Lue keskustelun säännöt.
Mies on ''riitansa riidellyt''
27.03.2025 |
Kun kohtaamme suhteessamme ongelmia, mies pakoilee vastuuta vedoten siihen, että ''on jo riitansa riidellyt'', viitaten edellisiin parisuhteisiinsa.
Minulle suhde on ensimmäinen vakavalaatuinen.
Suhteen alussa emme riidelleet. Nyttemmin syntyneiden riitojen aiheet ovat olleet pieniä, liittyneet esim. kiitollisuuden näyttämiseen, miehen typeriin kommentteihin, joihin olen halunnut puuttua
Miehelle ilmeisesti iso kompleksi on, jos häntä arvostellaan
Puolustuksekseen hän sanoo minua lapselliseksi, kun aloitan riitoja mitättömistä aiheista. Vihjailee myös eroa
Tuntuu, että olen ahdistettu nurkkaan, jossa en enää uskalla ilmaista enää tahtoani
Onko kellään täällä kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Miten toimia?
Jos jollakin on tilanne ja ajatus, että on ''riitansa riidellyt'', mitä oikein oletatte kumppaniltanne?
Eikö riitely kuitenkin ole inhimillistä... Vai onko ongelma todella minussa?
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Mitättömistä aiheista draamailu ja riidan haastaminen on pahimman luokan henkistä väkivaltaa. Ex-vaimo toimi noin vuosikausien ajan kunnes tajusin ettei minun tarvitse sietää moista eikä vika ole minussa. Uusi puoliso ei ole koskaan käyttäytynyt samalla tavalla ja ollaan oltu yhdessä jo yli 10 vuotta.
Olen nyt tätä pohtinut oman vaimon kohdalla 5-6 vuotta että onko minun pakko sietää tälläistä paskaa vuodesta toiseen. Arvostelua, lyttäämistä jne.
Maailmassa on kivoja ja ihania naisia kuten esimerkkisi osoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten niin iso osa on sitä mieltä ettei parisuhteessa kuulu riidellä. Minusta se on ihan normaalia. Välillä riita puhdistaa ilmaa kun molemmat "saavat" sanoa sanottavansa. Joillekin oman mielipiteen tai tarpeen sanominen on todella vaikeaa ja useimmat eivät osaa ottaa onkeensa itselle epämiellyttävistä asioista jos niistä vain keskustellaan normaalisti. Kaikille on kuitenkin niin paljon helpompaa jatkaa kuten ennenkin kuin muuttaa omaa käytöstä ja toimintaa. Riidellessä on kuitenkin todella tärkeää ettei mennä henkilökohtaisuuksiin eikä lyödä vyön alle. Riitelystä ei myöskään saa tulla joka viikkoinen paineenpurkutilanne tai kommunikointitapa.
Etenkin kun suomalaisilla on niin paljon taipumusta jurnuttaa ja mököttää ja toivoa taivaasta tai Veikkauksesta pelastusta oman elämän ongelmiin. Harva meistä on niin avarasti kasvatettu, että oikeasti saa suunsa auki. Tuskin minun mieheni on ainoa, jonka todelliset ajatukset paljastuvat vasta räjähtämällä. En tietäisi mitään siitä, mikä häntä oikeasti vaivaa, jos eläisimme huolellisen sopuisasti. Olisi vain koko ajan epämääräinen aavistus, että kaikki ei ole kunnossa. Se on kauhea olotila kroonistuessaan, siihen tottuu itsekin, eikä enää ymmärrä miksi on onneton. Vaikea sitä on silloin puheeksikaan ottaa. Ja jos ottaa, aletaan hapuilla ratkaisua epämääräisistä elämänmuutoksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitättömistä aiheista draamailu ja riidan haastaminen on pahimman luokan henkistä väkivaltaa. Ex-vaimo toimi noin vuosikausien ajan kunnes tajusin ettei minun tarvitse sietää moista eikä vika ole minussa. Uusi puoliso ei ole koskaan käyttäytynyt samalla tavalla ja ollaan oltu yhdessä jo yli 10 vuotta.
