Lue keskustelun säännöt.
Mies on ''riitansa riidellyt''
27.03.2025 |
Kun kohtaamme suhteessamme ongelmia, mies pakoilee vastuuta vedoten siihen, että ''on jo riitansa riidellyt'', viitaten edellisiin parisuhteisiinsa.
Minulle suhde on ensimmäinen vakavalaatuinen.
Suhteen alussa emme riidelleet. Nyttemmin syntyneiden riitojen aiheet ovat olleet pieniä, liittyneet esim. kiitollisuuden näyttämiseen, miehen typeriin kommentteihin, joihin olen halunnut puuttua
Miehelle ilmeisesti iso kompleksi on, jos häntä arvostellaan
Puolustuksekseen hän sanoo minua lapselliseksi, kun aloitan riitoja mitättömistä aiheista. Vihjailee myös eroa
Tuntuu, että olen ahdistettu nurkkaan, jossa en enää uskalla ilmaista enää tahtoani
Onko kellään täällä kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Miten toimia?
Jos jollakin on tilanne ja ajatus, että on ''riitansa riidellyt'', mitä oikein oletatte kumppaniltanne?
Eikö riitely kuitenkin ole inhimillistä... Vai onko ongelma todella minussa?
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on näitä (kritiikin annosta alkaneita) riitatilanteita lukuunottamatta ihana, tekee paljon eteeni, pitää huolta
On tosi vaikea ajatus erota, koska nuo negatiiviset hetket on arjessamme ehkä 5% kommunikaatiostamme
t. Ap
Toinen vaihtoehto sinulle on, että alat pitää puolesi ja katso sitten mitä tapahtuu.
Vaikkakaan tuollainen mies ei sellaista tasapuolisuutta ja reiluutta todennäköisesti kyllä siedä. Sitten sinulle kuitenkin selviää hänen perimmäinen luonteesta paremmin (ja ero alkaakin jo näyttää oikealta ratkaisulta.) Jos tilanne paraneekin puolesi pitämällä, niin hyvä. Valitettavasti en pistäisi panostani tuolle jälkimmäiselle vaihtoehdolle.
My way or highway - miehen kanssa ehdottomasti kannattaa valita se highway.
Tuollainen ei parane, vaan pahenee ajan kanssa.&
Plus on hirveän raskasta ja ne vain nauttivat siitä, että toisella on raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, katso miten nuo tyypit onnistuvat piilottamaan paskan toimintansa ja toisten manipuloinnin. Sitä on vaikea hahmottaa. Sinun sisäinen tunteesi kertoo sinulle, että nyt ei ole kaikki kunnossa.
Ei kiinnosta sun ongelmat pätkääkään🥱
Se on harmillista, että niin pieni osa ihmisistä näkee luonteiden samankaltaisuuden vetovoimaisena ominaisuutena. Syntyisi keskimäärin harmonisempia parisuhteita. Itse en normalisoinut omien vanhempieni riitaisaa parisuhdetta, vaan vaadin itselleni parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta sun ongelmat pätkääkään🥱
Taisi tulla tuo riitelemätön koijari linjoille. Seksi ja kotipalvelut vielä maistuvat?
Etsi itsellesi kaveriksi joku toinen, joka laillasi elää riidelläkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun entinen narsistinen miesystäväni myös kieltäytyi riitelemästä ja keskustelemasta. Tarkoitus oli vaintaa minut ja saada vaikuttamaan epävakaalta, kun aloin voimaan huonosti kaiken jälkeen. Olisin tietysti halunnut puhua asioista, mutta sitä keskustelua siirrettiin, minua harhautettiin ja jos muu ei toiminut, minut vaiennettiin seksillä. Sillä tavoin että syyllistettiin, mikäli en halunnut ja painostettiin mikäli lähdin mukaan. Totesin helpommaksi lähteä mukaan tilanteisiin, mutta alkoihan henkinen pahoinvointi kasvaa sellaisiin mittasuhteisiin ettei tosikaan. Jos vaistosi yrittävät varoitaa sinua. Kuuntele niitä.
Vierailija kirjoitti:
Se on harmillista, että niin pieni osa ihmisistä näkee luonteiden samankaltaisuuden vetovoimaisena ominaisuutena. Syntyisi keskimäärin harmonisempia parisuhteita. Itse en normalisoinut omien vanhempieni riitaisaa parisuhdetta, vaan vaadin itselleni parempaa.
