä silti sanon onnellisimmaksi sen ajan, kaverit pihalla oli ok silloin sekä varhaisnuoruudessa eikä minua kiusattu vaikka elämäni oli mitä oli. 

Lapsena. Siinä 11-12- vuotiaana olin aivan innoissani maailmasta.

Sitten sairastuin masennukseen vuosikymmeniksi.

Kyllä se oli ennen kuin synnyin. Mukava oli kellua siellä äidin mahassa. Sitten näin valoa tunnelin päässä ja tulin tähän karmeaan, kylmään ja kovaan maailmaan 😐

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena 18-30-vuotiaana oli seksielämä kohdillaan, nyt juuri eläköityneenä 64 v on kaikki muu paremmin kuin milloinkaan ennen.

Millaista seksielämäsi oli tuolloin?

Aktiivista ja intohimoista. Oli pitempiä seurustelusuhteita ja yhden yön suhteita, Suomessa ja ulkomailla. Nyt on hyvä parisuhde ja kumppanuus, mutta kuivat limakalvot ja himo hiipunut.

Huo*asit nuorena ulkomaita myöten 🤢

Olen 48. Elämässäni alkoi ensimmäinen todella hyvä jakso 40-vuotiaana ja se jatkuu parantuen koko ajan.

Lapsuus oli kamala ja nuoruus liian epävarmaa ja ailahtelevaa aikaa jotta se olisi ollut hyvää. 30-40 oli tosi kiireistä, en muista siitä mitään muuta kuin että usein itkin lähtiessäni töihin.

40-vuotiaana helpotti. Löytyi hyvä työ ja hyvä mies. Aloin huolehtia itsestäni. Tunnen itseni nuoremmaksi kuin kolmekymppisenä. Ei ole mitään vaivoja, eikä mitään riitoja kenenkään kanssa. Välit perheeseen kunnossa ja paljon pitkäaikaisia, luotettavia ystäviä sekä koko ajan uusia, kiinnostavia tuttuja. Elämä on täydellistä. Ei ole mitään minkä toivoisin olevan toisin.

Tällä hetkellä. Viimeiset viisi vuotta on olleet pelkästään hyviä aikoja, ja aina vain paranee kaikki, kun ikää tulee lisää. Koko ajan on enemmän rahaa ja aikaa ja oikeasti mielekkäitä ihmissuhteita ja asioita elämässä. Nuorena kaikki oli niin epävarmaa ja haparoivaa ja ahdistavaa ja kiireistä ja köyhää, ikinä ei ollut mihinkään kivaan varaa.

N46

Kyllä se on kaikkinensa opiskeluaika, valmistuminen, naimisiinmeno, oman kodin ostaminen ja ensimmäisen lapsen syntymä. Olin onneni kukkuloilla vuodet 2001-2009. Perhe-elämä kävi sitten rankemmaksi, kun tuli lisää lapsia ja työelämä loi omat paineensa. Nyt on lapset jo vähän isompia ja nykyinen työpaikka on tosi hyvä, joten ehkä tästä kohta alkaakin uusi elämäni onnellisin aika. Saa nähdä!

Vierailija kirjoitti:

Lapsena, vailla huolen häivää.

Mä taas vihasin olka lapsi. Haluan itse voida päättää kaikki asiani asuinpaikkaa myöten.

6-12 vuotiaana. Voisinpa palata tuohon aikaan.

Vierailija kirjoitti:

-9kk-42v, koko elämä ollu aika onnellista heti kun puolet minusta lähti isän kiveksistä liikkeelle.

Alle puolet. Siittiössä tulee vain perimänpuolikas, munasolusta mm. mitokondriot. Yksilössä on siis aina enemmän emoa kuin isää. 

Lapsuus, nuoruus ja varhaisaikuisuus oli melkoisen ahdistavaa aikaa, elin pienessä muiden luomassa laatikossa. Kolmekymppisenä pyristelin laatikosta pois, mutta olisi sitten kaikenlaisia muita haasteita ja kasvukipuja siinä. Paras aika oli 40-vuotiaana, kun olin nykyisen mahtavan elämän tilanteen lisäksi unelmieni duunissa. Nyt olen työtön, joka on ainoa asia joka tästä päivästä tekee kehnomman kuin tuosta aiemmasta. 

Lukiovuodet