Olen nyt tätä pohtinut oman vaimon kohdalla 5-6 vuotta että onko minun pakko sietää tälläistä paskaa vuodesta toiseen. Arvostelua, lyttäämistä jne.
Maailmassa on kivoja ja ihania naisia kuten esimerkkisi osoittaa.
Ehkä hän vei sen ainoan?
Arvostelua ja lyttäämistä voi olla oikeasti tai ne voivat olla omaa tulkintaa. Onhan se nyt ihan varma, että jossain vaiheessa suhdetta jonkinlainen arvostelun sanakin kuuluu. Ihan kuten kuuluu siltä valmentajaltakin, jota täällä joku sanoi munallisten uskovan ilman muuta. Ja jos kumppani arvostelee, niin onko hän ensin pyytänyt jotain, mutta sille on viitattu kintaalla ja arvosteltu, että miten hän kehtasi pyytää?
Arvostelun tarkoitus ei ole, että se siedetään. Vaan että siihen reagoidaan. Jotenkin muuten, kuin lyttäämällä. Mielellään jotenkin rakentavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitättömistä aiheista draamailu ja riidan haastaminen on pahimman luokan henkistä väkivaltaa. Ex-vaimo toimi noin vuosikausien ajan kunnes tajusin ettei minun tarvitse sietää moista eikä vika ole minussa. Uusi puoliso ei ole koskaan käyttäytynyt samalla tavalla ja ollaan oltu yhdessä jo yli 10 vuotta.
Olen nyt tätä pohtinut oman vaimon kohdalla 5-6 vuotta että onko minun pakko sietää tälläistä paskaa vuodesta toiseen. Arvostelua, lyttäämistä jne.
Maailmassa on kivoja ja ihania naisia kuten esimerkkisi osoittaa.
Ei ole pakko. Lisäksi pohtisin sitä, miksi olet kestänyt 5-6 vuotta = jotain omanarvontunnossasi tarvitsee korjausta.
Yksi elämä on liian arvokas käytettäväksi persoonallisuushäiriöisen uhrina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitättömistä aiheista draamailu ja riidan haastaminen on pahimman luokan henkistä väkivaltaa. Ex-vaimo toimi noin vuosikausien ajan kunnes tajusin ettei minun tarvitse sietää moista eikä vika ole minussa. Uusi puoliso ei ole koskaan käyttäytynyt samalla tavalla ja ollaan oltu yhdessä jo yli 10 vuotta.
Olen nyt tätä pohtinut oman vaimon kohdalla 5-6 vuotta että onko minun pakko sietää tälläistä paskaa vuodesta toiseen. Arvostelua, lyttäämistä jne.
Maailmassa on kivoja ja ihania naisia kuten esimerkkisi osoittaa.
Ehkä hän vei sen ainoan?
Arvostelua ja lyttäämistä voi olla oikeasti tai ne voivat olla omaa tulkintaa. Onhan se nyt ihan varma, että jossain vaiheessa suhdetta jonkinlainen arvostelun sanakin kuuluu. Ihan kuten kuuluu siltä valmentajaltakin, jota täällä jo
Miksi tarvitsee aina tulla selittämään toisten kokemukset nollaksi. Tämän miehen, ap:n jne. Oletteko itse jotain henkisesti väkivaltaisia ihmisiä, joita ahdistaa ajatus siitä, että uhrit alkaavat herätä todellisuuteen yksi toisensa jälkeen ja nyrkkeilysäkkien löytäminen vaikeutuu?
Kuunnelkaa omaa sisintänne, ei syyllistäjiä. Kenenkään ei tarvitse sietää yhtään mitään, mikä vahingoittaa itseä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
QUOTE, AP:
-"Puolustuksekseen hän(M) sanoo minua(N) lapselliseksi, kun aloitan riitoja mitättömistä aiheista."