Sekin on harmillista, että joku kommentoi vankasti, vaikkei ole edes perillä ketjussa käsiteltävästä aiheesta.
Se taas ei ole lainkaan harmillista, että tänä päivänä on netti ja some, missä voi saada tietoa ja säästää itsensä paljolta. Olisin tarvinnut tällaista 90-luvulla omassa parisuhteessani luonnevikaisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmillista, että mies kokee sinun keskustelunavaukset hyökkäyksenä. Olette varmaan jo siinä tilanteessa, että sinä joudut vatvomaan ja valmistautumaan epäkohtien esilletuomiseen ja tilanteessa et olekaan sitten rento ja luonteva, kun pelkäät miehen reaktiota. Tämän seurauksena mies reagoi entistä voimakkaammin ja kierre vaan syvenee.
Tarvitsette jonkinlaisen uusen alun, ehkä myös ammattilaisen apua. Onko mies sitä mieltä, että pienistäkään epämieluisista asioista ei saa puhua? Jos saa puhua, miten ja missä tilanteessa hän toivoo sinun tuovan ne esiin? Missä menee keskustelun ja riitelyn raja? Mitä tehdään, kun raja näyttää lähestyvän? Mitkä asiat häntä harmittavat, kokeeko hän että saa ne kerrottua sinulle?
Kuinka usein tällaisia epäkohtia tuodaan suhteessa esille? Ikäänkuin toisen toiminnan ruotiminen olisi keskeinen osa arkea.
Minusta vaikuttaa siltä, että ne asiat mitkä toisen toiminnassa eivät miellytä itseä saavat nyt aika paljon palstatilaa arjessa.
Olen itse pitkässä ja onnellisessa parisuhteessa, meilläkään ei riidellä. Kynnys ottaa toisen toiminnasta ikäviä asioita puheeksi on meillä kumppanin kanssa puolin ja toisin erittäin korkealla. Mietimme tarkasti, minkälaista kuormaa haluamme toisillemme antaa, elämä on muutenkin raskasta. Nimenomaan pieniä, epämiellyttäviä asioita nyt kaikkein vähiten kannattaa siihen yhteiseen pöytään kantaa. Posin, tai vähintäänkin neutraalin kautta kannattaa se arki jakaa.
Yhtä hyvin tuolla perusteella voi ajatella, että koska arki kuormittaa muutenkin, parisuhteessa nämä pienet ikävyydet on hyvä käsitellä siihen tahtiin kun niitä ilmenee, ja yrittää kehittää niitä ja miettiä, mikä oikeasti on vaikeasti korjattavissa ja pitää vain hakea kompromissia. Esim. laatikko siihen, mihin ne sukat putoavat. Mielenpohjalla hautuvat sukat alkavat levittää homemyrkkyjä siellä. Muutosta haluavan pitää ymmärtää, ettei se ole välttämättä sellaisenaan saatavissa, ja muutettavan pitää ymmärtää, että pelkästä periaatteesta vastustaminen ilman minkäänlaista hyvittämistä on hätävarjelun liioittelua. Pitää löytyä sen verran joustoa, että voi todeta etten luultavasti jatkossakaan muista niitä sukkia aina huolehtia pyykkiin asti, mutta ymmärrän harmistuksen kun ne plompsuvat imuriin, joten paiskon ne tuohon koppaan. Tämä keskustelu kärsii yleisestä ongelmasta, että itse riitaa ei kuvata vaan ilmoitetaan vain ylimalkainen aihe. Kommenteissa sitten hapuillaan yleisellä tasolla tai lähdetään olettamaan vaikka ja mitä.
Suhteessa hyviä asioita tulisi sanoa moninkertainen määrä huonoihin nähden. Muistaakseni ihannesuhde on 6:1. Kukaan ei halua olla kehityskohde.
Kiitos kun teit asian x.
Näytät hyvältä tänään.
Olet elämäni rakkaus.
Teet todella hyvää pitsaa.
Tuntuupa hyvältä kun hierot.
Olen sinusta ylpeä.