En lukenut koko ketjua...Oisko noista "mitättömistä aiheista" rehellisiä esimerkkejä ?
Ja mitä puolestaan on esimerkit miehen "typeristä kommenteista" ?
Vierailija kirjoitti:
QUOTE, AP:
-"Puolustuksekseen hän(M) sanoo minua(N) lapselliseksi, kun aloitan riitoja mitättömistä aiheista."
En lukenut koko ketjua...Oisko noista "mitättömistä aiheista" rehellisiä esimerkkejä ?
Ja mitä puolestaan on esimerkit miehen "typeristä kommenteista" ?
Mies on herutellut jotain toisia naisia ap:lle.
Mies myöhästyy jatkuvasti. Ap ei jaksa enää mainita asiasta vaan antaa miehen myöhästellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin kun sulla on ongelmia parisuhteessa😊
Vierailija kirjoitti:
QUOTE, AP:
-"Puolustuksekseen hän(M) sanoo minua(N) lapselliseksi, kun aloitan riitoja mitättömistä aiheista."
En lukenut koko ketjua...Oisko noista "mitättömistä aiheista" rehellisiä esimerkkejä ?
Ja mitä puolestaan on esimerkit miehen "typeristä kommenteista" ?
Mies on herutellut jotain toisia naisia ap:lle.
Mies myöhästyy jatkuvasti. Ap ei jaksa enää mainita asiasta vaan antaa miehen myöhästellä.
______________________________________________________________
ilkeä mies, jos noin. alhaista ja julmaa.
entäs ne naisen "mitättömät riidan aiheet" ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
QUOTE, AP:
-"Puolustuksekseen hän(M) sanoo minua(N) lapselliseksi, kun aloitan riitoja mitättömistä aiheista."
En lukenut koko ketjua...Oisko noista "mitättömistä aiheista" rehellisiä esimerkkejä ?
Ja mitä puolestaan on esimerkit miehen "typeristä kommenteista" ?
Mies on herutellut jotain toisia naisia ap:lle.
Mies myöhästyy jatkuvasti. Ap ei jaksa enää mainita asiasta vaan antaa miehen myöhästellä.
______________________________________________________________
ilkeä mies, jos noin. alhaista ja julmaa.
entäs ne naisen "mitättömät riidan aiheet" ?
Puuttuminen näihin asioihin. Mies ei halua keskustella niistä ja kun ap kimpaantuu mies kaasuvalottaa, että ap on hankala riitelijä, eikä mies jaksa enää elämässään riidellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on harmillista, että niin pieni osa ihmisistä näkee luonteiden samankaltaisuuden vetovoimaisena ominaisuutena. Syntyisi keskimäärin harmonisempia parisuhteita. Itse en normalisoinut omien vanhempieni riitaisaa parisuhdetta, vaan vaadin itselleni parempaa.
Sekin on harmillista, että joku kommentoi vankasti, vaikkei ole edes perillä ketjussa käsiteltävästä aiheesta.
Se taas ei ole lainkaan harmillista, että tänä päivänä on netti ja some, missä voi saada tietoa ja säästää itsensä paljolta. Olisin tarvinnut tällaista 90-luvulla omassa parisuhteessani luonnevikaisen kanssa.
Kyllä minä olen todistanut lukemattomia ihmisiä elämäni varrella, jotka pitävät riitelyä jonkinlaisena normina käsitellä asioita. Meillä ei riidellä, ei lakaista ikäviä asioita maton alle, mutta joskus jompi kumpi saattaa ymmärtää jotain väärin ja se vaatii selvennystä. Se on täysin inhimillistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti ap lemppasi ukkelin viikonloppuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ap, jos sinä sanot ihan normaalilla äänellä jostain asiasta, joka sinun mieltäsi vaivaa, mies välittömästi pitää sitä riidan aloittamisena? Hänelle itselleen on siis keskustelu tuntematon käsite, vaihtoehdot ovat riita tai se, että sinä pidät suusi kiinni. No, valitse, haluatko suhteen, jossa elätte vain miehen ehdoilla ja mielen mukaan. Itse lähtisin ihan jo pelkästään tuon erokortin heiluttelusta.