...keksittäisiinkö joku systeemi, jolla sukat pysyisi poissa lattialta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tässä keskustelussa on kuvattu ap:n miehen paskatemppuja ja manipulointia, mistä ap on oikeutetusti suuttunut (tasapainoiset yksilöt olisivat lähteneet suorilta). Kyse ei siis ole sukista vaan siitä, että manipuloiva mies on kaasuvalottanut ap:ta uskomaan olevansa hankala riidankylväjä.
Ap teki hyvin, kun kuunteli vaistoaan ja teki tämän avauksen.
No, riitely ei todellakaan ole inhimillistä ja sitä ei tarvitse sietää. Sinä olet selvästikin ihminen joka haastaa riitaa, koska riita on sinulle luonnollinen olotila. Kaikille ei ole, mutta voit etsiä itsellesi kuumempi verisen miehen joka jaksaa riidellä kanssasi ja laittaa silloin tällöin sinulle silmän mustaksi. Mutta sinähän pidät sitä inhimillisenä. Päästä nykyinen miehesi vaan jatkamaan matkaa riidattomien naisten seuraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, riitely ei todellakaan ole inhimillistä ja sitä ei tarvitse sietää. Sinä olet selvästikin ihminen joka haastaa riitaa, koska riita on sinulle luonnollinen olotila. Kaikille ei ole, mutta voit etsiä itsellesi kuumempi verisen miehen joka jaksaa riidellä kanssasi ja laittaa silloin tällöin sinulle silmän mustaksi. Mutta sinähän pidät sitä inhimillisenä. Päästä nykyinen miehesi vaan jatkamaan matkaa riidattomien naisten seuraan.
Tuollaisen ap:n kuvaaman narsistin tai psykopaatin lapsena ja eksänä todella toivotan nämä tyypit sinne teidän luoksenne, jos niin kovasti heitä kaipaatte. Me aiemmat uhrit emme. Lapsuuskotona ei riidelty kertaakaan. Silti se on kaikissa lääkärinlausunnoissa ja terapioissa tullut kuvattuna perhehelvettinä hoitotahojen osalta.
Ap, muista, noiden ihmisten kanssa ei ole 100 % ajasta kurjaa ja oda ajasta voi olla jopa vallan ihanaa. Silti 100 % ajasta on mieleltään haitallisen ihmisen seurassa. Se on kuin häkä huoneilmassa. Et havaitse sitä, mutta se myrkyttää sinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteessa ei riidellä koskaan. Olemme olleet yhdessä 7 vuotta. Jos jompikumpi on johonkin tilanteeseen tyytymätön, hän saa kuitenkin sanoa, että minusta tuntui pahalta, kun
Ja toinen ymmärtää kyllä asian, pahoittelee, että on sanonut/tehnyt niin ja asia on sillä selvä.
Miksi toisen pitää aina ymmärtää? Entä jos se mielensäpahoittaja onkin väärässä? Tuskin joka kerta olette samaa mieltä siitä kumman näkökulma on oikea.
Mua itse huolestuttaa parit joissa "ollaan aina samaa mieltä". Silloin on dynamiikassa jotain pahasti pielessä.
Ei dynamiikassa välttämättä ole mikään pielessä. Olen mieheni kanssa tällainen pari, joka on, jos ei nyt aina, mutta lähes aina samaa mieltä. Tämä johtuu siitä, että olemme meille tärkeistä asioista olleet aina samoilla linjoilla. Ei niistä olla koskaan riidelty tähän tilanteeseen päästäksemme, vaan niin on aina ollut ilman mitään erillistä keskustelua tai sopimista. Sitten ovat erikseen pikkuasiat. Jos mieheni paasaa jostain pikkuasiasta, joka ei liity minuun mitenkään, eikä se ole minulle tärkeä, saatan myötäillä hänen mielipidettään. Viestini on, että tuen sinua tässä, vaikka asia ei ole minulle mitenkään tärkeä, mutta huomaan, että sinulle on. Se vahvistaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Pelkkä tyhjä riitely ilman, että kertoo toiselle taustat, mikä tässä asiassa laukaisi reaktion, on vain repivää riitelyä.
Minusta yksi suurimmista konflikteista ihmisten välillä johtuu siitä, että ratkaisujen sijaan etsitään mieluummin syyllisiä, ja halutaan epätoivoisesti osoittaa, että minä olen oikeassa ja sinä väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, riitely ei todellakaan ole inhimillistä ja sitä ei tarvitse sietää. Sinä olet selvästikin ihminen joka haastaa riitaa, koska riita on sinulle luonnollinen olotila. Kaikille ei ole, mutta voit etsiä itsellesi kuumempi verisen miehen joka jaksaa riidellä kanssasi ja laittaa silloin tällöin sinulle silmän mustaksi. Mutta sinähän pidät sitä inhimillisenä. Päästä nykyinen miehesi vaan jatkamaan matkaa riidattomien naisten seuraan.
Tuollaisen ap:n kuvaaman narsistin tai psykopaatin lapsena ja eksänä todella toivotan nämä tyypit sinne teidän luoksenne, jos niin kovasti heitä kaipaatte. Me aiemmat uhrit emme. Lapsuuskotona ei riidelty kertaakaan. Silti se on kaikissa lääkärinlausunnoissa ja terapioissa tullut kuvattuna perhehelvettinä hoitotahojen osalta.
Ap, muista, noiden ihmisten kanssa ei ole 100 % ajasta kurjaa ja oda ajasta voi olla jopa vallan ihanaa. Silti 100 % aj
Ja sinun mielestäsi riitely millä asia pitää hoitaa?
Ei tullut mieleen, että narsistin ja psykopaatin kanssa ei kannata ylipäätään alkaa suhteeseen?
No, siinä on sitten vakka kantensa valinnut, toinen narsisti ja toinen riidankylväjä. Eli loppujen lopuksi kumpikin narsisteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suhteessa ei riidellä koskaan. Olemme olleet yhdessä 7 vuotta. Jos jompikumpi on johonkin tilanteeseen tyytymätön, hän saa kuitenkin sanoa, että minusta tuntui pahalta, kun
Ja toinen ymmärtää kyllä asian, pahoittelee, että on sanonut/tehnyt niin ja asia on sillä selvä.
Toisin sanoen: mies pyytämässä koko ajan anteeksi? Näinhän se hyvin usein menee. Ei tule riitaa kun mies alistuu lapatossuksi
Naisessa ei ole mitään vikaa
Omassa suhteessani ollaan tässä vaiheessa. Omia mielipiteitä ei parane esittää vihervassari vaimolle koska ne on aina vääriä. Tasa-arvo pelaa vain toiseen suuntaan jne.
Seksuaaliset tarpeet olen hoitanut jo pidempään escorttien kanssa ja jossain kohtaa (yhtenä päivänä) aion vain kadota mitään sanomatta.
Vierailija kirjoitti:
No, riitely ei todellakaan ole inhimillistä ja sitä ei tarvitse sietää. Sinä olet selvästikin ihminen joka haastaa riitaa, koska riita on sinulle luonnollinen olotila. Kaikille ei ole, mutta voit etsiä itsellesi kuumempi verisen miehen joka jaksaa riidellä kanssasi ja laittaa silloin tällöin sinulle silmän mustaksi. Mutta sinähän pidät sitä inhimillisenä. Päästä nykyinen miehesi vaan jatkamaan matkaa riidattomien naisten seuraan.
Joo varmasti löytyy nainen, joka ei ikävästi riitele kun mies kehuu muiden naisten seksikkyyttä tai suutelee heitä. Ikäväähän se sellainen riitely turhasta on. Hyvin Ikävää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, riitely ei todellakaan ole inhimillistä ja sitä ei tarvitse sietää. Sinä olet selvästikin ihminen joka haastaa riitaa, koska riita on sinulle luonnollinen olotila. Kaikille ei ole, mutta voit etsiä itsellesi kuumempi verisen miehen joka jaksaa riidellä kanssasi ja laittaa silloin tällöin sinulle silmän mustaksi. Mutta sinähän pidät sitä inhimillisenä. Päästä nykyinen miehesi vaan jatkamaan matkaa riidattomien naisten seuraan.
Tuollaisen ap:n kuvaaman narsistin tai psykopaatin lapsena ja eksänä todella toivotan nämä tyypit sinne teidän luoksenne, jos niin kovasti heitä kaipaatte. Me aiemmat uhrit emme. Lapsuuskotona ei riidelty kertaakaan. Silti se on kaikissa lääkärinlausunnoissa ja terapioissa tullut kuvattuna perhehelvettinä hoitotahojen osalta.