Yleensä tapahtumakulku näissä on ollut se, että olen sanonut asiasta x, esim. ''tuo miten puhuit tuosta naisesta mun kuullen tuntui minusta epämukavalta''
--> mies on ehkä naurahtanut, ollut hiljaa --> olen jatkanut ''..siinä tuntui epämukavalta se, että olet kiinnostunut hänestä'' (puheet pahimmillaan olleet tasoa jossa vieras nainen on upea ja seksikäs ja se on tullut selväksi, kerran suhteemme aikana hän on myös pussaillut vieraan naisen kanssa, perusteli tekoaan sillä että nainen on ihana)
--> mies ilmaisee ensin ymmärtävänsä, mutta sitten alkaa syyllistämään epävarmaksi, usein peilaa omaan menneisyyteensä tai kavereiden suhteisiin tyyliin ''kyllä muut pystyvät puhumaan muista ihmisistä ilman että se on jokin ongelma''
Pussaillut toista, koska tämä oli niin ihana? No olisi ollut siinä se suhde, jos olisin sinä. Mutta sähän tuolla kirjoitit, että sulle kävisi avoin suhde, vaan miehelle ei. Ilmeisesti hänen näkemyksensä suhteestanne on, että hän saa tehdä mitä haluaa, kun taas sun tulee olla hiljaa olemassa vain häntä varten. Onko tämä provo? Kuulostaa sairaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset! Riita pitää saada aikaiseksi pakolla vaikka mistä... miehet ei jaksa joutavista haastella! Valita ystävällesi.
otin etäisyyttä ystäviini, useampi, kun kaikki valitti miehistään
ei sitä parisuhdepaskaa jaksa kuunnella,
t, sinkku
Ap kirjoittelee...
Kaikki hyvin. Olen syventynyt miettimään perimmäisiä syitä kritisoimiseeni... sekä ymmärtänyt, että minulla on omia vahvoja periaatteita, jotka eivät välttämättä ole miehelleni yhtä tärkeitä. Siksi näitä ristiriitatilanteita jotka riistäytyvät riitelyksi syntyy. Mies ei näe maailmaa samojen linssien läpi.
Minullakin on virheeni/opittavani ja mieheni on ollut niiden suhteen ymmärtäväinen. Tähtään jatkossa siihen, että turha emotionaalisuus ja pikkumaisuus minussa jäisi pois
Mies on tällä viikolla yön työreissulla, jännittää tapahtuuko siellä jotain. Tämä siis meidän toinen ongelma jota en aloituksessa avannut... Mutta luottamuspula aikaisemmin tapahtuneen pusuepisodin seurauksena
Ap jatkaa:
Jos jollakin neuvoa siihen, miten korjata luottamuspula kun yhteistä suhdetta on päätetty jatkaa, kuulisin mielelläni. Tunnen suurta ahdistusta ennen erilläoloa sekä erilläolon aikaan. Jos alkoholi liittyy menoon, niin kauhukuvat kärjistyy pahemmiksi
Heikoimpina hetkinä tuntuu, että ainut ulospääsy suhteessamme minun tuntemaani ahdistukseen on, että pettäisin miestä takaisin, antaen siinä samalla mahdollisuuden sille, josko toinen mies olisi minulle parempi
Mitä mieltä tästä?
Ap
MItäpä, jos narsisti, lähtisit jo tänään. Ai niin, et ole löytänyt uutta paikkaa, mihin siirtää itsesi loisimaan.