Ap, muista, noiden ihmisten kanssa ei ole 100 % ajasta kurjaa ja od
Ja sinun mielestäsi riitely millä asia pitää hoitaa?
Ei tullut mieleen, että narsistin ja psykopaatin kanssa ei kannata ylipäätään alkaa suhteeseen?
No, siinä on sitten vakka kantensa valinnut, toinen narsisti ja toinen riidankylväjä. Eli loppujen lopuksi kumpikin narsisteja.
Et nyt tainnut ihan miettiä asiaa ennen kuin vastasit, koska haluat vain väitellä riitelyä vastaan?
Tätä väittelyäkin voidaan kutsua riidaksi, ainakin näiden "riidat on riidelty"-tyyppien mielestä.
Mielestäni riitely ei ole se, millä asia pitäisi hoitaa, koska näiden kanssa riitely on turhaa. Sen sijaan joskus joissain tilanteissa inhmilliset ihmiset saattavat välillä riidellä. Suuttumus on normaali tunne, kun omat rajat on rikottu. Jos kukaan ei riko rajojasi, ei ole kauheasti tarvetta suuttuakaan, ellet ole perusäkäinen superloukkaantuja.
Kukaan ei kysy narsistin tai psykopaatin lapselta, haluaako hän syntyä siihen kotiin ja joutua kasvamaan vinoon tällaisten vanhempien kasvattamana. Minut on psykopaatti kasvattanut olemaan riitelemättä ja nyt sitten terapeutit korjaavat tuhoa ja opettavat minua suuttumaan ja pitämään puoliani. Ja ei, en ole vanhempani kanssa tekemisissä enää.
Kun tuollaisen kodin jälkeen lähtee aikuiselämään, ei ole mitenkään harvinaista tai ihmeellistä, että kumppani on samanlainen. He vaistoavat sen, että olemme oiva kohde niin kauan kunnes olemme terapiamme käyneet ja saaneet kasvatettua itsemme normaaleiksi. Ja olen lähtenyt heti, kun olen havainnut tilanteen, ihan kuten ap on nyt myös havahtumassa siihen, että suhde on vääristynyt, vaikka se on hänelle "normaali". Kaikkihan on aina ollut meidän vikaamme ja meidän tulee olla hiljaa, hyväksyä tilanne ja taipua rusetille, jotta kaikkien muiden vääristyneet ja epäoikeudenmukaisetkin tarpeet ja oikut saavat tilaa.
Ei auta yhtään jo ennestään kaiken syyllisyyden kantaakseen ottavaa ihmistä se, että täällä syyllistetään lisää inhimillisistä suuttumuksen tunteista, kun häntä on kohdeltu huonosti. Häneltä näes puuttuu se ymmärrys, että tuollaista ei tarvitse sietää ja että se on väärin. Kukaan ei ole koskaan kertonut sitä hänelle. Eikä sitä, että hänellä on oikeus lähteä yrittämättä parantaa tilannetta ensin.
Minä en kutsuisi ap:n tai omaa tilannettani niin, että vakka on kantensa valinnut. Ap kärsii, kärsin itsekin ja olemme molemmat kyseenalaistaneet tilanteen. Läheisriippuvainen kynnysmatto ja/tai marttyyri on se. joka valitsee tilanteen. Hänkin oman sairautensa vuoksi ja vastoin parempaa tietoaan.
Mikä sinun ongelmasi on, kun suhtaudut asioihin noin oudosti?
Toinen vaihtoehto sinulle on, että alat pitää puolesi ja katso sitten mitä tapahtuu.
Vaikkakaan tuollainen mies ei sellaista tasapuolisuutta ja reiluutta todennäköisesti kyllä siedä. Sitten sinulle kuitenkin selviää hänen perimmäinen luonteesta paremmin (ja ero alkaakin jo näyttää oikealta ratkaisulta.) Jos tilanne paraneekin puolesi pitämällä, niin hyvä. Valitettavasti en pistäisi panostani tuolle jälkimmäiselle vaihtoehdolle.
My way or highway - miehen kanssa ehdottomasti kannattaa valita se highway.
Tuollainen ei parane, vaan pahenee ajan kanssa.